SuKuNa

SuKuNa

Tähtääjä, 12 fania

Oma statistiikka: Elokuvien kommentit (17)

21.08.2014 klo 22:14

Pojan huone

Paikoin koskettava, hyvin näytelty italialaisdraama on valitettavan liiaksi käsikirjoitettu ollakseen aito, päästäkseen katsojan ihon alle käsitellessään aihettaan. Osa tapahtumista ja kohtauksista on aivan eksynyt väärään elokuvaan, osa taas tahattoman koomisia (kertojaäänen käyttö ei toimi kenelläkään muulla kuin Terrence Malickillä). Kokonaisuus jää kuitenkin positiivisen puolelle, etenkin ohjaaja-käsikirjoittaja-näyttelijä Nanni Moretti tekee loistavan roolityön.

rating 60,000

06.08.2014 klo 15:34

Cherbourgin sateenvarjot

Tasaisen tympäännyttävä, vaivaannuttava, teennäinen ja typerä elokuva. Tarvinneeko muuta sanoa.

rating 20,000

21.04.2014 klo 13:29

Venäjän arkki

Taidetta ja katsojan roolia metafiktion ja outouden kautta kommentoiva yhdellä otolla kuvattu Venäjän arkki on loistava taidonnäyte ja iloa silmälle, vaikka joskus se paneekin haukotuttamaan itsetarkoitukselliselta näyttävän haahuilun vuoksi.

Mielenkiintoisimmat kohtaukset liittyvät nimenomaan taiteeseen ja sen kokemiseen ja tulkitsemiseen. Tanssiaiskohtaus elokuvan lopussa on mahtava.

rating 70,000

10.03.2014 klo 17:58

Bram Stokerin Dracula

Niin hulvattoman kornia meininkiä että tuolilta tässä meinaa tippua.

rating 40,000

08.03.2014 klo 20:07

Laulavat sadepisarat

Enpä olisi ikinä uskonut, että minun kaltaiseni kyynikko voisi ikinä ihastua totaalisesti yltiöpositiiviseen ja glamourintäytteiseen musikaaliin. Jo alkuhetkistä lähtien elokuva kuitenkin, kliseitä käyttäen, tempasi minut mukaansa, eikä vähiten Gene Kellyn steppauksen tahdittamana. Stanley Donenin ja Kellyn luoma maailma on niin... tietysti optimistinen, mutta niin totaalisen kajahtanut, ettei sille voi olla hymyilemättä. Ja vaikka tarina ei olekaan mikään sävähdyttävin, on sen ansioiksi luettava kahden loistavan naishahmon emotionaalinen (ja myös fyysinen!) vahvuus.

Puolentoista tunnin mittainen, paikoin hyvin surrealistinen pläjäys toimi minulle kuin myyttisenä nirvanana. Kun minua masentaa, käperryn tuoliin ja katselen pätkiä Little Miss Sunshinesta, eräästä suosikkielokuvastani - ja se varmasti saa pahan olon pois. Laulavista sadepisaroista se tulee nyt saamaan kovan kilpailijan.

rating 100,000

21.02.2014 klo 17:28

Caramel

Kuin Almodóvaria huonoimmillaan. Fokus puuttuu, vaikka yksittäiset kohdat toimivatkin. Kunnioitettava saavutus kuitenkin nuorelta Nadine Labakilta, joka on ohjannut, käsikirjoittanut ja näytellyt pääosaa esikoiselokuvassaan.

rating 50,000

13.02.2014 klo 17:47

Kolja

Ihanan sympaattinen elokuva omituisesta ystävyydestä ja rakkaudesta. Ohjaaja Jan Svěrákin ja tämän päänäyttelijä-käsikirjoittajaisän Zdeněk Svěrákin kemiat pelaavat yhteen varmasti. Tässä on pariskunta, jonka nimi kannattaa painaa mieleen kun puhutaan modernista eurooppalaisesta elokuvasta.

rating 90,000

07.02.2014 klo 21:24

Kill Bill: Volume 1

Hyvä Quentin Tarantino, sait elokuvasi juuri listalleni Yliarvostetuimmat elokuvat. Väkivalta on hauskaa ja siistiä, kun sitä kuvatessa vaihdetaan välillä mustavalkoiseksi, mätkitään miekalla raajoja irti ja leikitään Godardia. Ja tämä oli siis se paras osa elokuvasta. Kaikki muu on tyhjempää kuin minun taskuni leffakaupasta tullessani. Kill Bill Vol. 1 on loistoesimerkki hattaraelokuvasta, joka näyttää upealta mutta sisältä on yhtä tyhjää kuin hattara. Jos ei ole juonta, on ihan turha yrittää esittää siistiä. Kusetus paljastuu. Jos haluan katsoa samuraimättöä, niin sitten katson aitoa samuraimättöä joka ei edes yritä tunkea sinne mukaan jotain muuta.

