Ohukainen ja Paksukainen (Stan Laurel & Oliver Hardy) ovat tällä kertaa Brushwood Gulchissa, villisssä lännessä. Tehtävänä on toimittaa kultakaivoksen omistuskirja Mary Roberts-nimiselle naiselle. Valittevasti heiltä huijataan tämä arvokas kirja, mutta he päättävät saada sen takaisin hinnalla millä hyvänsä. Tästä kommellukset alkavat.
Ohukainen & Paksukainen ovat aina onnistuneet naurattamaan minua, ja Kaksi kulkuria on yksi heidän parhaista elokuvistaan. Elokuvan musiikkipuoli on loistavaa, eli Oscar pysti on täysin ansaittu. Näyttely on myös loistavaa, ohjauksesta puhumattakaan.
Elokuva sisältää monia legendaarisia naurunaiheta, kuten: hatunsyönti, peukalotemppu, päänvenytys, pihvi, “The Trail of the Lonesome Pine”-laulu ym.
Viittä tähteä ei kuitenkaan heru, mutta 4,5 on myös hyvä pistemäärä. Suosittelen kaikille, aivan kaikille, paitsi tosikoille. Ja kyseessä ei todellakaan ole mykkäelokuva, tässä pikku esimerkki elokuvan mahtavasta dialogista:
– Tell me about my dear dear daddy! Is it true that he’s dead?– I hope so, they buried him!
Suosittelen katsottavaksi muitakin Ohukainen ja Paksukainen elokuvia: Lattapäät lainehilla, Muukalaislegioonan monnit, Suruttomat sotapojat, Kaksi mustalaista ja Leikkikaluarmeija.
nimimerkki: Jope Pitkäviha
