Mowgli

Mowgli

Tykittäjä, 74 fania

Leffakokoelmani (pisteytysjärjestyksessä)

1

Fight Club (1999)

Fight Club rating 4,21

2

Cube - kuutio (1997)

Melko tasapaksu elokuva, jossa on kovasti yritystä, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi piinaavan tunnelman luontiin.

Cube - kuutio rating 3,84

3

Snatch - hävyttömät (2000)

Guy Ritchie se vaan taitaa nämä rikoskomediat. Koko elokuvan keston tasaisin väliajoin hyvin naurattava Snatch on juonenkuljetukseltaan erinomainen, ja kun päälle lätkäistään asiansa osaavat näyttelijät homma toimii. Jälleen kerran juonessa liikutaan monen eri rikosjengin välillä, sekä isojen pomojen, että pienempien tekijöidenkin välillä. Koko soppa nivoutuu lopussa hauskasti yhteen, mutta loppuratkaisu ei silti ollut niin erikoinen, kuin odotin. Nokkela se silti oli. Mukana leffassa on myös pari ihan kivaa kamerakikkailua. Jason Statham on totuttu näkemään örisemässä toimintaelokuvissa, mutta tässä hän puhuu ihan normaalisti ja näyttelee paremmin kuin yleensä. Brad Pitt tekee hupaisan sivuroolin oudosti säksättävänä mustalaisnyrkkeilijänä. Iso liuta muitakin hahmoja on elokuvassa mukana, mutta niiden arvostelemiseen menisi ikuisuus. Kaikinpuolin todella onnistuneet ja hauskat näyttelijävalinnat. Elokuvan alku ei ollut älyttömän hyvä, mutta tarinan edetessä leffa paranee koko ajan. Omaperäinen rikoskomedia, worth checking out.

Snatch - hävyttömät rating 4,12

4

Terminator 2 - Tuomion päivä (1991)

James Cameronin ohjaama jatko-osa Terminatorille on yksi sci-fin ja toimintaelokuvan merkkipaaluista. Kyseessä on molempien genrejen kärkijoukkoon kuuluva teos, joka päihittää jopa alkuperäisen. Jo ensimmäiset viisi minuuttia luovat synkän tunnelman ja tunnusmusiikki saa kylmät väreet virtaamaan selkärankaa pitkin. Kyseessä on muutenkin yksi lempitunnareistani. Elokuva on tekniseltä toteutukseltaan loistava ja toimintakohtaukset upeita. Terminaattoreiden toteutus vakuuttaa vielä tänäkin päivänä, eivätkä tehosteet ole vanhentuneet lähes lainkaan. Linda Hamilton näyttelee hienosti kovaksi keitettyä Sarah Connoria, joka on kokenut fyysisiä ja henkisiä muutoksia ensimmäiseen osaan nähden. Edward Furlong nuorena John Connorina sortuu pieneen ylinäyttelyyn, mutta hyvää työtä hänkin tekee. Iso-Arska kruunaa koko elokuvan jälleen mahtavan ilmeettömällä suorituksellaan. Terminator 2: Tuomion päivä ei ole täydellinen, mutta ei voi kiistää etteikö se olisi mahtava elokuva.

Terminator 2 - Tuomion päivä rating 4,44

5

Rambo - taistelija 2 (1985)

Tuntuu, että elokuva sortuu liikaa, luomansa termin mukaan, ramboiluksi.

Rambo - taistelija 2 rating 3,84

6

12 apinaa (1995)

12 apinaa rating 4,07

7

Alien - ylösnousemus (1997)

Groteski loppuhuipennus venyttää ällöttävyyden rajoja, ja pohtii ohimennen kloonauksen ja geenimuuntelun haittoja.

Alien - ylösnousemus rating 2,94

8

Unelmien sielunmessu (2000)

Sykähdyttävä kokemus kaikessa karuudessaan ja realistisuudessaan. Innovatiiviset leikkaukset, kameratyöskentely ja musiikki muodostavat saumattoman yhteistyön. Pitkästä aikaa realistisimmat roolisuoritukset mitä on tullut nähtyä, varsinkin Ellen Burstynin suoritus on sydäntä raastava. Suhteellisen "kivan" alun jälkeen en osannut odottaa loppupuoliskon shokeeraavuutta. Elokuva todellakin puhutteli näkemyksillään eri addiktioista ja niiden lopulta samankaltaisista seurauksista. Järkyttävä, mutta upea elokuva.

Unelmien sielunmessu rating 4,47

9

Jurassic Park III (2001)

Loppuun asti vaivatta sen jaksoi katsoa, mutta omaperäisyys on kateissa.

Jurassic Park III rating 2,77

10

Seitsemän (1995)

Kuvottavien murhien seitsemän kuolemansynnin tapaan sukeltava Seitsemän on mielenkiinnon mainiosti ylläpitävä trilleri. Brad Pitt, sekä Morgan Freeman pistävät parastaan ja molempien hahmoihin on helppo tutustua ja kiintyä. Leffa tarjoaa hyvää tarinankerrontaa, loistonäyttelijät, pari älykästä juonenkäännettä, sekä ovelan loppuratkaisun. Niin paljon kehuja kun tämä leffa täällä tykissä on kerännyt, ajattelin katsastaa leffan, ja se oli tosi hyvä. Koko leffan ajan pysyy kiinnostuneena, mutta ei tämä ehkä aivan niin mahtava ole kuin on hypetetty. Trillerinä kuitenkin mieleenpainuva, vaikka parempia on nähtykin.(arvosana olisi jotain 3,5-4 välillä, mutta päätin pyöristää alaspäin)

Seitsemän rating 4,19

11

Manaaja (1973)

Manaaja rating 3,69

12

Star Wars Episodi I - Pimeä uhka rating 3,09

13

Total Recall - unohda tai kuole (1990)

Viihdykkeenä ongelmitta alas menevä Ahnuld-pätkä, joka toimii täydellisesti kavereiden kanssa läpi nautiskellessa (lue: naureskellessa). Nyrkit viuhuvat ja paska läppä lentää, mitäs muuta siinä tarvitaan. Aika samaa tasoa tämä on Arskan Running Manin kanssa, vaikka tässä one-linereitä ei ole niin paljon eivätkä ne ole yhtä loistavia. Muuten Total Recall on edellä mainittua laadukkaampi tekele. Maskeeraus on parissa kohtaa ihan hienoa ja efektit hauskoja. Kunnon naurut ja fiilikset tämä tarjosi, eli hyvä sci-fimättö on kyseessä.

Total Recall - unohda tai kuole rating 3,82

14

Ennustus (1976)

Hieman keskitasoa parempi, muttei kuitenkaan erityisen muistettava.

Ennustus rating 3,89

15

Kirous (1978)

Kirkkokuoro pauhaa ja henki lähtee.

Kirous rating 2,87

16

7 tikaria (1981)

Elokuva sai minussa aikaan monia reaktioita, kuten pitkästymistä, haukottelua, sekä alati kellon suuntaan vilkuilua.

7 tikaria rating 2,67

17

Brazil - tämän hetken tuolla puolen rating 3,90

18

Taistelija (1982)

Taistelija rating 4,22

19

Star Wars Episodi II - Kloonien hyökkäys rating 3,04

20

Eyes Wide Shut (1999)

Kubrickin viimeiseksi jäänyt elokuva lukeutuu yhdeksi hänen parhaistaan. Eyes Wide Shut on samalla kuvaus ihmisen seksuaalisuudesta ja kielletyistä fantasioista, sekä myös mielenkiintoinen ja otteessaan pitävä trilleri. Elokuvan tunnelma on jotain todella omalaatuista, sekä hieman unenomaista. Teos herättääkin kysymyksiä siitä, mikä elokuvassa oli totta ja mikä unta. Kubrickin tapaan tälläkin mestariteoksella on useita symbolisia ja vaikeitakin tulkintatapoja, eikä katsojalle anneta mitään valmiiksi pureksittuna. Tarkoituksena olikin varmasti herättää hämmenystä ja saamaan katsojia luomaan omat näkökulmansa elokuvan analysointiin. Vaikka tässä on koko ajan mystinen tunnelma yllä, voi tarkemmin pohtimattakin tästä saada paljon irti ihan vain loistavana jännitysdraamana. Kidman ja Cruise tekevät esimerkillistä työtä omiin fantasioihinsa ja ongelmiinsa ajautuvana pariskuntana. Tom Cruise tekee ehkäpä yhden uransa parhaisiin lukeutuvan suorituksen. Eyes Wide Shut on mahtava elokuva, jossa tunnelma ei petä sekunniksikaan. Lepää rauhassa Stanley Kubrick.

Eyes Wide Shut rating 3,87

21

Tähtien sota (1977)

George Lucasin legendaarinen scifi-klassikko, jonka uusintakatseluarvo on huikea. Kun näin tämän 8-vuotiaana vesselinä olin heti koukussa ja Star Wars-fanitus jatkui ainakin neljä vuotta tuosta hetkestä. Ihan mukava tätä oli taas katsoa, sillä viime näkemästä on kertyny varmaankin 4-5 vuotta. Tulee tosiaan mieleen lapsuus ja kaikki nuo muistot elokuvan parissa. Krhm, mutta siis jotain myös itse teoksesta. Tähtien Sota on ennen kaikkea loistava seikkailu ja kertomus hyvän ja pahan taistelusta. Ilkeä galaktinen imperiumi tummanpuhuva Darth Vader (James Earl Jonesin mahtavalla äänellä varustettuna) johtajanaan on uhkaava voima, kun taas Voiman valoisalla puolella ovat kapinalliset sankarimme Luke Skywalker etunenässään. Visuaaliselta puolelta teos on edelleenkin hienon näköinen ja tarina, vaikkakin näin aluksi hieman simppeli, toimii varsin hyvin. Mielikuvituksellisesta maskeerauksesta myös plussaa, sillä kaiken maailman avaruusörvelöt ovat todella hauskan näköisiä. Tähtien Sota on yksi kaikkien aikojen hienoimmista seikkailu -ja scifi-elokuvista, muttei vielä kuitenkaan avaruussaagan paras osa.

Tähtien sota rating 4,16

22

Imperiumin vastaisku (1980)

Mahdollisesti sarjan paras osa, joka ottaa harppauksen synkempään suuntaan hieman hyväntuulisemmasta Uudesta toivosta. Imperiumin vastaiskussa käsitellään uhkaavampia ja synkempiä teemoja kuin ennen, mutta siinä on silti säilytetty Star Warsille ominainen veijarimainen meininki. Luke Skywalkerin täytyy tehdä suuria päätöksiä ryhtyessään jediksi, sillä hän ei voi paeta väistämätöntä kohtaamista Darth Vaderin kanssa. Han Solon ja prinsessa Leian välinen suhde muuttuu myös aiempaa vakavammaksi. Tämäkin elokuva on täynnä näyttäviä kohtauksia aina jääplaneetta Hothin taistelusta viimeiseen valomiekkakamppailuun asti. Imperiumin vastaisku on erinomainen jatko-osa, joka on mielestäni jopa ensimmäistä parempi, sillä tässä ollaan siirrytty ehkä hieman aikuisempaan suuntaan tavallisesta seikkailusta. Ei saa tietenkään unohtaa, että tässä elokuvassa on myös yksi elokuvahistorian huimimmista yllätyskäänteistä.

Imperiumin vastaisku rating 4,24

23

Jedin paluu (1983)

Loistava päätös maailman parhaalle scifi-saagalle. On todellakin hankala valita sarjan parasta osaa (siis jos ei lasketa uutta trilogiaa mukaan), sillä tämäkin on aivan mahtava elokuva. Elokuvan alku on ehkä heikoin osa-alue teoksessa, mutta koko ajan lopun lähestyessä tunnelma sen kuin paranee. Tässä osassa on myös mahdollisesti sarjan hienoimmat kohtaukset, varsinkin kiitureilla käytävä takaa-ajo Endorin metsäkuulla on hurja. Lopputaistelussa seurataan kiivasta mielten ja laserkanuunoiden mittelöä kapinallisten taistellessa metsän siimeksessä, Luken yrittäessä vastustaa Vaderin ja keisarin pimeän puolen houkutuksia, sekä avaruuslaivaston epätoivoisen uhmakasta tehtävää tuhota Kuolontähti vielä kerran. Elokuvan viimeiset minuutit ovat todella koskettavia ja tässä nähdäänkin ehkä koko saagan paras loppu. Jedin paluu päättää Star Wars-trilogian täydellisesti ja edustaa kaikkea sitä, missä uusi trilogia epäonnistui. Tehosteet eivät korvaa mukaansatempaavaa juonta ja rakastettavia hahmoja, joista katsoja oikeasti välittää.

