Parfyymi (2006)
- Alkuperäinen nimi:
- Perfume: The Story of a Murderer
- Tuotantovuosi:
- 2006
- Ohjaajat:
- Tom Tykwer
- Pääosissa:
- Alan Rickman, Ben Whishaw, Dustin Hoffman, Harris Gordon, Joanna Griffiths, John Hurt, Karoline Herfurth, Paul Berrondo, Rachel Hurd-Wood, Timothy Davies
- Maat:
- Saksa, Ranska, Espanja
- Pituus:
- 147 min
- Genret:
- Draama, Trilleri, Rikos
Keskiarvo
Arvostelut (3): 
Pikatuomiot (70): 
Oma pikatuomio
Joku on joskus tällä vuosikymmenellä tokaissut, että "the movie is dead". Ja nyt kysytte, onko näin? No, tuo lausahdus siitä, että elokuva olisi kuollut pitää kyllä osittain paikkansa, sillä hyvin paljon nykypäivänä tuleekin huonoja leffoja teattereihin ja yleiseen levitykseen tekniikan kehittyessä. Ja kun tekniikka kehittyy, saadaan lähinnä komeita tehosteita, ei niinkään hyviä tarinoita. Mutta niin kuin monilla muillakin asioilla, myös tälläkin on kääntöpuolensa. Vielä nykypäivinäkin voidaan nauttia kypsistä elokuvaelämyksistä, tosin vähäisemmissä määrin, mutta silloinhan hyvän elokuvan arvo vasta nousee.
Parfyymi (2006) on näitä "uudemman sukupolven" elokuvia. Uudella sukupolvella tahdon tarkoittaa elokuvan teknistä kehittyneisyyttä visuaalisuuden saralla. Tätä leimaa pitäisin huonona useimpien elokuvien kohdalla, mutta parfyymi on poikkeus. Siinä yhdistyy niin kypsä tarinan kerronta ja henkilökuvaus kuin myös komeat visuaaliset tehosteet.
Parfyymi perustuu Peter suskindin saman nimiseen romaaniin. Kirjasta on sanottu, että siitä on mahdotonta tehdä elokuvaa. Tähän en itse osaa ottaa kantaa, sillä kirjaa ei ole tullut luettua.
Elokuva kertoo Jean-Baptiste (Ben Whishaw) Grenouillen elämästä 1700-luvun Ranskassa. Elokuvan tapahtumat seuraavat Grenouillen vaiheita aina syntymästä asti. Grenouillen elämä ei ala kaksiseti: hän syntyy kalanjätteiden sekaan keskellä kirkasta päivää. Hänen äitinsä teloitetaan pian Grenouillen syntymän jälkeen, sillä hänen epäiltiin yrittäneen tappaa lapsen, kun hän oli piilottanut tämän pois ihmisten silmien alta.
Grenouille ei ole tavallinen lapsi, hän oppi puhumaan myöhään, mutta hänellä on uskomaton hajuaisti. Tuoksut ja hajut ovatkin melkein ainoa asia, joilla on todella merkitystä Grenouillen elämässä.
Grenouille myydään jo nuorena orjaksi ja niin hajujen maailma unohtuu pojalta vuosiksi, kunnes hän sattuman kautta löytää Pariisista parfyymien valmistajamestari Bladinin. Grenouille jopa pääsee Baldinin oppilaaksi valmistamaan parfyymejä. Kauppa käy, mutta Grenouillellä on unelma: Hän haluaa luoda kaikkein täydellisimmän parfyymin. Tämä johtaakin Grenouillen pian ongelmiin..
Elokuvan visuaalinen toteutus on komeaa katseltavaa. Milloin kuvataan likaista kalatoria tai väläytellään näkyjä fantsiamaailmasta, niin visuaalisuuden voidaan sanoa olevan todella kohdallaan.
Eikä elokuva jää pelkäksi visuaalisuudeksi. 1700-luvun kuvaus estietään juuri sellaisena kuin se on. Winshawin rooli osuu nappiin Grenouillena. Tarina on sekoitus todellisuutta ja huuruista fantasiaa, jonka näyt parfyymien tuoksut avaavat, ja joka kuitenkin on vain unelmaa. Tunnelma pysyy huuruisena alusta loppuun eikä mitään kömmähdyksiä tapahdu, juonellinen tyhjäkäynti pysyy visusti loitolla.
Kyllä tällä elokuvalla on sanottavaa, eikä se todellakaan ole huono leffa, vaikka tämä ei ihan mestariteoksen tasolle pääse. Suosittelen tätä pätkää ihan kaikille.
