Miltä tuntuu olla siirtolainen. Tätä vieläkin hyvin ajankohtaista aihetta käsitellään 1950-luvun Irlannin ja Amerikan välillä matkaavan Eilishin silmin. Pääosassa nuoren uransa parhaan ja samalla aidoimman roolinsa tekevä omalla aksentillaan näyttelevä Saoirse Ronan. Brooklyn on yhtä aikaa monta asiaa: se on tunteellinen kuvaus irlantilaisyhteisön sopeutumisesta elämään värikkäässä New Yorkissa ja samalla kertomus koti-ikävästä, mutta myös ennalta-arvattava rakkaustarina ja paikoittain erittäin hauskakin elokuva. Käsivarakuvaus tuntui heiluvan häiritsevästi, mutta 1950-luvun ajankuva oli toteutettu onnistuneesti. Kasvoillaan elokuvaa kannattelevan Ronanin lisäksi mainio roolissaan oli peri italialaista pikkupoikaa näyttelevä James DiGiacomo.

Voima on herännyt 30-vuoden poissaolon jälkeen ja samalla usko Star Wars elokuviin. The Force Awakensin alku on yhtä rautaista tarinankerrontaa kuin uuden Darth Vaderia jäljittelevän Kylo Renin voimaote. Elokuvan loppupuoli tuo likaa mieleen alkuperäisen trilogian Uuden toivon ja Jedin paluun, mutta onnistuu silti viihdyttämään. Han Solon, Star Warsin suosituimman hahmon, kohtalo jättää toivomisen varaa samoin kuin Luke Skywalkerin odotettu paluu.

Crimson Peak on osuvasti nimetty elokuva. Sen lajityyppi ei ole niinkään kauhu vaan enemmin traaginen rakkaustarina tai ohjaaja Guillermo del Toron sanoin goottilainen romanssi. Elokuvan toimivimmat elementit ovat pääosa kolmikko: Wasikowska, Chastain ja Hiddleston, sekä neljäs päähenkilö Allerdale Hall. Massiivinen kartano rakennettiin kokonaisuudessaan Pinewoodin studiolle Torontoon ja se on elokuvan vaikuttavin elementti, joka yhdessä sen sisässä liikkuvien näyttelijöiden kanssa luo hyytävän kauhuelokuvamaisen tunnelman, jota katsoessa toivoo että sitä olisi hyödynnetty elokuvan kestosta enemmän.