No ehkä olin liian ankara. Olihan se ihan hauskaa katsottavaa.

rating 50,000

19.12.2013 klo 20:23

Rosa Luxemburg

Margarethe von Trottan henkilökuvaus sosialismin ja pasifismin puolesta puhuneen Rosa Luxemburgin elämästä jää harmittavasti melko pinnalliseksi ja paikoin paikallaan polkevaksi. Luxemburgin hurmiollisia puhetilaisuuksia kyllä seurataan joskus myös melodramaattisen musiikin säestämänä, mutta todellinen sanoma ja syvät psykologiset sävyt eivät nouse näkyviin. Tämä on harmi, sillä von Trottan elokuvassa on monia hyviä hetkiä ja sillä olisi ollut ainesta paljon parempaan. Varsinkin loppupuolen kohtaukset, jotka ennakoivat natsismin nousua, ovat ainakin nyt (toki myös elokuvan tekoaikana) karmivan enteellisiä ja tunteita herättäviä.

Pääosan esittäjä Barbara Sukowa näyttelee Cannesin parhaan naisnäyttelijän palkinnon ansaiten. Samaa omistautumista olisin toivonut käsikirjoitukseltakin.

rating 60,000

12.12.2013 klo 22:11

Alexandran suunnitelma

Kirjaston hyllystä tarttui mukaani täysin mitäänsanomaton elokuva, jonka ohjaaja tai näyttelijät eivät kolkuttaneet mitään kelloja. Ennen kuin alkutekstit lävähtivät ruutuun, en tiennyt edes sitä että elokuva on australialainen.

Ensimmäisistä kuvista lähtien ohjaaja Rolf de Heer osoittaa kykenevänsä hallitsemaan ja lähes manipuloimaan katsojaansa elokuvallaan, joka etenee vakuuttavan trillerin ottein. Näemme, ettei kaikki ole kohdallaan, mutta lähes mitään ei kerrota. Hillitty äänimaailma ja mielenkiintoinen leikkausrytmi yhdistettynä minusta ja elokuvasta riippumattomista olosuhteista sattuneeseen television pimenemiseen aiheutti olotilan, jota hyvin harva trilleri minussa aiheuttaa. Tätä alkukantaista tunnetta kutsutaan tuntemattoman peloksi.

Mitä vähemmän tästä elokuvasta tietää, sen parempi. Hartaimmankaan elokuvankatsojan on täysin mahdoton päätellä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Aivan viimeiseen kuvaan asti ohjaajan ote pitää katsojaa niskasta kiinni eikä todellakaan päästä helpolla.

Koska elokuva rakentuu yllätykselle, on vaikea tietää, millä tavalla reagoisin toisella katsomiskerralla. Toisaalta ohjaaja de Heer on upottanut elokuvaansa sen verran mietittäviä asioita ihmisyydestä, että niitä kenties miettisi vielä uudelleen. Ainoaksi oikeasti huonoksi asiaksi jää elokuvan nimi, sillä niin suomennos kuin alkuperäinenkään otsikko ei tylsyydessään tuo erittäin omaperäiselle ja hienolle elokuvalle tarpeeksi oikeutta.

Pitkän tuumaustuokion jälkeen päädyin parhaaseen mahdolliseen arvosanaan, sillä vaikka mitä tulisinkin uusintakerralla sanomaan, tämä kokemus ei poistu mielestäni ihan heti.

rating 100,000

01.12.2013 klo 12:45

Alaston satama

Elokuvan alkaessa ohjaaja Elia Kazan näyttää lupailevan rankan realistista draamaa sorretuista ja sortajista. Sen sijaan saankin paikoin ylilyötyä melodraamaa, jossa aatteiden taisto jää vain sivuseikaksi ja kulissiksi. Hieman ketuttaa.

Kazanin ohjaus on varmaa ja hänen alaisuudessaan loistavat näyttelijät Marlon Brando ja debytoiva Eva Marie Saint tekevät kenties uransa parhaan roolisuorituksen.

Yliarvostettu, kyllä, muttei ollenkaan huono.

rating 60,000

27.11.2013 klo 12:59

Häpy endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon

Odotukset elokuvaa kohtaan olivat todella matalalla, sillä sanapari "suomalainen komedia" aiheuttaa minussa kauhunväristyksiä ja muistoja kouluajoilta, kun lukuvuoden loppuessa minut pakotettiin katsomaan kamalaa Kummelia ja idioottimaista Studio Julmahuvia. Uunolta lähdin siis odottamaan typerää pitkitettyä sketsihuumoria ja ylipitkää komediaelokuvaa, jonka kärsivästi katsoisin loppuun.