Jedin paluu rating 4,19

24

Jackie Brown (1997)

Tarantinolta varsin menevä rikoselokuva, joka ei vain tunnu pääsevän kunnolla vauhtiin missään vaiheessa. Pituutta on hieman liikaa, sillä tylsiä hetkiä löytyy. Juoni ei loppujen lopuksi ole kovin kummoinen, vaikka ihan hyviä käänteitä mukana onkin. Mukana on rautainen näyttelijäkaarti ja roolisuoritukset ovat kauttaaltaan onnistuneita. Laatunäyttelijöiden kemiat pelaavatkin hienosti yhteen. Soundtrack on varmaankin paras vähään aikaan kuulemani, funkkaavat biisit sopivat erinomaisesti elokuvaan. Kässäri tarjoaa pari mahtireplaa ja sujuvaa dialogia, vaikka olisin Tarantinolta hieman enemmän odottanut tällä osa-alueella. Oikeastaan koko elokuvassa vaivaa juuri se, että odotin liikoja. Välillä teos lähenteli parempiakin pisteitä, mutta sitten taas jotkut seikat alensivat viihdytysarvoa. Anyway, mistään huonosta leffasta ei todellakaan ole kyse, vaan mainiosta rikosdraamasta. Jää silti toistaiseksi omassa sarjassani sinne huonompaan päähän Tarantinon tähän asti näkemässäni tuotannossa.

Jackie Brown rating 4,07

25

Reservoir Dogs (1992)

Erittäin onnistunut rikosleffa, joka toimi ponnahduslautana Quentin Tarantinon uralle. Juoni ei ole nerokkaimmasta päästä, mutta homma on toteutettu suhteellisen hyvin, ja pikku yllätyksiäkin tulee vastaan. Alkupuoli oli paikoin hieman tylsänpuoleinen, mutta loppua kohden meininki parani. Olen kyllä sitä mieltä, että tämä on reilusti yliarvostettu, mutta kaikki osa-alueet elokuvassa ovat kohdallaan. Dialogi on näpsäkkää, hahmot hauskoja, ja näyttelijäpuoli erinomaisesti hoidettu. Itse Tarantinokin näyttelee elokuvassa hieman. Suosikkielokuvieni joukkoon tämä ei tule nousemaan, mutta hieno leffa debyyttiohjaukseksi tämä kieltämättä on.

Reservoir Dogs rating 4,25

26

Apinoiden planeetta (1968)

Kun Apinoiden planeetta tempaisee katsojan kunnolla mukaansa, aluksi korniltakin kuulostava konsepti ei vaikuta enää niin hölmöltä. Elokuva on paitsi erittäin viihdyttävä, myös poliittisesti kantaaottava teos ihmisten yhteiskunnasta ja sen epäkohdista. Apinoiden maskeeraus näyttää aluksi hieman huvittavalta (lähinnä suun liikkeet), mutta mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä enemmän huomaa maskeeraustyön vaikuttavuuden. Välillä jopa unohtaa siinä olevan vain näyttelijä! Apinoiden ja ihmisten valtajärjestyksen kääntäminen päälaelleen on ideana kantava, ja pitää otteessaan koko keston ajan. Koko pakettiin kun sisältyy vielä upeaa kameratyötä, jännittävää musiikkia, sekä loistava loppuratkaisu, on klassikon asema taattu.

Apinoiden planeetta rating 3,98

27

2001: Avaruusseikkailu (1968)

Elokuvan ostaessani tiesin jo, että kyseessä on suunnattomasti arvostettu klassikko, ja se on Kubrickin tyyliin varmasti omaperäinen. Mikään ei kuitenkaan voinut valmistella minua matkaan, jonka elokuva tarjosi. Täytyy sanoa, että kyseessä on varmasti yksi parhaista, jos ei peräti paras sci-fielokuva, jonka olen nähnyt. On suorastaan vaikea uskoa leffan ulkonäon perusteella, että tämä on yli 40 vuotta sitten tehty. Lavastus on äärimmäisen hienosti tehty, ja visuaalisuus on jotain todella huikeaa. Musiikinkäyttö on upeaa, varsinkin klassisella höystetyt pitkät avaruuskohtaukset. Kaikki osapuolet toimivat täydellisesti, ja vaikka tämä ei todellakaan ole näyttelijöihin nojaava elokuva, onnistuvat näyttelijät rooleissaan tosi hyvin. Avaruuden suuruus ja pimeys tuovat kolkon tunnelman esille, ja kohtauksissa, joissa ihmiskunta toistuvasti törmää mysteeriseen mustaan paaluun, tunnelma on todella painostava. Ihmisen ja koneen suhde on lisäksi käsitelty mainiolla ja jännittävällä tavalla. Hitaasta kerronnasta huolimatta lähes kaksi ja puolituntinen kesto hujahtaa valonnopeudella. Olin jo ennen elokuvan viimeistä 20-minuuttista valmis antamaan viisi tähteä tälle elokuvalle, mutta loppu löi minut ällikällä. Viimeinen "kappale" elokuvasta oli ehkä jotakin erikoisinta, mihin olen elokuvaa katsoessa törmännyt. Visuaalinen tulitus oli kaunista katseltavaa, ja kaikessa vaikeaselkoisuudessaankin loppu oli mahtava, ja pisti miettimään ankarasti. En meinannut edes unta saada miettiessäni tätä teosta. Lueskellessani tästä käyttäjien erinomaisia arvosteluja, sain jonkin käsityksen tämän ideasta, mutta kokonaisuus on kuitenkin jotakin, mitä kukaan ei varmaan koskaan tule tajuamaan. 2001: Avaruusseikkailu teki siis minuun suuren vaikutuksen, ja oli muutenkin huima kokemus, sekä kaikkea muuta kuin valmiiksi katsojalle pureskeltu tapaus. + aplodit

2001: Avaruusseikkailu rating 4,20

28

Matrix (1999)

Ehdoton sci-fi-klassikko! Huikea visuaalinen ilme, mahtavat efektit, sekä erittäin kekseliäs ja ajatuksia herättävä idea. Juoni kantaa loppuun saakka, vaikka parissa kohtaa on pientä arvattavuutta. Reeves on tapaansa hieman jäinen, mutta silti onnistuu kunnialla roolistaan. Laurence Fishburne ja Hugo Weaving tekevät parasta työtä. Matrix on teos, jota et voi missata.

Matrix rating 4,14

29

The Shining - Hohto (1980)

Hohdossa on todella hyvä tunnelma, sekä alati kirskuvaa musiikkia. Pikkupoika Danny Lloyd tekee parhaan roolin psykopaattista isää esittävän Jack Nicholsonin ohella. Shelley Duvall oli paikoin ehkä liiankin hysteerinen, siitä miinusta. Muuten näyttelyssä ei ollut vikaa. Hyytävä tunnelma, mahtavia kamera-ajoja. Klassikko. Here comes Johnyyyy!!!

The Shining - Hohto rating 4,16

30

Pulp Fiction - tarinoita väkivallasta rating 4,43

31

Predator - saalistaja (1987)

Asiallista kasaritoimintaa scifillä höystettynä. Schwarzenegger on tälläkin kertaa todellinen äijä, ja hänen suorituksestaan on karsittu yleisesti lihaskimpun leffoissa havaittava koomisuus (paria lausahdusta ja karjuntaa lukuunottamatta). Ihan hyvä näin tällä kertaa. Predatoria vastaan kamppaileva karjulauma on muutenkin kovaa sakkia. Predatorin toteutus on erinomainen, maskeeraus on ihailtavaa. Häiritsemään jäi oikeastaan vain muutama hieman epälooginen asia, mutta klassikko tämä on siitä huolimatta.

Predator - saalistaja rating 4,08

32

Medusan verkko (2002)

Tämä on sellainen elokuva, jonka jaksaa katsoa monta kertaa tasaisin väliajoin. Seuraavat jatko-osat ovat ehkäpä vieläkin parempia. Matt Damon muistiansa takaisin keräävänä ex-palkkamurhaajana on nappivalinta rooliin. Elokuvasta ei salaisia järjestöjä ja vauhdikkuutta puutu, ja koko toiminta on vieläpä hyvin realistisesti toteutettu. Tietynlaisesti realismista onkin muodostunut Bourne-elokuvien tavaramerkki. Tässä vain yksi kohta oli hieman ylilyöty poikkeama realistisesta linjasta. Laadukasta menoa joka tapauksessa alusta loppuun.

Medusan verkko rating 3,75

33

Mulholland Drive (2001)

Suorastaan tyrmistyttävää mindfuck-settiä. Olin kuullut tämän olevan vaikeaselkoinen, mutta en osannut silti aavistaa kuinka omalaatuisesta teoksesta on kyse. Elokuvan loputtua jäin sydän pamppaillen toljottamaan lopputekstitkin läpi. Aivan mahtava leffa, vaikken tosiaan siitä mitään tajunnut. Tunnelma on koko ajan todella vahva ja näyttelijöiden omistautuminen rooleilleen on upeaa katseltavaa. Sävyt vaihtelevat lämpimästä mystiseen ja pelottavasta intiimiin. Ehkä yksi erikoisimmista elokuvista, mitä on tullut nähtyä. Ei ole vähään aikaan tullut yhtä järisyttävää kokemusta vastaan. Ehdottomasti uusintakatselun arvoinen, jos vaikka ohjaajan vinkkien avulla saisi tästä lisää irti.

Mulholland Drive rating 4,03

34

Yksi lensi yli käenpesän (1975)

Hienosti toteutettu draama mielisairaalaan tarkkailuun saapuvasta pikkurikollisesta, joka pistää pöpilän rutiinit sekaisin. Jack Nicholsonille hullun esittäminen tulee aivan luonnostaan. Elokuva onnistuu olemaan samalla hauska ja surullinenkin.

Yksi lensi yli käenpesän rating 4,34

35

Toy Story 2 (1999)

Edeltäjänsä veroinen suoritus ja ehkä jossain määrin hieman parempi ja hauskempikin. Vaikea kuitenkin sanoa viekö eka vai toka osa voiton. Ehkä vielä ilmestymätön kolmas osa nousee parhaaksi Toy Storyksi? Tiedä häntä, mutta tässä oli kyllä kaikki kunnossa viihdyttävään seikkailuun. Uusia hahmoja on saatu messiin ja animaatiojälki on jo tarkempaa teknologian parantuessa. Star Wars-viittaukset olivat hyvä lisä. Ripaus koskettavuutta ja kiitettävästi huumoria tässä riittää, mutta fiilis ei ole ihan niin sympaattinen kuin ekassa osassa. Joka tapauksessa vallan mainio animaatioelokuva, jonka jaksaa katsella vaikka kuinka monesti.

Toy Story 2 rating 3,74

36

Toy Story - Leluelämää (1995)

Pixarin ensimmäiseksi pitkäksi elokuvaksi huima suoritus. Maailman ensimmäiseksi animaatioelokuvaksi animaatiojälki on hienoa, tosin nykyään tämä kaikki osattaisiin tehdä vielä hienommin. Toy Story tarkastelee maailmaa hupaisalla tavalla lelujen tasolta ja lelumaailmasta saadaankin monta hyvää oivallusta. Hahmot ovat koomisia ja muodostuneet jo klassikoiksi. Oli todella kiva ja hauska kokemus katsoa tämä monien vuosien jälkeen uudestaan, sillä kun tätä tuli pienenä niin ahkerasti kulutettua, tulivat monet repliikit nyt elävästi mieleen jo ennen kuin hahmot ne suustaan putkauttivat.

Toy Story - Leluelämää rating 3,91

37

Painajainen Elm Streetillä (1984)

Olisin odottanut suht legendaariselle kauhusarjalle hiukan vahvempaa aloitusta. Ihan hyvä teos on kyseessä, mutta ei tässä kyllä ylletty kovinkaan tehokkaaseen pelotteluun. Efektiosasto on niin kasaria kuin olla voi, mutta hyvässä mielessä. Painajaisosiot on ihan hyvin tehty, mutta jännityskerroin ei kohoa missään kohtaa tarpeeksi korkealle. Huono loppu pilasi myös osan tunnelmasta. Tämä ensimmäinen osa on kumminkin sarjan paras, sillä kokonaisuus on saatu pysymään sentään hyvin kasassa.

Painajainen Elm Streetillä rating 3,90

38

Tim Burtonin painajainen ennen joulua (1993)

Jouluperinteeksi on muodostunut katsoa tämä kerran vuodessa, sillä onhan Painajainen ennen joulua joululeffojen ehdotonta eliittiä. Upean näköisessä stop motion-animaatiossa ollaan yhdistelty joulua ja halloweeniä unohtumattomalla tavalla. Mielikuvitukselliset hahmot tuovat hymyn huuleen ja laulut ovat mahtavia. Välillä pari laulua hieman kyllästyttää, mutta musiikkipuoli on kaikin puolin erinomainen. Danny Elfman osaa säveltää täydellisesti tunnelmaan sopivat musiikit ja laulaakin Jack Skellingtonin äänenä hienosti. Tarinaan halloween-kylän haaveista ottaa joulu haltuunsa on ujutettu pientä rakkausstooria, mutta siitä ei ole tehty leffan pääteemaa, vaan ikään kuin vain pieni sivutarina. Hyvä ratkaisu omasta mielestäni. Sitten vaan elokuva hyllyyn odottamaan ensi joulua...