Pisteet:
Arvosteltu: 22.08.2008
Katsottu: Kotona
Stanley Kubrick, Martin Scorsese, Milos Forman ja Ridley Scott ovat sanoneet sen olevan mahdotonta tehdä elokuvaksi. Patrick Süskindin vuonna 1985 julkaistu romaani Parfyymi (Das Parfum) oli ilmestyessään jo suuri menestys ja romaania on käännetty ainakin 46 kielelle. Kun Parfyymin elokuvaversiota saikin odotella melkein 20-vuotta, niin lopulta ohjaajan pallille istahti Tom Tykwer (Juokse Lola, Heaven). Elikkä eurooppalaiset ehtivät ennen Hollywoodia, vaikka kansainvälisiä tähtiä mukana onkin. Miten sitten ihmisen hajuaistista kertova romaani muutetaan elokuvaksi edes että vähän oltaisiin romaanin tunnelman mukana. Eipä huolta Tom Tykwer ja muut tekijät ovat tuoneet Parfyymin elokuvaksi erittäin uskottavasti kaikkine tuoksuineen.
Parfyymi käynnistyy kohtauksessa, jossa mies odottaa kuolemantuomiotaan tekemistään rikoksista. Tästä siirrytään vuoden 1738 Pariisiin, jonka likaisuus ja tunkkainen löyhkä tunkee aina kotisohvalle asti. Paikalliselle kalatorille syntyy poikavauva, jonka äiti hylkää hänet heti. Pojalla todetaan merkittävä hajuaisti ja vuosien saatossa poika toimii eri tahojen orjana. Jean-Baptiste Grenouille (Wishaw) jatkaa oudon hajuaistin tutkintaa keskellä Pariisia ja löytää itsensä Parfyymin vamistajan Baldinin (Hoffman) opeista. Grenouillea vaivaa pakkomille, että hän haluaisi tallentaa kaikkien kauneimman tuoksun: nuoren punahiuksisen naisen. Kun liuta nuoria punahiuksisia naisia katoaa, päättää Lauran (Wood) ylisuojeleva isä Richis (Rickman) suojella tytärtään tätä uhkaavalta vaaralta. Grenouillen hartain haave on pian käymässä toteen.
Tom Tykwer on tutustunut Patrick Süskindin romaaniin huolella se näkyy kokonaisuudesta loistavasti. Parfyymi on varmastikin omaperäisimpiä elokuvia moneen vuoteen, sillä homma on yhtälailla kaunis, että groteskin likainen. Parfyymin tekeminen on ollut haaste miten luoda näinkin kieroutunut ja julma maailma kaikkine yksityiskohtineen. Täytyy myöntää, että tekijät ovat onnistuneet asiassaan lähes täydellisesti. 1700-luvun Pariisin lavastukset ovat jo komeita, ja niin likaisia kuin tarinasta voi päätellä, eikä muutkaan lavastukset huonommaksi laita. Parfyymi etenee hyvinkin rauhallisella rytmityksellä, mutta sehän on hieno asia, jolloin katsoja pääsee sisään kyseisen ajan maailmaan ja antaa kauniin visuaalisuuden viedä katsojaa matkalle likaiseen maailmaan, joka luo hienon kuoren tämän mestariteoksen ymprärille.
Parfyymin tunnelma on omalla tapaansa ainutlaatuisen herkkä, kun tällä kerralla ollaankin hieman erilaisen rikollisen kanssa tekemisissä. Jean-Baptiste Grenouille on vain yliloistavan hajuaistin omaava pakkomielteinen nuorimies, jonka elämäntehtävä on purkittaa naisen tuoksu. Ensimmäisessä suuremassa roolissan esiintyvä Ben Whishaw on roolissaan Jean-Baptiste Grenouillena loistava, vaikka mies ei paljoa puhukkaan, mutta teot ja hajuaisti kyllä välttyvät katsojalle. Kyseessä on yksi omaperäisimmistä hahmoista vähään aikaan. Vanhat konkarit Dustin Hoffman parfyymien valmistajana ja Alan Rickman nuoren tyttären suojelavana isänä ovat mukana varmalla rutiinilla. Karoline Herfurth ja Rachel Hurd-Wood Grenouillen pakkomielteen kohteina ovat myöskin onnistuneissa rooleissa. John Hurtin kertojaääni säestää tarinan ympyrää.