Väärässä olin, ainakin osittain. Häpy endkö? osoittautui naurunpyrähdyksiä kirvoittavaksi ja monissa kohdissa aidosti hauskaksi tilannekomediaksi. Vaikka hätäiseltä sketsien yhteenliittämiseltä ei täysin vältytäkään, on Häpy endkö? (tai edes joku Uuno) jokaiselle elokuvaharrastajalle suositeltavaa katsottavaa. Kun on katsonut, niin sitten sopii vihata reilusti. Minulle ei kuitenkaan niin käynyt. Ehkä joskus jopa innostun katsomaan toisenkin Uunon. On niitä huonompia komediaelokuvia tämä maa pullollaan.

P. S. Vesa-Matti Loiri on loistava näyttelijänä, mutta muusikon urasta ei kyllä kannata puhua...

rating 70,000

24.11.2013 klo 20:18

Casablanca

Teatterimaista ennalta-arvattavaa melodraamaa, johon sekoittuu häivähdys vaarallista jenkkipropagandaa. Yksi niitä harvoja elokuvia, joiden klassikkostatuksen kyseenalaistan. Sujuvasti se kuitenkin menee eteenpäin ratsastaen Humphrey Bogartin ja Ingrid Bergmanin karismalla.

Tuulen viemää on niin paljon parempi.

rating 50,000

15.11.2013 klo 21:15

The Box

Hämmentävä ja erittäin ristiriitaisen olon jättävä elokuva. Suurena Richard Kellyn fanina (kyllä, pidin jopa Southland Talesistä) odotin tältä elokuvalta paljon. Tulos oli tyydytys ja pettymys samaan aikaan.

Visuaalinen ilme on yhtä upeaa kuin Kellyn edellisissä teoksissakin ja se on perua David Lynchiltä ja Terry Gilliamiltä. Tarina... no jaa, vertaisinpa elokuvan katsomista siihen tunteeseen kuin tilaisi Mäkkäristä Big Macin ja pöytään tuodaankin metallikupu, josta tarjoilija sanoo että sen alla on jotain ihmeellistä ja ennennäkemätöntä. Sitten kun miettii tarpeeksi kauan niin kupu viedään pois. "Mietit liian kauan", tarjoilija sanoo - ja perusjuntti jää raapimaan päätään.

Johtopäätökseni elokuvasta on, että pirullisen jännittävä trilleri vääntää kättä epäuskottavan näennäishölynpölypseudotiedefilosofian kanssa. Ensimmäinen katselukerta ei vastannut kysymykseeni siitä, onko tämä kaikki suurta kusetusta vai katsoinko oikeasti jotain hienoa ja ihmeellistä.

Ja tähtiä on sitten turha odotella.

08.11.2013 klo 19:31

Shaun of the Dead

Muutamia naurahduksia tuottava zombikomedia, joka ei valitettavasti kaikesta hypetyksestään huolimatta tuonut minulle mitään uutta. Kliseillä kikkailevista kauhukomedioista uusiseelantilainen Black Sheep toimii paljon paremmin.

Tyylilaji ei liu'u liikaa komedian puolelle, mikä on vain hyvästä. Ohjaaja Edgar Wrightilla on selvästi tyylitajua, vaikka musiikkivideomainen leikkaustyyli alussa hieman ärsyttikin. On siis varmaan katsastettava teattereissa pyörivä The World's End.

rating 60,000

06.11.2013 klo 19:57

To the Wonder

Terrence Malick ei petä tälläkään kertaa. Universumin kauneimpien elokuvien ohjaaja on saanut elokuvansa pääosaan loistavan Olga Kurylenkon, jonka tulkitsema Marina on Malickin kenties inhimillisin ja syvällisin ihmishahmo. Se ei silti estä luonnon kauneutta (ja myös julmuutta) ottamasta paikkaansa estradilla.

Ainoastaan Rachel McAdamsin esittämän hahmon rooli jäi harmittavan pieneksi ja liian vähän pohjustetuksi. Tosin kohtaus, jossa apaattinen Ben Affleck seisoo McAdamsin kanssa viljapellolla, on Malickin koko mestarillisen uran upeimpia kohtauksia.

Terrence Malickin elokuvat ovat kuin elämä itsessään, asia jota haluaisimme ymmärtää mutta kun emme, saatamme turhautua. To the Wonder nousee muiden Malickin mestariteosten rinnalle siinä mahtipontisessa tehtävässään, jonka ohjaaja lienee ottaneen elämäntyökseen: saada katsoja näkemään elämän kauneus pienissä hetkissä.

P.S. Maailmassa ei ole ketään muuta taiteilijaa, joka saisi jopa niinkin arkisen asian kuin ruokakaupassa käymisen näyttämään upealta, elämää suuremmalta taiteelta.

rating 90,000

03.10.2013 klo 19:06

Tulikärpästen hauta

Ne jotka haluavat sotia, eivät ole nähneet Tulikärpästen hautaa. Sydäntäraastavin elokuva, jonka olen ikinä nähnyt. Ja kyllä, olen nähnyt myös Brokeback Mountainin.

rating 100,000

Edellinen sivu | 1 | Seuraava sivu

Profiilin tiedot

TOP-listat