Bändi on joukko vihaisia nuoria miehiä, joiden musiikki, ainakin livenä, on ihan viihdyttävää.

7.5.2004 20:01

Arvioitu elokuva

Näyttelijät:
Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Sum 41: Sake Bombs & Happy Endings - Live in Tokyo
Valmistusvuosi:2003
Pituus:75 min

Meikäläisellä ei mitään lempibändiä ole, mutta kun halvalla sain käsiini punk-musiikkia soittavan Sum 41 -bändin DVD:n, niin pakkohan se oli ostaa. Musafilmejäkään en erityisemmin keräile, ja Sake Bombs & Happy Endings onkin ensimmäinen näkemäni keikkataltiointi DVD:nä. Odotukset eivät olleet kovin korkealla, koska en nähnyt mitään järkeä keikkojen katsomiselle TV:stä. No, ennakkoluulot karisivat, kun masiinasta alkoi pyörimään reilun tunnin verran armotonta punkkia.

Tämä keikka, kuten keikat yleensäkin, paranee loppua kohden. Aluksi bändin on hieman vaikeaa saada kontaktia yleisöön, mutta pian sekin onnistuu. Ensimmäiset biisit vedetään hieman kiireellä. En olisi uskonut, että tällainen räminä kolahtaisi, mutta pakko myöntää, että viihdyttävältä kuulostaa, kun bändi heitti keikkaa olohuoneessa 5.1-äänien kera. Kitara, basso ja rummut kulkevat käsi kädessä, eikä yksilläkään näistä instrumenteista nähdä mitään kummallisempaa taiturointia. Pääasiahan tässä on, että soitetaan lujaa, muulla sitten ei niin väliä olekaan. Bändi on joukko vihaisia nuoria miehiä, joiden musiikki, ainakin näin live-taltiointina, on ihan mukiinmenevää ja viihdyttävää.

Biisilista: Mr. Amsterdam, My Direction, Hyper-Insomnia-Para-Condridid, Fat Lip, All Messed Up, All She’s Got, Over My Head (Better of Dead), In Too Deep, Machine Gun, No Brains, Heart Attack, Nothing on My Back, A.N.I.C, The Hell Song, Thanks for Nothing, Grab The Devil, Still Waiting, Hooch, Motivation, Pain for Pleasure.

Kuten mainitsin, keikka on taltioitu Dolby Digital 5.1 ja -2.0:na. Kuvassa ei näy häiritseviä tekijöitä. Extroina on behind the scenes -kamaa ja kaksi musiikkivideota.

nimimerkki: Viisas

Arvosteltu: 07.05.2004

Lisää luettavaa