Tim Burtonin painajainen ennen joulua rating 4,02

39

Donnie Darko (2001)

Donnie Darko rating 4,18

40

Juokse tai kuole (1987)

Erittäin hoopoa Iso-Arska-meininkiä synkässä tulevaisuudessa, jossa maailman suosituin tv-ohjelma on kuolemaa kylvävä gladiaattorishow Running Man. Arnoldi joutuukin lavastetuksi massamurhaan ja joutuu osallistumaan ohjelmaan. Kuten arvata saattaa, punkerot gladiaattorit saavat turpiinsa ja lujasti! Running Man on aivan helvetin hauska elokuva, vaikka meno on melkoisen kökköä alusta loppuun. Vuosi on elokuvassa 2017, mutta fiilis on silti ehtaa kasaria. Brutaalit gladiaattorit paljastuvat onnettomiksi huitojiksi, joiden lynkkauksen jälkeen osaa aina odottaa jotain legendaarista lausahdusta Arskan suusta. One-linerit ja elokuvan yrittämät huumorinpilkahdukset ovat niin tyhmiä, että niille repeili sydämensä kyllyydestä. Tyhmät asiat juonessa ja toteutuksessa eivät pahemmin haittaa, sillä on tämä vain niin nautittavaa rymistelyä. Maksoin tästäkin elokuvasta muinoin jopa yhden euron, joten voin avoimin sydämin myöntää ostoksen olleen ehdottomasti koko rahan väärti.

Juokse tai kuole rating 3,37

41

Clockwork Orange - Kellopeliappelsiini (1971)

Paikoin järkyttävä ja sangen omituinen, mutta taatusti kiehtova kokemus. Kellopeliappelsiinissa yhteiskuntakritiikki on vahvaa hirveässä tulevaisuuden maailmassa, jossa huligaanijoukot pitävät kammottavaa hupia pahoinpidellen ja raiskaten. Alkupuoli on shokeeraava, ja täydellisen suorituksen tekevän Malcom McDowellin esittämä Alex ei säälipisteitä katsojalta kerää. Inhon tunteita syntyy hänen ja druugiensa touhuja kohtaan. Mutta kuinkas ollakaan, kun elokuvan tyyli vaihtuu vähitellen rauhallisemmaksi, alkaa Alexia katsomaan eri tavalla, ja sympatiat nousevat hänen puolelleen. Loppupuoli on alkua mielenkiintoisempi, ja ehkäpä nautittavampi osuus, sillä elokuvan alkupuolella ruudulla tapahtuvista asioista ei kovinkaan paljon voinut nauttia. Se varmaan olikin tarkoitus. Ihan täydelliseksi en tätä menisi kehumaan, mutta läheltä liippaa.

Clockwork Orange - Kellopeliappelsiini rating 4,16

42

Videodrome - tuhon ase (1983)

Pohdiskelee omaperäisesti ja absurdisti television väkivaltaviihteen vaikutusta ihmismieleen. Elokuvan teemat median aivopesusta ovat edelleen melkoisen ajankohtaisia. Videodrome onnistuu olemaan paikoin hyvinkin sykähdyttävä, mutta jättää samanaikaisesti ensikatselulta kuitenkin vielä hieman tyytymättömän olon. Suuri plussa kolahtaa upean groteskeille kasariefekteille ja hallusinaatioita sisältävälle visuaaliselle tyylille.

Videodrome - tuhon ase rating 3,77

43

Batman (1989)

Väkisinkin tätä tulee verrattua tuohon viime vuoden Yön Ritariin, eikä sen rinnalla tunnu kovin ihmeelliseltä. Meno on aika lailla sarjakuvamaisempaa ja tietyllä tavalla lapsellisempaa kuin edellämainitussa. Michael Keaton ei ole paras valinta Bruce Wayneksi, sen verran jähmeätä menoa hepun suoritus on. Jack Nicholson revittelee Jokerina, mutta melko keppostelevaksi pelleksi koko hahmo jää Ledgerin Jokerin rinnalla. Ei mikään mahtava leffa kyllä ole kyseessä, mutta jaksaa katsoa kaikesta huolimatta.

Batman rating 3,94

44

Terminator - tuhoaja (1984)

Scifiklassikko iskee yhä, vaikka osa tehosteista onkin vanhentunutta osastoa. Tehosteita osaa tosin kunnioittaa ottaen huomioon, että tuona aikana CGI:tä ei vielä oikeastaan käytetty. Arnold Schwarzenegger on kylmän rauhallinen tappokone, jonka roolisuoritus on muodostunut klassikoksi. Linda Hamilton on oiva kohtaloaan ymmärtämättömänä Sarah Connorina. Terminatorin kakkososa on mielestäni ykköstä parempi (tosin siinä oli reilusti suurempi budjetti), mutta ensimmäinen Terminator on silti säväyttävä elokuva.

Terminator - tuhoaja rating 4,13

45

Night of the Living Dead (1968)

Maineestaan huolimatta tämä oli itselleni pieni pettymys. Kerronta on todella hidasta, ja joissain elokuvissa se saattaa toimia, mutta tässä ei niin hyvin. Välillä tuntuu, että ei tapahdu yhtikäs mitään. Zombieita pakosalla olevat ihmiset vain pohtivat autiotalossa, miten he selviytyisivät ja tunnelma heidän välillään tiivistyy. Välissä onneksi näytetään pätkiä uutisista, ja kuinka kansalliskaarti ja poliisit hoitavat hommansa. Zombiekohtaukset ovat sentään hyvin tehtyjä, ja välillä tunnelma on jännittävä. Pitkäveteisyys kuitenkin pilaa elokuvan potentiaalin ja pelottavuutta ei synny aikaan liiallisten suvantokohtien takia. Loppupuoli oli elokuvan onnistunein osa-alue, ja itse loppuratkaisu mahtava. Ikävä kuitenkin sanoa, että vaikka kyseessä on legendaarinen elokuva, ei se silti ole kuitenkaan keskitasoa parempi teos.

Night of the Living Dead rating 4,05

46

Dawn of the Dead (1978)

Yksi parhaista zombileffoista, jonka konsepti on suorastaan huumaavan hyvä. Kuka nyt ei tahtoisi asuttaa typötyhjää ostoskeskusta? Katsojan samaistuminen on siis todella vahvaa. Näyttely on vakuuttavaa tuntemattomien kasvojen ansiosta, sekä yhteiskuntakritiikkiä havaittavissa vahvasti. Night of the Living Deadia en pidä kovinkaan kummoisena, mutta tämä on loistava rimannosto ensimmäisestä elokuvasta. Goreilu on myöskin hienosti tehtyä, vaikka paikoin voisi hieman valittaa joidenkin zombien laiskahkosta maskeerauksesta (pelkkä sininen kasvoväri...) Toiminnallinen remake ei pärjää laisinkaan alkuperäisteoksen hitaammalle ja tunnelmallisemmalle tyylille.

Dawn of the Dead rating 4,20

47

Halloween - naamioiden yö (1978)

John Carpenterin kauhuklassikko on tunnelmaltaan alati jännittävä erinomaisesti toteutetusta alkukohtauksesta loppuun saakka. Kunnon säikähdyksiltä ei voi välttyä, ovat ne sen verran tehokkaita. Mike Myersin maskin takaa kuuluvan huohottavan rahinan korviin kantautuminen on merkki siitä, että kohta alkaa veitsi viuhua. Myersistä on tehty todella pelottava hahmo, kylmän rauhallinen ja tunteeton tappokone. Juoni ei ole kovin kummoinen, mutta hyvissä käsissä homma toimii. Näyttelijöistä ei voi sanoa mitään kovin erikoista, sillä parissa kohtaa viimeiset kuolinkouristukset olivat hieman koomisia. Carpenterin itse säveltämät musiikit olivat välillä aavistuksen hölmön kuuloisia, mutta loppujen lopuksi legendaarisen tunnarin säestämänä tälle kauhupätkälle tulee aivan uudenlaista tunnelmaa.

Halloween - naamioiden yö rating 4,14

48

Platoon - nuoret sotilaat (1986)

Sopivan mittainen, sopivasti räiskintää, sopivasti suuria tunteita. Kasassa on siis erinomainen sotaelokuva. En pitänyt tästä ehkä enää niin paljon kuin ensimmäisellä kerralla, mutta hieno leffahan tämä silti on. Jälleen kerran näemme, miten viattomista nuorukaisista muuntautuu sekopäisiä tappajia Vietnamin viidakoiden syövereissä. Charlie Sheen pääosassa esittää vakuuttavasti yliopistosta vapaaehtoisesti sotarintamalle lähtenyttä alokasta, jonka nuppi alkaa vähitellen mennä sekaisin taistelun hurmasta ja sellaisten vääryyksien näkemisestä, joita karskitkin äijät kavahtaisivat. Hahmot ovat realistisia ja heidän keskustelunsa antoisaa seurattavaa. Alussa elokuva oli hieman pitkäveteinen, mutta paranee loppua kohden. Ylidramatisointiin ei sorruta kuin vain hiukan, mutta sen verran sitä sietääkin katsoa. Koskettavan tunnarin soidessa taustalla taistelun syödessä miestä tunteet nousevat pintaan.

Platoon - nuoret sotilaat rating 4,13

49

Scream (1996)

Olipas mainio elokuva. Kauhuleffoille ja niiden kliseille naljaillaan osuvasti, ja kohtauksista on tehty välillä jopa tahallisen hölmöjä. Murhaaja kaatuilee ja törmäilee vähän väliä, ja tyhjäpäiset teinit saavat surmansa Halloweenin pyöriessä tv-ruudulla samaan aikaan. Hilarious! Koominen lähestymistapa on elokuvan valttikortti, mutta pelottavuus kaikkoaa lähes täysin. Pientä tyhjäkäyntiä on havaittavissa pariin otteeseen, ja ennen elokuvan loppuhuipennusta olinkin jo valmis tuomitsemaan tämän perus teinikauhuiluksi. Loppuhuipennus pelastaa sekopäisellä nokkeluudellaan, ja nostaa tämän keskisarjasta ylempään kastiin.

Scream rating 3,41

50

Likainen Harry (1971)

Viihdyttävä poliisileffa, jossa mainio roolisuoritus nuorehkolta Clint Eastwoodilta. Muuten hyvä elokuva, mutta jotain jäi mielestäni puuttumaan. Huonoja puoliakin oli, esimerkiksi pääjehu olisi voinut olla aavistuksen älykkäämpi ja viileämpi, joka olisi luonut uhkaavamman kuvan maanisen hullun sijasta. Myös tyypilliset kliseet (luoti osuu aina vieressä olevaan aitaan/seinään) pistivät silmään. Katsonnan arvoinen klassikko silti kyseessä.

Likainen Harry rating 4,20

51

Jurassic Park (1993)

Jurassic Park rating 3,97

52

Kummisetä (1972)

Erinomainen rikosdraama, joka on mielestäni tosin hieman yliarvostettu. Ehkäpä Kummisedän maailma vaatii useamman katselun avautuakseen täysin, sillä tämä oli ensimmäinen katselukertani. Pitkästä kestostaan huolimatta elokuva ei ole kovinkaan pitkäveteinen, ja näyttelijäsuoritukset ovat huippuluokkaa. Marlon Brando mutisee kiitettävästi legendaarisessa roolissaan ja Al Pacino esittää hyvin kunniallisen miehen siirtymistä turmeltuun maailmaan. Kummisetä tarjoaa laadukasta mafiadraamaa ja hienoja kohtauksia. Seuraavaksi sitten katsomaan kuinka tarina jatkuu...

Kummisetä rating 4,34

53

Full Metal Jacket (1987)

Onnistunut sotaelokuva, joka ei kuitenkaan kuulu läheskään parhaimmistoon genressään. Kubrick on silti tehnyt Vietnam-leffastaan realistisen kuvauksen sodasta. Elokuvan ensimmäinen näytös, joka kuvaa sotilaiden armotonta koulutusta, on elokuvan huomattavasti parempi puolisko. Sääliä ei tappokoneiden luonnissa tunneta, ja kersantti Hartman solvaa alokkaat maanrakoon. R. Lee Ermey tekee elokuvan muistettavimman suorituksen karuna kersanttina. Ensimmäisen näytöksen kurjaan loppuun saavuttua siirrytäänkin sitten itse Vietnamiin. Kaupungissa sotimista seurataan kenttäreportterin mukana. Sodankäynti on aidon oloista, mutta loppupuolella sen katsominen käy hieman tylsäksi. Full Metal Jacket ei sisällä ylimalkaista patrioottisuutta eikä surullisia musiikkeja sotilaiden kaatuessa maahan hidastettuna. Hieman vaihtelua siis yleisesti nähtäviin sotaelokuvien kuviin.

Full Metal Jacket rating 4,20

54

Mars hyökkää! (1996)

Muistan tämän joskus nähneeni, ja olin sitä mieltä, että aika tyhmä elokuva on kyseessä, ja niinhän se vähän onkin. Silti kierolla tavalla hauska ja hyvin viihdyttävän pöhkö leffa. Ihmetyttävän laajan ja vielä nimekkään näyttelijäkaartin on Burton onnistunut tähän haalimaan näinkin hömppään filmiin.

Mars hyökkää! rating 2,96

55

Beetlejuice (1988)

Todellakin katsastamisen arvoinen klassikko, jonka viehätysvoimaan ajan hammas ei ole vielä pureutunut.

