Arthur ja minimoit (2006)
- Alkuperäinen nimi:
- Arthur et les Minimoys
- Tuotantovuosi:
- 2006
- Ohjaajat:
- Luc Besson
- Käsikirjoittajat:
- Céline Garcia, Luc Besson
- Pääosissa:
- David Bowie, Douglas Rand, Elastinen, Freddie Highmore, Henri Piispanen, Jason Bateman, Jukka Rasila, Kristiina Elstelä, Madonna, Mia Farrow, Paula Vesala, Pekka Laiho, Robert De Niro, Samuel Harjanne, Santeri Kinnunen, Snoop Dogg
- Maat:
- Ranska
- Pituus:
- 105 min
- Genret:
- Seikkailu, Fantasia, Animaatio
Keskiarvo
Arvostelut (2): 
Pikatuomiot (25):
Oma pikatuomio
Arthur on poika,joka löytää reitin ihmeelliseen minimoi-maahan. Minimoit ovat pieniä peikkomaisia veikkoja, jotka käyvät kokoajan sotaa, joten Arthurin täytyy pelastaa minimoi-maahan eksynyt isoisänsä ja koko peikkokaupunki. Arthur lähtee hurjalle matkalle prinsessa Selenian ja hänen veljensä Betamechen kanssa. Tuo saattoi olla huonoin juoniselosteeni ikinä, mutta vaikeaa on saada hyvää juoniselostetta noin huonosta tarinasta.
Arthur ja minimoit perustuu ranskalaisen ohjaajaneron Luc Bessonin kirjoihin. Seuraavaan kirjaan perustuva elokuva on jo työn alla. Pääosassa oleva Highmore suoriutuu roolistaan perinteisellä kaavalla. Mia Farrow taas vetää huvittavan roolin Arthurin isoäitinä. Madonna sen sijaan on aivan kamala Seleniana. Hahmosta on koitettu tehdä vahva naishahmo, jossa epäonnistuttiin röyhkeästi, paitsi jos vahva naishahmo on sellainen joka valittaa ja kiukuttelee koko ajan.
Besson kerran totesi lopettavansa elokuvanteon kymmenennen elokuvan jälkeen. No,Minimoit on Lucin 10. elokuva, joten saa nähdä tuleeko herralta enempää elokuvia, vai keskittyykö hän tuottamiseen ja käsikirjoittamiseen. Mieshän piipahti myös Suomessa esim. Huumassa ja Jussi-gaalassa.
nimimerkki: norman bates
Pisteet:
Arvosteltu: 30.06.2007
Katsottu: Teatterissa
Kymmenvuotiaan Arthurin (Highmore/Piispanen) laiffi on melkein mallillaan; on kiva koti, virikkeitä ja joku, joka pitää huolta. Mutta koskapa asiat aivan kunnossa olisivat? Arthurin vanhemmat huitelevat ties missä pojan syntymäpäivänäkin ja talo, jossa Arthur majailee mummonsa (Farrow/Elstelä) kanssa, uhkaa jäädä kehityksen jyräämäksi. Kaikki olisi hyvin, jos pojan vaari ja hänen rubiiniaarteensa löytyisivät, vaan ukko on kadoksissa ja aarteen kätköpaikka mysteeri. Tietenkään poika ei jää suolatikkuna paikoilleen, vaan panee pystyyn etsintäoperaation. Se vie hänet maanalaiseen valtakuntaan, pikkiriikkisten minimoiden luo – ja yhä kiperimpiin tilanteisiin.
Tämä ohjaaja Luc Bessonin kynäilemä lastensatu ei juuri yllätyksiä tuo tullessaan. Prinsessoineen ja inhoine pahiksineen se on hyvin perinteinen satu, joskin kaiken videopelimäisen toimintasähellyksen keskellä leffasta ei tahdo löytää niin opetusta kuin mitään muutakaan tähdellistä. Pelinä Arthur ja minimoit voisi olla mukavampi lähestyttävä. Elokuvana se on interaktiivisuuden puuttuessa yksinkertaisesti kehno.
Arthur ja minimoit kuuluu niihin rainoihin, joissa yhdistyvät elävien näyttelijöiden kanssa kuvatut kohtaukset sekä animoidut jaksot. Useimmat animaatiohahmot näyttävät leffassa yhtä muovisilta kuin trolli-nuket, mutta muuten grafiikka on mallillaan.
Leffan suomalainen dubbaus on paikoin viimeistelemättömän kuuloista työtä. Kaiken huipuksi jotkin äänivalinnat tuntuvat oudoilta; Kristiina Elstelä, vaikka hyvä näyttelijä onkin, puhuu matalammalla äänellä kuin Mia Farrowille sopisi ja PMMP:n Paula Vesalasta ei taas tahdo prinsessa Seleniana saada aina selvää. Miksi hänet yleensä valittiin alun perin Madonnan puhumaan rooliin? Freddie Highmoren suomalaisena äänenä esiintyvä Henri Piispanen vaikuttaa innottomammalta kuin Highmore kuvissa näyttää. Jukka Rasilan Darkos kompastuu taas samaan probleemaan kuin Vesala. Ainut, ketä lopulta kotimaisesta castista on oikeasti ilo kuunnella, on pahaa Malthazaria esittävä Santeri Kinnunen. Alkuperäisessä versiossa hahmona esiintyy David Bowie, mutta Kinnunen ei ole onneksi yrittänyt imitoida muusikkolegendaa, vaan tekee Malthazarin kuin se häneltä itseltään parhaiten sujuu.
Elokuva kärsii heikon tarinan ja köpelön dubbauksen lisäksi räikeistä virheistä; kun Arthur, prinsessa ja tämän veli esimerkiksi tarvitsisivat erästä tiettyä apuvälinettä, sitä ei veljen tavara-arsenaalista kuulemma löydy. Apuvälineeksi kelpuutetaan silloin osa prinsessan topista – ilmeisesti tämä on hyvää ranskalaista huumoria. Kun seuraavassakin kohtauksessa samanlaiselle tavaralle olisi käyttöä, on sitä yllättäen veljen arsenaaliin jostakin ilmaantunut. Että näin. Ehkä tähän seikkailuun joku ihastuu, mutta tuskin ainakaan kukaan elokuvien suurkuluttaja.
Pisteet:
Arvosteltu: 01.03.2007
Katsottu: Teatterissa