Kokonaisuutena Parfyymi nousee jo muutaman yksittäisten kohtausten ansiosta erittäin merkittäväksi elokuvaksi ja muu elokuvan ansio täydentää Tom Tykwerin ohjaamasta elokuvasta täydellisyyttä hipovan mestariteoksen. Parfyymi on tuoksuvaa elokuva taidetta parhaimillaan.
nimimerkki: andy
Pisteet:
Arvosteltu: 27.08.2007
Katsottu: DVD
Parfyymin piti olla kuulemma kirja, josta elokuvaa oli vaikeaa ellei peräti mahdotonta tehdä. Vaan toisin näyttää käyneen. Elokuva on tietenkin romaania tiiviimpi, ja se joutuu luonnollisesti kutittelemaan yleisöään toisin keinoin kuin kirja lukijaansa, mutta wou, raina on eittämättä omalla tavallaan nautinto.
Vaikka Parfyymiä ei ole toteutettu Smell-O-Visionina tai edes Odoramana (kaksi tuoksut elokuviin tuonutta kokeilua), kohtausten kuvaus ja äänimaailma herättelevät katsojan mielessä moninaisia tuoksuja. Kalatorin, ruusujen ja eritteiden löyhähdykset ovat Parfyymin hahmoja siinä kuin kovan elämän puuskissa sitkeästi seisova Jean-Baptiste Grenouillekin (Whishaw).
Leffa alkaa vaikuttavasti kuolemalta löyhkäten. Grenouillen elämä on päättyä kalatorin jätteiden sekaan, minne hänen äitinsä hänet pusertaa kohdustaan - kesken kaupankäynnin. Viimeistään tässä vaiheessa katsojalle valkenee, ettei Parfyymiä ole tehty Hollywoodissa. Asioiden esitystapa ei ole kaunisteleva, mutta ei ylilyöväkään. Tavallaan voisi jopa puhua realistisesta lähestymistavasta, mutta koska tarina tapahtuu 1700-luvulla ja on lavastettu, jaettu kohtauksiin ja kuorrutettu ei-tosielämään kuuluvilla elokuvan perustehosteilla, realismista voidaan kiistelläkin.
Perin juurin eurooppalaisen mustalla huumorilla kirjailtu stoori kuljettaa päähenkilöään pisteestä toiseen, antamatta hänen löytää itseään ymmärtävää yksilöä mistään. Grenouillen lahja ja kirous on hänen ilmiömäinen hajuaistinsa. Koulimatonkin Grenouille on intohimoinen tutkijaluonne, mutta monipuolisen opin puute ja ympäristön kovuus ajavat miehen toteuttamaan itseään väärin keinoin. Vaikka jonkinlaista oppia poikapolo saa vanhalta italialaiselta tuoksumestari Baldinilta (Hoffman), kaupungin pahat tuulet ovat jo siihen mennessä piiskanneet hänet niin vinoon, ettei Grenouille voi haluta ja rakastaa kuin normaali ihminen. Vai voiko? Olisiko Antoine Richis’n (Rickman) kuvankaunis tytär (Hurd-Wood) lopulta se henkilö, joka herättää Grenouillen tuoksujen orgastisista sfääreistä? Tämä leffa pitää katsoa viimeiseen pisaraansa asti. Ja katsomisen aikana kannattaa nauttia jotakin vähemmän tavallista leffa-apetta, kuten vaikkapa punaviiniä ja maustekurkkuja.
Elokuvassa on hyödynnetty nykyään niin monesti tehokeinona käytettyä häilyväisyyttä hieman uudella tavalla. En viittaa tällä erityisesti kameranliikkeisiin, vaan muistikuvien esitystapaan. Uutta troppia on kuin sekoitettu vanhaan ja lopputulos on yksinkertaisesti mielekäs. Aika kultaa muistoja, eikä elokuvan aloittava kohtaus lopulta toisinnossaan etene ihan kuin sen saattaa muistaa.
Kokonaisuutena Parfyymi jättää viehkosti humaltuneen olon, kuten hajuvesikaupan hienoimmat sekoitukset. On vaikeaa nähdä, että tämä leffa puhuttelisi joka pälliä, mutta monta asiaa on purkitettu siinä niin oivallisesti yhteen, ettei Parfyymiä voi oikein sättiä. Esimerkiksi elokuvan näyttelijät; jopa vanhat ketut, kuten Alan Rickman ja yllättäen Dustin Hoffmankin, antautuvat rooleihinsa vahvasti. Vain joinakin lyhyinä hetkinä esiin saattaa pöllähtää keskinkertaisuuden imelä katku, mutta nuo hetket todellakin ovat lyhyitä ja harvassa. Brittiläinen Ben Whishaw on pääroolissa ihailtavan kiihkeä olio. Hänen suorituksessaan tuoksahtaa samalle kuin visionääristen nuorten teatterin lämpiössä, mutta haju on ohjaaja Tykwerin tarkan näkemyksen suodattama.
Pisteet:
Arvosteltu: 17.01.2007
Katsottu: Teatterissa