Beetlejuice rating 3,71

56

Tappajahai (1975)

Tappajahai rating 4,11

57

Kummisetä osa II (1974)

Kummisedän jatko-osa ei onnistu kohoamaan ensimmäisen osan tasolle, mutta on kuitenkin hieno jatko Corleonen perheen tarinaan. Ensimmäinen Kummisetä-elokuva ei noussut maineestaan huolimatta omiin lemppareihini, vaikka hyvä olikin, joten tästäkään en nauttinut aivan täysin siemauksin. Pahimmillaan tämä oli välillä puuduttavaa katseltavaa (johtuu osaksi pituudesta), mutta parhaimmillaan todella mielenkiintoinen. Marlon Brandon karismaattinen suoritus ensimmäisessä Kummisedässä oli hieno, joten herran puuttuminen tästä on ikävä asia. Corleonen perhettä johtava Michael vajoaa vallan sokaisemana entistä syvemmälle, ja Al Pacino on tuonut hahmoon hienosti tunteettomuutta ja surua. Robert De Niro esittää mainiosti Vito Corleonea nuoruusvuosillaan, ja nämä takaumat ovat välillä jopa kiinnostavampia, kuin Michaelin kostoyrityksien seuraaminen. Kummisetä II toimisi mielestäni paremmin hieman lyhyempänä, mutta hyvä elokuva se on näinkin.

Kummisetä osa II rating 4,29

58

Kummisetä osa III (1990)

Olen varmasti yksi harvoja poikkeuksia, joka ei pidä Kummisetä-trilogiaa niin loistavana kuin annetaan ymmärtää. Laadukkaita leffojahan nuo, mutta en todellakaan menisi luokittelemaan maailman parhaiksi elokuviksi. Ensimmäinen osa oli kyllä todella hyvä, kakkonen menetti jo hieman otettaan ja tämä uhkasi jo suista katsojan tylsyyden partaalle. Al Pacinon ja Andy Garcian suoritukset ovat hienoa työtä ja elokuva on muutenkin laadukkaasti tehty, mutta valitettavasti pidin tätä armottoman pitkäveteisenä. Sarjaa on muutenkin vaivannut ylipituus, ja vaikka tämä on kolmesta lyhyin, tuntuu se silti kaikista pisimmältä. Viimeinen puolituntinen on elokuvan onnistunein osa-alue ja loppu on hyvä. Harmikseni tästä ei saanut niin paljon irti, kuin neljän tähden paikkeilla kieppuvista kahdesta ensimmäisestä osasta.

Kummisetä osa III rating 3,97

59

Abyss - syvyys (1989)

Tuli katsottua tästä liki kolmetuntinen pidennetty versio, jossa ehkä kyllä pituutta oli sisältöön nähden liian vähän. Suurimman osan ajasta Abyss on ihan perustason sukellusleffa, mutta hieno sci-fi-höysteinen loppu kruunasi kokonaisuuden. Olihan tässä välillä hieman ärsyttävää dialogia ja muuta. Oikeasti jännittäviäkin hetkiä onneksi löytyy myös. Ei Cameronin parasta tuotantoa, siltikin hyvä leffa.

Abyss - syvyys rating 3,62

60

Ghostbusters - haamujengi rating 3,68

61

Ihmissusi Lontoossa (1981)

Humoristisella otteella väännettyä ihmissusikauhua, joka oli varsin viihdyttävä tapaus. Myönnettäköön, että hieman erikoinen myöskin. Kauhukohtaukset eivät oikein nouse siivilleen, mutta ihmissudeksi muuntautuminen on hienosti tehty. Itse susi taas on vähän heikomman näköinen, kuin itse muuttumisensa. Onnistuneet näyttelijävalinnat paransivat ilmapiiriä huomattavasti, puhumattakaan kivasta romanssilisästä. Odotin tältä kyllä hieman enemmän (kestoakin olisi voinut olla pikkuisen lisää), mutta ihan hauska tapaus tämä kumminkin oli. Typerä (vai typerän loistava?) loppu jätti ainakin hymyn huulille.

Ihmissusi Lontoossa rating 3,50

62

Vain muutaman dollarin tähden (1965)

Sergio Leonen dollaritrilogian mielestäni keskitasoa olevasta ensimmäisestä osasta Kourallinen dollareita on parannettu huimasti tähän osaan. Tarina on rutkasti mielenkiintoisempi ja paremmin toteutettu. Oikeastaan kaikki tässä on tehty paremmin, kuin edellisessä osassa. Ennio Morriconen loistava sävellys (varsinkin mahtava tunnari) tuo asianmukaisen meiningin leffaan, jossa toinen toistaan karummat äijät polttavat sikareita ja antavat kuudestilaukeaviensa laulaa. Clint Eastwood ja Lee Van Cleef tekevät karskin karismaattiset suoritukset yhteen hiileen puhaltavina palkkionmetsästäjinä yhteisenä vihollisenaan hulluuden rajoilla pyörivä pankkiryöstäjä Indio. Gian Maria Volonté tekee roistosta karmivan oloisen, ja pienien takaumien ansiosta äijästä on saatu entistä inhottavampi pahis. Sergio Leone taitaa kyllä ohjauksen mestarillisesti. Asemiekkosten välisissä yhteenotoissa on aitoa jännitettä, jota mahtavat lähikuvat kasvoista ja pienimmistäkin eleistä parantavat. Todella tyylikäs westerni kaikenkaikkiaan.

Vain muutaman dollarin tähden rating 4,41

63

Hyvät, pahat ja rumat (1966)

Erinomainen trilogian päätösosa, joka on kuitenkin hieman edellistä osaa, Vain muutaman dollarin tähden, huonompi. Leffan tyyli on jälleen mahtava loistavan kameratyöskentelyn ja nerokkaiden leikkausten ansiosta. Ennio Morriconen sävellykset sopivat taas kerran tunnelmaan kuin nyrkki silmään. Tyylikkyydessään ja eeppisyydessään Hyvät, Pahat ja Rumat on samaa tasoa edeltäjänsä kanssa, ellei jopa komeampi, mutta juoni tässä on se huonommin toimiva asia. Edellisissä elokuvissa teemana oli tomuinen western, jossa Clint jahtaa jotakin rikollispomoa ruudinkatkuisissa taisteluissa pikkukaupungeissa. Tässä juoni lähentelee liikaakin seikkailuelokuvaa, jossa jahdataan kulta-aarretta. Tämän takia elokuvan rytmi ja kerronta ei ole niin tehokasta, kuin ollaan totuttu näkemään. Viimeiset kaksikymmentä minuuttia ovatkin sitten täyttä mahtavuutta, jonka johdosta voin kohottaa arvosanaa puolella tähdellä. Paikoin teos oli hieman pitkäveteinen ja mukana oli myös asioita joista en pitänyt, mutta erinomaisen klassikon asema on silti taattu.

Hyvät, pahat ja rumat rating 4,56

64

Johnny English (2003)

Hauska agenttikomedia, joka on tosin tullut katsottua niin vietävän monta kertaa, että nauratusteho on hieman laantunut. Pienempänä poikana tämä oli ehkä muutenkin kiintoisampi ja hauskempi elokuva, ja olihan tätä aina jännä katsoa, sillä kyseessä oli meidän kotitaloutemme ensimmäinen dvd-elokuva! Nauraa tässä saa sopivasti, vaikka kakkapyllyhuumorin puolelle paikoin luisutaankin. Rowan Atkinson ei toista turhan paljon Mr. Bean-manöövereitään, ja tekee hupaisan suorituksen itsestään liikoja luulevana isänmaallisena agenttina, joka ei suostu myöntämään virheitään. John Malkovich tekee keskinkertaista työtä ranskalaisena pahiksena, ja herran korostettu ranskalainen ääntämys ärsyttää hiukan. Tämä oli luultavasti myös aikoinaan ensimmäinen elokuva, jossa näin Malkovichin. Jostain syystä pitkään tämän jälkeen mielsin hänet ranskalaiseksi näyttelijäksi.

Johnny English rating 3,16

65

Poltergeist (1982)

Poltergeist rating 3,39

66

Painajainen Elm Streetillä 5 - Painajaisten lapsi (1989)

Totaalista shaibaa. Tähän on yritetty tuoda uusia tuulia näyttämällä esimerkiksi Freddyn syntymä jonkinmoisena mutanttikersana (taas "pientä" wtf-fiilinkiä), mutta yritys sortuu todella huonoksi tekeleeksi. Keskittyminen alkaa väkisin herpaantua, kun ruudulle tuputetaan samaa kierrätyskamaa aiemmista osista ja ihan älyvapaita juttuja muutenkin. Joissain kohdissa hyvät efektit ja SKEITTAAVA FREDDY pitävät tämän juuri ja juuri putoamasta puolen tähden menetettyjen tapausten joukkoon. Surkea kökkäre kumminkin.

Painajainen Elm Streetillä 5 - Painajaisten lapsi rating 2,34

67

Veteen piirretty viiva (1998)

Kauniita luontokuvia ja raakaa sotaa yhdistävä teos, joka on selvästi ylipitkä, mutta hyvä sotaelokuva. Kuvauksella ollaan saatu ikuistetuksi hienoja maisemia ja kameratyöskentely toimii erinomaisesti sotakohtauksissa. Sotiminen onkin hienosti tehty ja aiheuttaa aitoa jännitystä. Terrorin laantuessa suvantokohtia on ehkä liikaakin ja leffa jää varsinkin lopussa laahaamaan turhan kauan paikalleen. Puoli tuntia olisi voinut ihan hyvin napsaista pois eikä olisi haitannut. Teokseen on hommattu nimekäs näyttelijäkaarti (mm. Sean Penn, Nick Nolte), mutta hahmot jäävät silti jotenkin irrallisiksi, vaikka näyttelijäsuoritukset ovat hyviä. Kummallista, että George Clooneyn nimi luki devarin takakannessa ensimmäisenä ja silti miekkosella on noin minuutin verran ruutuaikaa. Elokuvan aikana kuullaan voice overina runollisia monologeja sotilaiden kertomana, mutta tällä keinollakaan tunnelatausta taikka syvyyttä ei onnistuta lisäämään paljonkaan. Lopputuloksena tästä jäi hieman pitkästyttävä kuva, mutta keskitason yläpuolella kuitenkin ollaan.

Veteen piirretty viiva rating 3,85

68

Predator 2 - Saalistaja (1990)

Mukiinmenevä jatko-osa, joskin hieman tylsä paikoittain.Tässä ollaankin sitten siirrytty aidosta tiheiköstä cityviidakkoon, jossa on hyvät ja huonot puolensa. Kaupunki tarjoaa monipuolista toimintaympäristöä, mutta siitä tulee välillä myös liian rikoselokuvamainen fiilis. Ykkösen tasosta jäädään jälkeen, vaikka tässäkin on hienoa taistelua ja Predator on edelleen huisin näköinen. Danny Glover on pääosassa suht toimiva, vaikkei Arskan kaltainen koljatti olekaan. Muut näyttelijät ovat taas hieman ärsyttävämpää osastoa.

Predator 2 - Saalistaja rating 3,22

69

Lost Highway (1997)

Lost Highway rating 4,08

70

Kärpänen (1986)

Ihan hyvää draamaa ja ennen kaikkea todella laadukkaat maskeeraukset. Kohtauksista on saatu ällöttäviä, mutta samalla upean näköisiä. Jeff Goldblum sopii hieman sekavan tiedemiehen rooliin kuin nakutettu ja pitää karismaa yllä loppuun asti meikkien allakin. Geena Davis tuntuu välillä hieman epäluontevalta, enkä ole hänestä muutenkaan näyttelijänä koskaan hirveästi pitänyt. Mielenkiintoinen ja hirvittävä tarina muodonmuutoksesta, muttei kuitenkaan aivan parhaasta päästä ällökauhuosastolla.

Kärpänen rating 3,87

71

Alien - kahdeksas matkustaja rating 4,13

72

The Matrix Reloaded (2003)

Mahtavasta ykkösosasta Matrix Reloaded menee selvästi alamäkeen. Juoni laahaa paikoin aika pahasti, eikä katsoja oikein ota selvää hahmojen löpinöistä. Tehosteiden määrä on lisääntynyt huimasti, ja mukana on pari älyttömän siistiä toimintakohtausta (takaa-ajo moottoritiellä). Parissa kohtaa CGI pisti silmään, eikä juoni ole läheskään ykkösen tasoa, mutta kyllä tämän parissa ihan hyvin viihtyi.

The Matrix Reloaded rating 3,24

73

Painajainen Elm Streetillä 7: Uusi painajainen (1994)

Freddyn kuoleman hupaisista tunnelmista siirrytäänkin siihen (kaiken kärsimyksen jälkeen) odotettuun finaaliin. Wes Craven palasi ohjaajan puikkoihin ensimmäistä kertaa sitten ekan osan, mutta pelastusyritys ei jää sen laadukkaammaksi kuin suurin osa kököistä jatko-osista. Tähän on tuotu varmaan sarjan omaperäisin idea, joka onkin ensin aika nokkela ja kiinnostava, mutta rupeaa silti loppupeleissä kyrpimään. Pituutta on liikaa, kauhukohtaukset säälittäviä, ja uuden Freddyn iho näyttää liian kumiselta. Ei tämä sarjan huonointa settiä edusta, mutta on kyllä niin maan penteleen tylsä ja tympeä lehva, että ei voi tykätä.

