Love: 2. Tuotantokausi (2016)

Pisteytyksiä: 3
Tarkka arvo: 3.333
Arvosteluja: 0
Kommentteja: 1

Pistejakauma

Alkuperäinen nimi: Love: Season 2

Genret:: Draama, Komedia
Tuotantovuosi:: 2016

Ohjaajat:: Brent Forrester, Dean Holland, Joe Swanberg, John Slattery, Lynn Shelton, Maggie Carey
Käsikirjoittajat:: Alexandra Rushfield , Ali Waller, Brent Forrester, Dave King, Judd Apatow, Lesley Arfin, Mason Flink, Paul Rust, Rebecca Addelman
Pääosanäyttelijät:: Andy Dick, Bobby Lee, Brett Gelman, Briga Heelan, Chris Witaske, Claudia O'Doherty , Daniel Stern, Dave Allen, David Spade, Gillian Jacobs, Iris Apatow, Jordan Rock , Mike Mitchell, Paula Pell, Paul Rust, Randall Park, Rich Sommer, Steve Bannos, Tracie Thoms
Maat:: USA
Jaksoja:: 12 kpl

Kommentit

Arvostelut Kommentit Videot Kuvat

IsoVauva
Käyttäjä
2 viestiä

27.03.17 klo 22:23

Loven ensimmäinen kausi oli raikkaan rehellinen tuulahdus romanttisten draamakomedia sarjojen joukossa. Sen päähenkilöt olivat "rikkinäisiä" ihmisiä, jotka löysivät toisensa keskellä henkilökohtaisia kriisejään. Heidän ei todellakaan kannattaisi juuri nyt olla yhdessä, vaan keskittyä parantamaan itseään, mutta minkäs teet. Rakkaudella kun tuppaa olemaan paha tapa jyrätä kaikki muut tunteet tieltään.
Tätä kulunutta teemaa kuitenkin lähestyttiin humoristisin ja ronskin rehellisin merkein. Mitään juuston kuorruttamaa siirappia ei esiintynyt.
Tämä toinen kausi jatkaa pitkälti samoilla linjoilla ja hyvä niin. Mickeyn ja Gusin suhde syvenee, mutta kuoreen rupeaa väjäämättä ilmestymään syviä halkeamia. Tästä saadaan pitkälti syyttää Mickeytä. Kun ensimmäisellä kaudella Gus oli se suurempi pässi, vetää Mickey puolestaan tällä kaudella pohjat. Ei Guskaan suinkaan törppöilyä onnistu kokonaan välttämään, mutta sarja selvästi vierittää suuremman vahingon Mickeyn syyksi.

Sarjan suurin vahvuus on edelleen sen pääosakaksikko, jotka molemmat jatkavat vahvoja roolisuorituksiaan. Varsinkin Gillian Jacobs loistaa tällä kaudella ja naisen hahmo, alkoholi, seksi ja rakkaus riippuvaisena on herkkullisen monimutkainen, johon hän heittäytyy pää edellä. Vaikka hahmon käytös on paikoin jopa vastenmielistä, tuntee häntä kohtaan silti sympatiaa kiitos hienon roolityön.
Paul Rustin roolihahmo Gus ei ole yhtä monitahoinen kuin Mickey. Gusin vähän tossumainen, pakonomainen ihmisten miellyttäminen ja passiivis agressiivinen luonne on myös varsin vaikea esittää, josta Rust kuitenkin suoriutuu mainiosti.
Rustin ja Jacobsin kemiat myös toimivat kuin se kuuluisa junan vessa. Heidän dialoginsa tuntuu useasti hyvällä tavalla improvisoidulta ja heillä selvästi on hauskaa yhdessä. Heidän sähköinen kemiansa saa uskomaan miksi Jacobsin näköinen lyyli ikinä ihastuisi Rustin isonenäiseen kuontaloon.

Vaikka kausi vahva onkin, en ehkä pitänyt siitä ihan niin paljon kuin ensimmäisestä. Mickeyn loppupään kohellus vei hahmon vähän liiaksi anteeksi antamattoman puolelle. Kausi ei myöskään onnistunut naurattamaan ihan yhtä usein kuin debyytti.

Love on todennäköisesti Judd Apatowin älykkäin tuotos koskaan. Sillä on paljon sanottavaa rakkaudesta ja sen ensivaiheista. Kuinka vaikeaa suhteen alku saattaa olla ja sen jopa tuhoisista vaikutuksista jo valmiiksi ongelmaisille ihmisille. Unohtamatta kuitenkaan säännöllisesti naurattaa katsojaa härskeillä tapahtumilla ja mustalla huumorilla. Suosittelen niille jotka normisti vierastavat tällaista romanttista höttöä. Love käsittelee aihetta piristävän erilaisesti näkökulmasta.