Armoton on paitsi Eastwoodin jäähyväiset lännengenrelle, myös yksi lajityypin kirkkaimpia mestariteoksia.

6.11.2013 18:48

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Unforgiven
Valmistusvuosi:1992
Pituus:123 min

Clint Eastwood on tehnyt pitkän uran niin kameran edessä kuin takanakin. Mies onkin näyttelijänlahjoistaan huolimatta kunnostautunut loistavasti myös ohjaajana. Jo neljä voitettua Oscaria kertoo jotakin. Niistä kaksi ensimmäistä Clint voitti tästä lännenelokuvastaan. Armoton on paitsi Eastwoodin jäähyväiset lännengenrelle, myös yksi lajityypin kirkkaimpia mestariteoksia.

William Munny (Eastwood) on entinen juoppo ja lainsuojaton, joka on jättänyt taakseen paheensa ja nykyään pyörittää sikafarmia lastensa kanssa. Idyllinen elämä saa ikävän särön kun nuori revolverisankari Schofield Kid (Woolvett) saapuu pyytämään Williamia mukaan palkkionmetsästykseen. Kaksi miestä on saanut syytteen raiskauksesta, sekä pahoinpitelystä ja heidän tapostaan on luvattu palkkio. William päättää lähteä mukaan rahaongelmiensa vuoksi, mutta pyytää mukaansa myös ystävänsä Ned Loganin (Freeman).
Kolmikko lähtee tavoittelemaan palkkiota, mutta kapuloita rattaisiin lyö kaupungin pahamaineinen sheriffi Little Bill (Hackaman)

Armoton on hieno, rankka ja ajatuksia herättävä western, josta suorastaan huokuu haikea jäähyväistunnelma. Clint ohjaa jämäkästi ja itsevarmasti, eikä elokuva käy yhtään tylsäksi sen rauhallisesta temposta huolimatta. Elokuvalla on myös voimakas sanoma, jota Clint painottaa asiaankuuluvalla vakavuudella, mutta ei kuitenkaan sorru ylilyönteihin.

Näyttelijävalinnat ovat harvinaisen onnistuneita ja he hoitavat roolinsa upeasti. Eastwood itse vetää yhden väkevimmistä ja parhaimmista rooleistaan. Morgan Freeman on tuttuun tapaan loistava ja sivuosista löytyy myös vahvoja näyttelijöitä kuten Frances Fisher ja Richard Harris. Erityisesti täytyy kuitenki kehua roolistaan Oscarinkin voittanutta Gene Hackmania. Hänen Little Bill on samaan aikaan karismaattinen ja mukava, kuin myös julma ja pelottava.

Harvoin näkee elokuvaa, missä jokainen osa-alue toimii moitteettomasti. Ohjaus on selkeää, käsikirjoitus on väkevä, näyttelijät ovat mahtavia ja tunnelma kohdillaan. Mitään pahaa sanottavaa en keksi. Suuri hatunnosto Eastwoodille, josta hänen oppi-isänsä Sergio Leone ja Don Siegel olisivat varmasti ylpeitä.

Arvosteltu: 06.11.2013

Lisää luettavaa