Painajainen Elm Streetillä 7: Uusi painajainen rating 2,98

74

Taksikuski (1976)

Mielestäni tästä jäi puuttumaan se jokin, mutta laadukkaasta teoksesta on kyse. Robert De Niron suoritus on rautaa ja elokuva on muutenkin uraauurtava.

Taksikuski rating 4,10

75

Aliens - Paluu rating 4,16

76

Elefanttimies (1980)

Hieno draamaelokuva erilaisuuden hyväksymisestä. Samanaikaisesti ahdistava, mutta myötätuntoa herättävä kokemus. John Merrickin maskeeraus on toteutettu laadukkaasti, ja onhan hän aikamoinen ilmestys. Anthony Hopkins ja John Hurt vetävät kumpainenkin loistavan suorituksen. Vähän normaalimpi elokuva Lynchilta vaihteeksi, ja vieläpä erinomainen sellainen.

Elefanttimies rating 4,35

77

Puuta, heinää ja muutama vesiperä (1998)

Todella hyvä rikoskomedia! Guy Ritchien esikoisohjaukseksi vallan mainio. Snatchin jälkeen katsottuna tämä ehkä menetti hieman tehostaan, sillä Snatch oli jonkin verran parempi. Juoni on hillitön soppa ja dialogi tietenkin hauskaa ja fuck-täytteistä. Veikeät näyttelijät hoitavat homman kotiin moitteitta, ja Jason Statham on näissä leffoissa jopa parempi kuin nykytoimintapaukuissa örisemässä. Mainiota meininkiä, herra Ritchie!

Puuta, heinää ja muutama vesiperä rating 4,09

78

Painajainen Elm Streetillä 4 - Unien valtias (1988)

Yhtä tylsä kuin edellinen tekelekin. Freddy kukistetaan joka osan lopussa, mutta aina jatko-osaan hänet herätetään henkiin todella typerästi. Tässä koira kusee tulta (!) Freddyn haudalle ja hän rupeaa taas lahtaamaan teinejä. Perkule. Maskeeraus ja tehosteet painajaiskohtauksissa edustavat ehkä tähän mennessä sarjan parhaimmistoa, mutta muuten koko leffa on laimeata saman kertausta. Lisäksi vielä huonoja vitsejä päälle ja pökäle on valmis. On tämä ehkä Dream Warriorsia hitusen parempi, mutta ei tee mieli antaa kahta tähteä.

Painajainen Elm Streetillä 4 - Unien valtias rating 3,17

79

Painajainen Elm Streetillä 2 - Freddyn kosto (1985)

Muutamaa huippuhetkeä lukuunottamatta todella sekavan surkeaa skeidaa. Freddyn tehosteet on jälleen hauskasti tehty, mutta tässä leffassa kusee melkein kaikki muu. Pääosan jannu on ehkä yksi nössöin ja noloin amatöörinäyttelijä ikinä (kuten myös kaikki muutkin apaattisesti huutavat teinit tässä tuotoksessa). Juoni on typerä, eikä unen ja todellisuuden välisiä kohtauksia ole eroteltu tarpeeksi selkeästi. Tästä seuraa tympeää sekavuutta, jota höystetään vielä järjettömiltä tuntuvilla irrallisilla kohtauksilla (homobaarista koulun liikkasalin suihkumurhaan what the f...?). Mutta mutta, koko roskassa on yksi hyvä puoli. Se on aivan hemmetin repeilyttävä ja viihdyttävä kokemus. Kaveriporukassa katsottuna sai nauraa kippurassa kaikille elokuvan typeryyksille ja tietysti hintahtavalle päähenkilölle. Hyvä elokuva tämä ei todellakaan ollut, mutta niin huono että siitä sai paljon iloa irti.

Painajainen Elm Streetillä 2 - Freddyn kosto rating 2,76

80

Viimeinen painajainen Elm Streetillä - Freddyn kuolema (1991)

Mitäs kummaa? Sarjan lähestyessä loppuaan odotin osien vain huononevan, mutta sitten loppupäästä pläjähtikin sarjan parhaimmistoon lennähtävä elokuva. Freddyn kuolema ei tuo mitään erikoista uutta sarjaan, eikä ole elokuvanakaan kovin kummoinen, mutta kerrankin onnistuneen huumorin takia tätä voi kutsua hyväksi. Koko homma on vedetty täysin lekkeriksi, ja hyvä niin. Aiemmat osat oli tehty enemmän tosissaan, mutta ne olivat silti naurettavia. Tämä on taas tehty tietoisesti pelleillen, jonka takia meininki on paljon parempaa. Kuolinkohtaukset ovat hassuja varsinkin Freddyn velmuillessa ja keppostellessa taustalla käkättäen. Varsinkin videopelikohtaus oli aivan huippuidea. Tästä jää mieleen vain ne hauskat kohtaukset, muu sisältö on yhdentekevää mönjää.

Viimeinen painajainen Elm Streetillä - Freddyn kuolema rating 2,66

81

2 Fast 2 Furious (2003)

Mainiosti viihdyttävä kaahailuleffa, joka on tanakkaa aivot narikkaan-osastoa. Realistisuutta tätä katsoessa on täysin turha hakea, ja autojen viritykset ovat suoraan sanoen aika mielikuvituksellisia. Välillä meno on ärsyttävän tekocoolia pullistelua, mutta yleisesti meininki ja leffan tyyli on hyvä tämmöiselle kaahailupätkälle. Paul Walker ja Tyrese Gibson vaikuttavat aidosti hyviltä kaveruksilta, vaikkei kumpikaan mikään erityisen hyvä näyttelijä olekaan. Pääasia on, että kaahailu näyttää hienolta ja katsoja viihtyy. Yksi asia aina elokuvissa alkaa potuttaa, nimittäin miksi aina jonkin espanjalaissyntyisen täytyy englannin ohella sanoa sama asia myös omalla kielellään, että tyhmempikin tajuaisi, että tässä on nyt ulkomaalainen? Miettikääs nyt jos elokuvaan ympättäisiin vaikka suomalainen, joka sanoisi aina "Alright, let's race! Selkis, nyt ajetaan rallia!".

2 Fast 2 Furious rating 3,01

82

Barry Lyndon (1975)

Visuaalisesti huikea 1700-luvulle sijoittuva draama ajankuvaa loistavasti toteuttavalla puvustuksella ja erittäin hienolla lavastuksella. Kuvaus on suorastaan upeaa näkymien ollessa kuin suoraan maalauksista tempaistuja. Dramaattiset ja aikaan täydellisesti sopivat musiikit painottavat tapahtumien kulkua hyvin.Juoni on perinteinen kertomus pojan matkasta ryysyistä rikkauksiin onnea tavoitellen, saavuttamatta sitä kuitenkaan loppujen lopuksi. Tarina toimii välillä hyvin, mutta loppua kohden havaittavissa on pientä paikallaan poljentaa. Kestoa on teoksella mielestäni liikaa, mutta katsoa tämän kyllä jaksaa. Ei ehkä mestariteos, mutta hieno historiallinen elokuva, jonka tekemiseen on varmasti nähty suunnattomasti vaivaa.

Barry Lyndon rating 4,08

83

Terminator 3: Koneiden kapina rating 3,13

84

Lolita (1962)

Erinomaisuutta lähentelevä, joskaan ei Kubrickin vahvimpiin töihin lukeutuva huumorin pilkahduksia sisältävä draama. James Masonin karisma ja teinitähti Sue Lyonin itsevarmuus kantavat läpi elokuvan. Mainittakoon myös Peter Sellersin hupaisan outo suoritus, jossa voi aistia esimakua Tohtori Outolemmen roolista. Aiheena vanhahkon miehen suhde 14-vuotiaaseen tyttöön lienee ollut 50 vuotta sitten hankala. Tämä näkyy elokuvan toteutuksessa välillä liiallisenakin varovaisuutena, ja kyseenalaisiin asioihin viitataan todella hellävaraisesti. Katsojalle tästä koituu ylimääräistä mietintää mitä nyt sitten tapahtui ja mitä ei. Ajan sensuurin vaikutuksen asiaan kyllä ymmärtää. Lolita on ehkä aavistuksen ylipitkä, muttei lainkaan tylsä. Ripauksella rohkeutta ja tyyliä tämä olisi voinut olla vähän parempi, mutta todella hyvä elokuva joka tapauksessa.

Lolita rating 4,01

85

Stephen Kingin Se (1990)

Hyytävä kauhuelokuva, mutta ennen kaikkea hellyyttävä lapsuudenkuvaus

Stephen Kingin Se rating 3,62

86

Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous rating 4,19

87

Pako New Yorkista (1981)

Tulevaisuudessa New York on muureilla ympäröity rikollisten säilytyspaikka, johon Yhdysvaltain presidentti jää loukkuun syöksyessään sinne yksityiskoneellaan. Pressaa pelastamaan lähetetään kriminaali Snake Plissken (Kurt Russel), jolle luvataan hommasta rikosrekisterin putsaus. Pieni pettymys tämä oli, vaikka romuinen New York onkin luotu hienosti. Aika tavanomainen kasaritoiminta, joka toimii kertakatseluna.

Pako New Yorkista rating 3,75

88

Kill Bill: Volume 1 (2003)

Juonellisella tasolla Tarantinon Kill Bill olisi voinut olla hieman vetävämpi, mutta muuten paketti on erinomainen. Elokuvan tyyli on ensinnäkin loistava. Välillä värillistä ja mustavalkoista kuvaa, sekä myös yllättäen kohtaus vaihtuu animeksi. Piristävä kokeilu, vaikka vähän kummallinen. Samuraimiekoilla huidonta ja hienosti koreografioidut taistelut näyttävät upeilta ja tarkoituksellisen ylilyödyt verisuihkut pistävät repeilyttämään oikein kunnolla. Kill Bill on muutenkin tosi hauska elokuva, vaikka dialogissa ei ole kovinkaan paljon erityistä hienoutta. Musiikkivalinnat ovat yllättäviä ja elokuvaan täydellisesti sopivia. Toimintakohtauksen taustalla ei kuulla kliseistä äksönjumputusta, vaan aina jotain erilaista ja freesiä. Nyt pitäisi Vol. 2 hankkia jostain käsiin nopeasti, vaikka olen sen joskus nähnyt.

Kill Bill: Volume 1 rating 4,08

89

The Matrix Revolutions (2003)

Reloadedin jäädessä selväksi väliosaksi, Matrix-saaga päättyy komeasti tässä elokuvassa. Leffan alkupuolisko ei ole kovin mielenkiintoinen, ja se tuntuukin olevan vain odottelua ihmisten ja koneiden viimeistä mittelöä varten. Kuten sanotaan, odotus palkitaan. Siionin kaupungin yhteenotto on hemmetin upeaa katsottavaa, jos ei suorastaan kaunista. Smithin ja Neon viimeinen kamppailu on myös melkoista visuaalista tykitystä. Revolutionsissa on sarjan hienoiten tehdyt tehosteet, mutta sitä "matrixmaisuutta" on aika vähän. Alussa nähdään pari koreografioitua taistelua Matrixissa (näitä piisasi edellisissä osissa), mutta lopussa Matrix jää taka-alalle viimeisen mittelön tapahtuessa oikeassa maailmassa. Revolutions on hieman Reloadedia parempi, muttei yllä silti ensimmäisen unohtumattoman elokuvan tasolle.

The Matrix Revolutions rating 3,11

90

Blade Runner (1982)

Blade Runner rating 4,08

91

Painajainen Elm Streetillä 3 - Unien soturit (1987)

Toisin kuin edeltävästä osastansa, tästä ei saa röhönauruja kovinkaan useasti irti. Parit hienot efektit ja hupaisan huonot kohtaukset eivät nosta tätä kumminkaan Freddyn koston kaltaiseksi hysteeriseksi perseilyksi. Kolmososa jääkin vain tylsäksi yritykseksi, jossa epäloogisuuksia ja tyhmyyttä piisaa. Hahmot ovat huonoja, varsinkin kaikki mielisairaalan hoitajat, jotka kuittaavat jonkin Freddyn uhrin aina itsemurhan tehneeksi heikoksi henkilöksi, josta ei kannata ottaa mallia. Eivät ne sitten ikinä usko! Myöskin päähenkilöiden unissa saavat erikoisvoimat olivat yksinkertaisesti huono idea. Lopputekstien rullatessa kasarihevin soidessa taustallaan totesin kaverilleni, että kohta sieltä lauletaan kumminkin leffan nimeä mukaillen "Dreaaam warriooors!". Arvatkaapa vain millainen naurunremakka syntyi, kun hetken päästä ennustukseni kävi toteen.

Painajainen Elm Streetillä 3 - Unien soturit rating 3,39

92

Barton Fink (1991)

Erittäin hieno elokuva, joka todistaa Coenien hallitsevan nokkelien komedioiden lisäksi ajattelua vaativien draamojen luonnin. Barton Fink on tarina ujon näytelmiä kirjoittavan miehen mahdollisuudesta päästä Hollywoodiin tehtailemaan elokuvakäsikirjoituksia. Luomisen tuska tulee tässä todella hyvin esille, sillä kässärin teko ei ole helppoa puuhaa. Elokuva tarjoaa minimalistisuudessaan mieleenpainuvia kohtauksia ja jättää katsojankin pohtimaan jälkeenpäin. John Turturro vetää mahtavan suorituksen elokuvan päähenkilönä Barton Finkinä. Mies todellakin heittäytyy rooliinsa antaumuksella. John Goodman tekee yhtä lailla hienon suorituksen ja tuo esiin hahmostaan monia puolia. Aavistuksen kankeasta alusta huolimatta teos kasvaa koko ajan paremmaksi upeaan lopetukseen saakka. Tämä vaatii kyllä varmaan monia katseluja jos mielii tajuta koko homman jujun.

Barton Fink rating 3,96

93

E.T. (1982)

E.T. rating 3,47

94

Kill Bill: Volume 2 (2004)

Kill Billin toinen osio on ensimmäiseen Volumeen verrattuna dialogipainotteisempi, eikä enää herkuttele verisuihkuisilla taisteluilla. Kokonaisuutena se on ehkä hieman eheämpi, mutta on vaikea sanoa kumpi olisi parempi osa. Dialogi on onnistunutta, vaikka mukaan mahtuu hieman ylimääräistä sanailua. Tarantino on jälleen rakentanut loistavia kohtauksia täynnä tunnelmaa kameratyöskentelyn ja musiikin avulla. Vähät taistelut näyttävät hienoilta ja huumoriakin löytyy. Vol. 2 onkin tyyliltään Vol. 1:stä hieman erilaisempi, mutta toimii erinomaisesti. Kokonaisuus ei loppujen lopuksi ole mikään mahtavuuden rajoja hipova, mutta kuitenkin nautinnollinen matka raivokkaaseen kostotarinaan.

Kill Bill: Volume 2 rating 4,03

95

Alien 3 (1992)

Jatko-osaksi mukavan synkkä ja hyvin onnistunut. Alku on lupaava ja vankila tarjoaa oivan skenaarion kamppailuun alienia vastaan, varsinkaan kun aseistusta ei liiemmin ole. Fincher tajuaa myös, että jänskempää on se, että sitä alienia ei liikaa näytetä alussa. Keskivaiheilla meno on hieman väljähtänyttä, mutta finaali on melkeinpä leffan parasta antia. Kamera-ajot olivat mukavia, ja fiilis hyvä. Alien oli toimiva silloin kun sitä ei liikaa esitelty ja se oli luotu perinteisin menetelmin, mutta lopussa sitä näytettiin ihan liikaa ja huonolla tietokoneanimaatiolla sen ulkonäkö oli sössitty aika naurettavaksi. Kuitenkin kaikin puolin hyvä jatko-osa, vaikkei kuitenkaan elokuva ihan parhaasta päästä.

Alien 3 rating 3,39

96

Kadonnut maailma: Jurassic Park rating 3,12

97

Hellboy (2004)

Guillermo Del Toro osaa luoda mielikuvituksellisia olentoja ja maailmoja, ja tässä elokuvassa siinä ollaan onnistuttu. Hellboy kakkosessa tosin oli vielä eriskummallisempia otuksia. Ykkösosa toimii hyvin, ja punaisen äksyilijän nyrkkien laulanta on visuaalista menoa. Leffassa ärsytti vain kohtaukset, joissa jokin monsteri pamautti Hellboyta nyrkillään ja hän lensi aina parinkymmenen metrin päähän selvästi vaijereiden avulla. Tälläiset vaijerilennot sapettavat aina Hollywood-leffoissa yleensäkin.

Hellboy rating 3,34

98

Kuolleiden aamunkoitto (2004)

Ei tässä alkuperäisen ohi taidettu mennä. Viihdyttihän tämä varsin hyvin, mutta kovinkaan montaa kertaa ei ehkä jaksaisi katsoa uudestaan. Romeron originaalissa viehätti enemmän sen viipyilevä tyyli. Hahmot saivat seikkailla ostarilla rauhassa ja tehdä mitä lystäsivät. Siis minä ainakin sekoaisin ja pöllisin kaikkea mahdollista roinaa jos olisin samassa tilanteessa! Tässä taas kyseinen vaihe ohitetaan nopealla montaasilla, joka oli hieman pettymys. Yritetty ehkä liikaakin lisätä toimintaa kokonaisuuteen, joten pieni ähky iskee. Zombimätössä ei sentään ole sorruttu tietsikkasisälmyksiin ja gore näyttää siistiltä. Itse tosin suosin niitä laahustavia zombeja tässä nähtävien pikajuoksijoiden sijaan. Näyttely toimii joidenkin osalta hyvin, joidenkin osalta huonosti. Taso on kumminkin ihan oolrait kauttaaltaan. Mitäs tästä vielä sanoisi? Hyvä pätkä, mutta paljon valittamisen aihettakin löytyy. Kritiikki loistaa myös poissaolollaan. Ehkä jotenkin se perus nykyjenkkiremakefiilis latistaa tunnelmaa hieman. Katsokaa mieluummin originaali.

Kuolleiden aamunkoitto rating 3,71

99

Kärpänen (1958)

Cronenbergin versio on huomattavasti alkuperäistä arvostetumpi, muttei tämä mielestäni ole paljonkaan huonompi. Alkuperäisen Kärpäsen romanssi ja sen päättyminen tuhoon on paljon riipaisevampi, kuin uudemmassa versiossa. Al Hedisonin ja Patricia Owensin esittämästä avioparista huokuu sellaista lämpöä, että asioiden meneminen huonoon suuntaan harmittaa oikeasti. Samaa fiilistä ei tullut yhdistelmällä Goldblum-Davis. Elokuvan tapa aloittaa loppuratkaisusta ja käydä juoni läpi takaumana on erikoinen veto. Vaikka se tavallaan vie jännitysmomenttia hitusen pois kun tietää mitä tapahtuu, on se kuitenkin onnistunutkin ratkaisu omalla tavallaan. Tehostepuoli ei ollut mielestäni ylikoominen, vaan on ihan kelvollista työtä edelleen. Puoli tähteä voi verottaa melkein siitä, että homma rakentuu kunnianhimoisen hitaasti huippukohtaan, mutta sitten dramaattisimmat hetket vedetään läpi turhan nopeasti.

Kärpänen rating 3,52

100

Alien vs. Predator (2004)

Hölmöt juoniratkaisut ja muut seikat huonontavat leffaa, mutta ihan katsottava silti, jos diggaa Alieneista, taikka Predatorista.

Alien vs. Predator rating 2,61

101

Shaun of the Dead rating 3,93

102

Medusan isku (2004)

Ei ihan yhtä mukaansatempaava kuin Medusan verkko, mutta kaiken kaikkiaan laadukas jatko-osa. Paul Greengrassin ohjaustyyli sopii Medusa-leffoihin hyvin ja käsivarakuvaus tuo toiminnan iholle. Viihdyttävä trillerihän tämä on, mutta varmaan se tähän asti heikoin osa.

Medusan isku rating 3,70

103

Kärpänen II (1989)

Melkein ykkösen veroinen, mutta hieman tylsempi versio. Periaatteessa ensimmäisen elokuvan toistoa on vähän liikaa, joka verottaa kokonaisuudesta. Eric Stoltz ei ole karismaltaan Jeff Goldblumin veroinen, mutta hänen olemuksensa ja äänensä sopii hyvin rooliinsa. Visvaiset efektit ovat mielettömän siistejä, siitä iso plussa. Kärpäsmutantin ulkonäkö taas...noh, välillä se on ihan makea, mutta muistuttaa silti enemmän jonkin sortin dinosaurusta kuin kärpästä.

Kärpänen II rating 2,75

104

Kauna (2004)

Toimivaa säikyttelyä, tosin hieman sekavahkolla juonella.

Kauna rating 3,06

105

Rambo - taistelija 3 (1988)

Laihalla juonella, mutta edelleen tyylikkäällä toiminnalla varustettu actionpläjäys.

Rambo - taistelija 3 rating 3,30

106

Pelikaanimies (2004)

Viitisen vuotta sitten pidin tästä kovasti ja on tämä katsottava edelleen. Elokuvan idea ihmiseksi soluttautuvasta pelikaanista on hupsu, mutta ihan hyvä. Kari Ketonen onkin teoksen valopilkku esittäessään tätä Pelikaanimiestä. Hyviä lapsinäyttelijöitä on nähtävästi ollut hankala löytää, sillä tämän elokuvan tapaukset ovat aika kankeita esiintyjiä. Löytyy tästä pari hauskaakin kohtausta, mutta esimerkiksi CGI-lokit ovat vain yksinkertaisesti huono idea. Ei mikään ihmeellinen, mutta vetoaa perheen pienimpiin varmasti parhaiten.

Pelikaanimies rating 2,64

107

The Machinist (2004)

Pätevä ankeasävyinen mysteeritrilleri. Juonenkäänteet eivät ole kaikista häikäisevimmät, mutta ne on hienosti rakennettu tarinan ohella tehden paketista kiintoisan. Christian Balen sitoutuminen on ihailtavaa samaan aikaan kun hänen ruumiinsa riutuminen on karmivaa katsottavaa.

The Machinist rating 3,92

108

Wall Street - rahan ja vallan katu rating 3,60

109

Suspiria - tappavat huokaukset (1977)

Vähintäänkin erikoinen kokemus, mutta kyllä katsomisen arvoinen. Tykästyin elokuvan mystiseen tunnelmaan, jota myös elokuvan erinomainen tunnari kohottaa. Musiikit olivat muuten aika outoja, mutta eivät häiritseviä kuitenkaan. Suspirian tyyli on elokuvan nautinnollisinta antia. Hehkuvien värien käyttö ja hieno kameratyöskentely tekevät tästä visuaalisesti huiman. Jessica Harper pääosassa tekee vakuuttavaa työtä. Mikään kaikista pelottavin kauhufilkka tämä ei ole, mutta jännittävä kylläkin. Joidenkin kohtien toteutustapa teki kauhukohdista hieman laimeita, mutta kuolinkohtaukset oli tehty hienosti. Loppu jäi myös harmittavan vaisuksi. Vaikka tästä löysi paljon huonojakin puolia, tohdin pyöristää arvosanan neljään tähteen, koska Suspiria oli kuitenkin erittäin nautittavaa katseltavaa pääosin omaperäisen tyylinsä, vahvan tunnelmansa ja vakuuttavien näyttelijöidensä ansiosta.

Suspiria - tappavat huokaukset rating 3,87

110

Star Wars Episodi III - Sithin Kosto rating 3,81

111

Kärpäsen paluu (1959)

Auttamatonta vanhan toistoa, kuitenkin kohtalaisen viihdyttävästi.

Kärpäsen paluu rating 2,56

112

Paluu apinoiden planeetalle (1970)

Paikoittain mielenkiintoinen laajennus aiempaan tarinaan, mutta teemoiltaan huomattavasti köyhempi.

Paluu apinoiden planeetalle rating 2,92

113

Pako apinoiden planeetalta (1971)

Asetelmaltaan mielenkiintoinen ja onnistunut jatko hieman kehnomman Paluun apinoiden planeetalle jälkeen. Apinoiden tuominen ihmisen nykyhetkeen 70-luvulle on toimiva ja freesi ratkaisu, toki on hieman kyseenalaista kuinka apinat onnistuivat saamaan avaruusaluksen toimimaan tai edes nostettua sen vedestä päästäkseen matkalle. Kim Hunter ja Roddy McDowall tekevät hienot suoritukset keskiöön nostettuina apinahahmoina Zirana ja Corneliuksena. Elokuvan asetelma on nyt taas vähän kuin ensimmäisessä elokuvassa, mutta päälaelleen käännettynä. Vaikka elokuva on lyhyehkö, juonen sisältö ei aivan kanna loppumetreille asti. Tästä huolimatta Pako apinoiden planeetalta on kiintoisaa seurattavaa ja onnistuu hyvin raottamaan aikajatkumoa ennen apinoiden valtaannousua.

Pako apinoiden planeetalta rating 2,65

114

Batman Begins (2005)

Christopher Nolan on päivittänyt Batmanin loistavasti 2000-luvulle synkällä tyylillä. Burtonin goottityylistä Gotham City on muuttunut realistisemmaksi, mutta yhtä kurja paikka se silti on. Pidin tämän elokuvan tummasta rikoselokuvamaisesta tyylistä, joka erottaa sen monista muista sarjisfilmatisoinneista. Joskus ennen en pitänyt tästä niin paljon, mutta nyt kolahti. Bruce Waynen muuttumista Batmaniksi pohjustetaan sopivan kauan, eikä rynnitä heti itse toimintaan turhan nopeasti. Batmanin vekottimet ovat saaneet myös siistejä päivityksiä, Batmobile on ainakin melkoisen raju vempele. Christian Bale sopii lepakkosankariksi kuin nakutettu, vaikka hänen örinänsä kuulostavat välillä aika koomisilta. Liuta muitakin tähtinäyttelijöitä tähän on haalittu eikä kenenkään suorituksesta jää valitettavaa. Varsinkin Michael Caine uskollisena hovimestarina on mainio. Batman Begins on erittäin onnistunut kertomus Batmanin alusta, mutta ei ehkä yllä sitä seuranneen Yön ritarin tasolle.

Batman Begins rating 3,98

115

Apinoiden planeetan valloitus (1972)

Edellisen elokuvan kepeämpi tunnelma vaihtuu astetta synkemmäksi Apinoiden planeetan valloituksessa. Apinat ovat nyt ihmisen palvelijoita ja orjia, ja Corneliuksen ja Ziran salassa pidetty puhuva lapsi (edellisessä leffassa Miloksi nimetty, mutta nyt Caesar?) on avain niiden valtaannousuun. Leffassa heijastuvat 70-luvun Yhdysvaltojen rasistiset mellakat ja muut tuolloin ajankohtaiset teemat. Roddy McDowall on nyt elokuvan tähti, ja tekeekin maskin takaa vahvan suorituksen. Joitain hölmöjä seikkoja pistää silmään, esim. edellisessä elokuvassa gorillat ja orangit olivat aivan tavallisia, mutta tässä ne ovat ihmisenvartaloisia ja melkeinpä samannäköisiä kuin niiden kehittyneet versiot aiemmissa elokuvissa. Tälle ei anneta selitystä. Loppumetakka on ehkä hieman pitkitetty ja muutenkin elokuvalla on pari tylsää hetkeä, mutta kokonaisuus on hyvä.

Apinoiden planeetan valloitus rating 2,84

116

Taistelu apinoiden planeetasta (1973)

Nyt ollaankin jo sitten ydintuhon jälkeisessä ajassa, jossa ihmiset ja apinat rakentavat rauhanomaista yhdyskuntaa. Eeppistä päätöstä sarjalle on ilmeisesti haettu, mutta elokuvalla ei ole paljoa muuta tarjottavaa kuin menettelevä lopputaistelu maan alla elävien ihmisselviytyjien, sekä apinoiden ja tavallisten ihmisten välillä. Meno on liian suuren ajan kestosta tylsää jankkaamista. Valoisa lopetus oli tietysti toivoa herättävä, mutta Apinoiden planeetta-sarjan synkkään tulevaisuusjatkumoon nähden hieman pettymys. Viimeinen osa osoittautui saagan heikoimmaksi.

Taistelu apinoiden planeetasta rating 2,49

117

The Island (2005)

Erittäin onnistunut sci-fi-pätkä, jossa on omaperäinen juoni ja muutenkin idea on kiinnostava. Kyllästyminen ei pääse iskemään, vaikka alussa elokuva onkin draamapitoinen. Lopussa sitten kaahaillaan ja räjäytellään koko rahan edestä. Pojot myös oiville päänäytelijöille. Älä missaa tätä.

The Island rating 3,47

118

Lords of Dogtown (2005)

Kerrassaan mahtava elokuva, jota voi suositella skeittaamisesta pitäville ja toki muillekin, joita aihe vähänkin kiinnostaa.

Lords of Dogtown rating 3,76

119

Harry Potter ja liekehtivä pikari (2005)

Potter-sarjan pisimmästä kirjasta on karsittu paljon pois elokuvaversioonsa, mutta kun ei kirjaa ole vuosiin tullut luettua, ei tämä tällä kertaa häirinnyt. Pitkä kesto ei ollut ongelma, sillä elokuva oli varsin viihdyttävä tapaus. Ei ehkä iskenyt yhtä lujaa kuin hieman nuorempana juuri Potter-kirjat läpi luettuna. Mallikkaita kohtauksia löytyy useampikin ja näyttely on suht tasokasta, vaikka Daniel Radcliffet sun muut nuorukaiset ovatkin välillä kankeita suorituksissaan. Tämä taisi olla se viimeinen hyvä Harry Potter-elokuva minulle, sillä Feeniksin kilta oli tympeä ja uusinta osaa ei ole tehnyt mieli edes katsoa.

Harry Potter ja liekehtivä pikari rating 3,65

120

King Kong (2005)

Peter Jacksonin versio klassisesta King Kongista on eeppinen spektaakkeli, joka on myös jossain mielessä alkuperäistä parempi. Molemmat ovat aika lailla tehostepainotteisia rymellyksiä, omien aikakausiensa standardien mukaan tietenkin. Tässä tarinaa ja hahmoja pohjustetaan kuitenkin paljon enemmän ennen saarelle menoa ja pahaa enteilevää tunnelmaa saadaan nostatettua mukavasti. Kohtaamiset alkuasukkaiden ja toinen toistaan hurjempien ja iljettävimpien otuksien kanssa saarella ovat jännittäviä ja visuaalisesti huikeita. Tehostesisältö paisuu megalomaanisiin mittoihin ja onhan sitä kiva katsella. Itse King Kongin pärstä alkaa vähitellen kyllästyttämään, kun tarjolla on paljon huimempiakin örvelöitä. Alkuperäinen elokuva oli ainakin puolet lyhyempi, ja tässä pituus alkaa puuduttaa lopun pitkitetyssä kaupunkitömistelyssä. Hieman tiivistettynä olisi koko homma toiminut paremmin, mutta kyllä tämän on jaksanut useita kertoja katsoa.

King Kong rating 3,55

121

Transporter 2 (2005)

Menevää toimintaa ja huumoria Transporter-elokuvan jatko-osassa. Jason Statham lätkii pahiksia turpaan ja kaahailee täysin överiksi vedetyissä toimintakohtauksissa toimintaelokuvien tutuimpia kliseitä unohtamatta. Yeah!

Transporter 2 rating 3,20

122

V niin kuin verikosto rating 4,01

123

Duudsonit elokuva (2006)

Sataprosenttista suomalaista hulluutta ja tosi ystävyyttä tarjoilee meille Duudsonit elokuva. Vanhoista ja uusista stunteista koostuva 75 minuuttinen sekamelska viimeistään sai yleisön kiinnostumaan näistä pojista rapakon takanakin. Duudsonit elokuva starttasi mainiosti käyntiin Duudsonien uudet kansainväliset tuotantokaudet, joissa temput ovat vielä tätäkin elokuvaa hurjemmat. Tässä teattereissakin pyörineessä paketissa yhdistyy älytöntä pelleilyä, hienoja stuntteja, sekä pikkupoikamaista huimapäisyyttä. Ristus vieköön, tämähän on aivan pirun viihdyttävä pläjäys! Duudsonit ovat todellakin mainioita tyyppejä, joilta löytyy hulluutta, mutta myös sydäntä. Tiukan paikan tullen kaveria ei jätetä, mutta jos kaveria sattuu, kaikki räkättävät. Elokuvamaisuutta tässä ei paljonkaan ole, mutta "juoni" on silti parempi, kuin vastaavissa Jackass-elokuvissa. Tässä sentään esitellään Suomea kauniilla kuvauksella ja kerrotaan hupaisia juttuja jokaisesta Duudsonista. Editointi on tehty myös todella hienosti. Tosikoksi jos heittäytyisi, voisi tätä kriittisemmin tarkastella, mutta ei näin rakastettavaa tohelointia voi vastustaa. Ymmärsiköhän kukaan muuten siellä Jenkkilässä noiden Duudsoneiden kauniilla suomiaksentilla suoltamaa englantia?

Duudsonit elokuva rating 3,34

124

M:i:III (2006)

M:i:III rating 3,15

125

Da Vinci -koodi rating 3,18

126

Lucky Number Slevin rating 3,97

127

Hurjapäät: Tokio Drift (2006)

Joskus tämä oli mielestäni todella hyvä elokuva, mutta enää ei driftaushommat säväytä niin paljon kuin ennen. Muistaakseni tämän teoksen myötä innostuin keräilemään muitakin elokuvia, joten kai tätä voi siinä mielessä kiittää. Joka tapauksessa Tokio Drift on suhteellisen viihdyttävä kaahailuleffa, jossa on kuitenkin hieman liikaa laahausta. Ajokohtaukset ovat tietenkin hienoja ja kuvaus vauhdikasta. Miljöön vaihtuminen Jenkkilästä Japaniin on hyvä veto, sillä Tokion vilkas yöelämä on huomattavasti kiinnostavampi ympäristö. Pieniä ärsyttäviä epäkohtia vilisee vähän väliä, kuten miten ihmeessä reilusti yli kaksikymppinen, ehkä jopa lähes kolmekymmentä vuotias Lucas Black voi esittää uskottavasti 17-vuotiasta hurjapäätä? Kaikki näyttelijät ovat muutenkin melko kökköjä, mutta eivät silti liian ärsyttäviä. Ehkä vielä vuosi sitten pidin tätä parhaana Hurjapäät-leffana, mutta on tämän hohto himmennyt ajan myötä aika lailla. Tosin ei koko sarjan taso ole muutenkaan ollut koskaan viihdyttävämpää rymistelyä korkeammalla.

Hurjapäät: Tokio Drift rating 3,00

128

Silent Hill (2006)

Silent Hill rating 3,17

129

Tapaus Punahilkka (2005)

Punahilkan tarinaa hieman eri näkökulmasta esitetty animaatio on rikoskuulustelu-tyyppisellä juonellaan ihan ok, mutta animointi on kuin jostain paskasta tietokonepelistä. Hyi. Muutamia hauskoja kohtiakin tosin löytyy, jotka korvaavat animoinnin huonouden. Tätä ei oltu edes vaivauduttu suomeksi dubbaamaan...

Tapaus Punahilkka rating 3,21

130

Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu rating 3,59

131

Snakes on a Plane (2006)

Nimi kertoo leffasta kaiken oleellisen. Meininki on sopivan älyvapaata alusta loppuun saakka, hyvä niin. Jos tätä oltaisi täysin tosissaan tehty ja yritetty keksiä mukanokkelaa juonta ei lopputulos olisi ollut yhtään näin hyvä. Kärmekset on toteutettu suurimman osan ajasta hieman kökösti tietokoneella, mutta kyllä kuvauksissa ihan oikeitakin luikeroita käytettiin. Lentokoneen matkustajat saavat ainakin kovaa kyytiä varsinkin kun käärmeet ovat huolestuttavan kiinnostuneita puremaan tissejä, takamuksia, sekä etuveitikoita. Näyttely on ihan onnistunutta tälläiseen elokuvaan, ja Samuel L. Jackson onnistuu äijäilemään hienosti. Sampan legendarepla"I've had it with these motherfuckin' snakes on this motherfuckin' plane!" on suomennettu laimeahkosti "samperin käärmeet samperin koneessa". Kaveriporukassa naureskellessa viihdyttävää hömppää, tosikot pysykööt kaukana.

Snakes on a Plane rating 2,64

132

Casino Royale (2006)

Loistavaa toimintaa, juoni on erinomainen ja dialogi on nokkelaa ja hauskaa. Vähintäänkin huomattavasti parempi kuin Quantum of Solace. Vuokraa tämä mieluummin kuin mene katsomaan uusin Bond.

Casino Royale rating 3,79

133

Tenacious D: Maailman paras rokkibändi rating 3,66

134

Déjà vu (2006)

Mielenkiintoinen idea, sekä varsin hienoa toimintaa. Muutamista aukoista juonessa ei kannata välittää, jolloin Deja Vu on erittäin viihdyttävä paketti.

Déjà vu rating 3,26

135

Pan's Labyrinth rating 3,89

136

V2 - Jäätynyt enkeli (2007)

Menevää rikoskomediaahan tämä oli, ja viihdytti hyvin kestonsa ajan. Juonivyyhti varsinkin oli kiinnostavasti luotu ja nokkelaa setvintää. Näyttely toimii suhteellisen mallikkaasti humoristisella otteella, vaikka vähän överiksi jotkin suoritukset menivät. Pakko kyllä moittia ihan saatanan rumasta editoinnista kaikkine liekkisiirtymineen ja mitä lie olikaan, hyi.

V2 - Jäätynyt enkeli rating 3,38

137

Ihmisen pojat (2006)

Alfonso Cuarónin puhutteleva tulevaisuuden visio Ihmisen pojat on varmasti yksi 2000-luvun hienoimmista elokuvista. Ihmiskunnan uhkana on tällä kertaa hedelmättömyys, sillä lapsia ei ole syntynyt 18 vuoteen. Clive Owenin erinomaisesti esittämä Theo joutuu saattamaan ihmiskunnan ainoan toivon, raskaana olevan Keen, turvaan sekasortoisesta Iso-Britanniasta. Ihmisen pojat on kuvattu lähes kokonaan käsivaroilla, joka tuo elokuvaan hieman "rosoisen" tunnelman. Elokuvan on täynnä upeita kohtauksia, ja ällistyttävän pitkiä sellaisia. Esimerkkinä 6 minuuttinen yhteen putkeen kuvattu kohtaus, jossa seurataan Theoa läpi sekasortoisen tulitaistelun räjähdyksine kaikkineen. Välissä puhutaan vielä muiden hahmojen kanssa ja kameramies taltioi koko oton loistavasti, kuvaten kaikki yksityiskohdat. Hattuahan moiselle kohtaukselle on nostettava. Pari muutakin pitkää yhteenkuvattua otosta leffasta löytyy. Näyttely on onnistunutta parhaana pääosaa esittävä Clive Owen, kuten jo mainitsin. Julianne Moorelta ja Michael Cainelta irtoaa myös hienot sivuosat. Suosittelen lämmöllä katsomaan tämän teoksen, sillä se tullaan varmasti muistamaan.

Ihmisen pojat rating 3,83

138

Blood Diamond - veritimantti (2006)

Afrikan ongelmista, lapsisotilaista ja timanttikaupasta kertova elokuva onnistuu olemaan paikoin koskettava rajuilla kuvilla lapsisotilaista ja karuista oloista. Sujuvan draaman lisäksi toimintapuolikin on hoidettu mallikkaasti. Leonardo DiCaprio on kerrankin siedettävä, ja oikeastaan varsin mainio. Hahmot on luotu hienosti saaden katsojan välittämään heistä. Draaman ja äksönin ystävät varmasti pitävät tästä!

Blood Diamond - veritimantti rating 3,86

139

Uhka (2006)

Uhka rating 3,35

140

Ghost Rider - aaveajaja (2007)

Muistikuvani tästä olivat paremmat kuin mitä tämä oikeasti oli. Juoni ei ole kummoinen ja efektit ovat paikoin todella muovisia. Pahikset ovat onnettomia ilmestyksiä, joita vastaan Ghost Riderin ei tarvitse kuin vain alle minuutin piiskaa viuhuttaa, niin johan saavat surmansa. Peter Fondan suoritus itse Paholaisena jättää myös hieman toivomisen varaa. Moottoripyörästuntit ovat hienoja, mutta leffa yrittää olla liiankin cool, varsinkin Nicolas Cage, joka ei siinä oikein tunnu onnistuvan. Ei tämä nyt ihan onneton elokuva ollut, muttei mikään kovin erikoinenkaan.

Ghost Rider - aaveajaja rating 2,53

141

Kirjeitä Iwo Jimalta rating 3,89

142

Kauna 2 (2006)

Keskinkertainen jatko-osa. Alussa pari jänskää kohtaa ja muutama hyvä säikäytys, mutta muuten aika tylsä leffa. Katsoja pysyy hereillä äänitehosteisiin luottavien böö-kohtien takia, muuten elokuva on täynnä paljon turhaa löpinää ja ensimmäisen osan tapaan sekava juoni. Ykkösessä kirous tarttui riivatussa talossa vieraileville, mutta nyt kun tässä on keksitty, että se voi tarttua niillekin, jotka siellä eivät ole käyneet, saadaan leffan tapahtumat sijoitettua sekä Jenkkeihin, että Japaniin. Tämän takia juonessa pompitaan koko ajan kahden mantereen välillä ja hypitään aikajanassa eteen ja taakse. Hienoa. Kauhua yritetään luoda samoilla tehokeinoilla kuin ykkösessä, joten on tämä huomattavasti laimeampi kuin ihan toimiva ykkösosa. Pimeässä huoneessa kuulokkeet korvilla tästä sai sentään jotakin irti, ja se Kaunan korahteleva kurkkuääni kuulostaa aika karmealta edelleen, varsinkin kun se tulee aivan korvan juuresta...

Kauna 2 rating 2,25

143

Numero 23 (2007)

Ei nyt mikään trilleri parhaasta päästä, mutta ei kuitenkaan ihan onneton tapaus. Mystisen numeron 23 ympärille rakennettu vainoharhaisuutta täynnä oleva tarina on mielenkiintoinen ja elokuvan aikana saadaankin laskeskella useaan otteeseen milloin mistäkin saadaan tuo numero plussailtua. Välillä kuitenkin laskutoimitusten kertaaminen ärsytti, kun katsojalle on selvää, että tuo luku sieltä pullahtaa. Jim Carrey hoitaa roolinsa siedettävästi vakavalla naamalla. Parempaa, kuin hänen vaivaannuttava naamanvääntelynsä, jota ei tässä onneksi nähdä. Dialogista löytyy todella tökeröitä reploja, ja leffa ei välillä pidä kiinnostusta yllä tarpeeksi hyvin. Oikeastaan tämä on huonontunut hiljalleen joka katsomiskerralla. Silti ihan katsottavaa spekulointia synkän numeron maailmasta.

Numero 23 rating 3,28

144

300 (2006)

Visuaalisesti upea, veristä ja jopa sadistista väkivaltaa, sekä upeat musiikit (päähän jäi varsinkin se lopputekstien kappale). Myös legendahuuto: "This is Sparta!" naurattaa aina. Kannattaa katsoa!

300 rating 3,49

145

Sunshine (2007)

Juonenkäänteitä Sunshinessa riittää, ja osa niistä valitettavasti on hieman tyhmiä.

Sunshine rating 3,37

146

Shooter (2007)

Tiukkaa toimintaa ja salaliittoteorioita räjähtävällä toteutuksella. Antoine Fuqua on saanut ohjattua tyylikkään elokuvan tarkka-ampujasta, joka lavastetaan presidentin murhaajaksi. Sniputustoiminta näyttää todella upealta ja juonikin on kunnossa. Mark Wahlberg sopii hyvin rooliinsa, vaikka onkin hieman jähmeä ja Danny Glover, sekä Michael Pena tekevät hyvää työtä sivurooleissa. Tämä elokuva kestää hyvin monet uusintakatselut, mutta nyt tämän ollessa ehkä jo jopa viides katsontakerta, on viihdyttävyys hieman laskenut. Suosittelen kuitenkin tuoretta toimintaa ja hyvää salaliittotrilleriä etsiville antaumuksella.

Shooter rating 3,65

147

Zodiac (2007)

Zodiac rating 3,75

148

Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla rating 3,38

149

Isiemme liput (2006)

Isiemme liput rating 3,23

150

Hot Fuzz (2007)

Ehdottomasti yksi parhaista komedioista.

Hot Fuzz rating 3,98

151

Die Hard 4.0 (2007)

Die Hard-sarjan uudelleenpäivitys internet-aikakaudelle on toimiva huumorilla höystetty äksönleffa. Nyt neljännellä katselukerralla se ei ole enää niin hyvä kuin parilla ekalla kerralla (jolloin olisin antanut varmaan neljä tähteä), ja vaikka parissa kohtaa hieman kyllästytti, on Die Hard 4.0 varsin hyvä. Bruce Willis on edelleen John McClane, ja karismalla rooli hoituu kuten aiemmissakin osissa. McClane saa elokuvassa avukseen (vai riesakseen?) Justin Longin esittämän nörtin, ja parivaljakon sanaharkoissa on aitoa kemiaa, ja sukupolvien kuilua kahden hahmon välillä on hyödynnetty mukavasti. Timothy Olyphant ei ole se kaikista karismaattisin pahiksen rooliin, mutta aika kylmähermoinen kaveri on Jenkkien infrastruktuuria kaatavasta hakkerista tehty. Toiminta on näyttävää, vaikka välillä hieman yliampuvaa. Mikäs siinä, kun komialta näyttää. Sitä samaa vanhaa Die Hard-fiilistä ei tässä ihan ole, mutta menevä toimintapätkä on kyseessä!

Die Hard 4.0 rating 3,55

152

Night at the Museum - Yö museossa (2006)

Muutaman kerran olen jaksanut katsoa ja pitänytkin elokuvasta, mutta nyt uusintakatselun jälkeen se oli jo paikoin aika puuduttava tekele. Hauskat hetkensä sillä on, mutta ehkä en enää tule katsomaan vähään aikaan.

Night at the Museum - Yö museossa rating 2,91

153

Musta lammas (2007)

Musta lammas rating 2,67

154

The Host (2006)

The Host rating 3,15

155

Medusan sinetti (2007)

Varmaankin trilogian paras elokuva. Toiminta on kiihkeää ja juoni kiinnostava. Toivottavasti Medusa-sarjalle nähdään vielä jatkoa jonakin päivänä.

Medusan sinetti rating 3,94

156

Wild Hogs - Villit karjut (2007)

Pitkästä aikaa tuli tämäkin katsottua, ja yllätyinkin positiivisesti, koska muistikuvani eivät olleet kovin kummoiset. Perus Disney-komediaksi varsin hauska, vaikkakin tarina on sitä samaa "ystävyys voittaa ja ilkeät kovismotoristit ovatkin oikeasti vain väärinymmärrettyjä"-huttua. Laimeatakin komiikkaa, sekä ylinäyttelyä ála Martin Lawrence ja John Travolta paketista löytyy, mutta pääosin huumori on mukavan rempseätä, vaikkakaan ei kovin omaperäistä. Meininki leffassa on soundtrackia myöten kunnossa, ja leffa viihdytti mainiosti puolisentoista tuntia.

Wild Hogs - Villit karjut rating 2,90

157

Vacancy (2007)

Vacancy rating 3,02

158

Paranoia (2007)

Pätevä ja viihdearvoltaan loistava Takaikkunan modernisoitu "teiniversio". Nyt ehkäpä noin kuudennen katselukerran jälkeen huonoja puolia tarttuu hiukan enemmän silmään, eikä leffa viihdytä aivan samalla tavalla kuin ensimmäisillä kerroilla. Pisteet laskevat siis hiukan, mutta ainakin tämä on katselua kestänyt todella hyvin. Hauskoja hetkiä ja pientä jännitystä on mukana ja tunnelma tasapainoileekin humoristisen ja vakavan välimaastossa. Iski kyllä aika lujaa ilmestyessään jokunen vuosi sitten.

Paranoia rating 3,57

159

Rottatouille (2007)

Rottatouille rating 3,76

160

Hokkarihemmot (2007)

Hokkarihemmot rating 2,84

161

Revolver (2005)

Tähän mennessä heikoin Ritchien leffa mikä on tullut toljotettua. Ensiksi Revolverista panee merkille, että tästä puuttuu kokonaan se veijarimainen meininki, joka oli läsnä esimerkiksi Snatchissa. Sinänsä harmi, sillä huumorinpilkkeistään huolimatta tämä oli aika totinen elokuva. Tyyli on silti Ritchiellä hallussa, vaikka satunnaiset animaatiopätkät erään kohtauksen välissä pistivät ihmetyttämään, sekä ärsyttämään. Näyttelijäkastiin ei pääse samaistumaan kovin hyvin, vaikka hepuilla onkin sana hallussa. Revolver kikkailee hieman liikaa juonensa kanssa tehden katselukokemuksesta turhan sekavan. Juonitwistien setviytyessä ne ovat ovelia, mutta hämärän peittoon jää liikaakin. Ihan hyvä rikostrilleri, mutta pienoinen pettymys kuitenkin. Onneksi tämän jälkeen valmistunut RocknRolla taas oli hieman enemmän vanhan Guy Ritchie-tuotannon suuntaan kumartava.

Revolver rating 3,06

162

Shoot 'Em Up (2007)

Lyijy lentää ja vauvat huutaa.

Shoot 'Em Up rating 3,53

163

Viidakkokirja (1967)

Viidakkokirja rating 3,49

164

1408 (2007)

Onnistunut ja uhkaava alku lupailee hyvää kauhuleffaa, mutta hyvän pohjustuksen jälkeen potentiaali hukataan ei niin onnistuneeseen pelotteluun. Muutama hyvä säikäytys on saatu aikaiseksi, mutta piinaavuutta ei olla saatu aikaan tarpeeksi. Lähes joka kohtauksessa esiintyvä John Cusack hoitaa homman ihan ok-tasolla.

1408 rating 3,12

165

American Gangster (2007)

Joskus vähän yli vuosi sitten katsoin tätä elokuvaa, enkä jaksanut sitä edes loppuun asti seurata. Nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja suorittaa sen kunnialla loppuun. Yllätyinkin siitä, kuinka hyvä tämä oli, sillä muistikuvieni mukaan elokuva oli aika huono. No, niin sitä varttuessa oppii katsomaan teosta eri tavalla. Ridley Scott ohjaa vakuuttavasti ja henkilöt ovat todella mielenkiintoisia. Alussa huomaa kannattavansa Frank Lucasin (Denzel Washington) nousua huumekaupan kuninkaaksi, mutta loppua kohden sympatiat nousevat mätää systeemiä vastaan pokkuroivaa poliisia Richie Robertsia (Russel Crowe) kohtaan. Molemmat miehet vetävät erinomaiset suoritukset. American Gangster on 2000-luvun rikosleffojen eliittiä.

American Gangster rating 3,74

166

Nacho Libre (2006)

Nacho Libre rating 2,64

167

Aliens vs. Predator 2 rating 2,35

168

Yön ritari (2008)

Yön ritari rating 4,24

169

Diary of the Dead rating 2,99

170

Cloverfield (2008)

Erottuu hirviöelokuvien massasta juuri omaperäisen kuvaustyylinsä ansiosta.

Cloverfield rating 3,25

171

The Mist - Usva (2007)

Yllättävän hyvä leffa, vaikkei pelottava ollutkaan. Hirviötkin oli ihan hienosti toteutettu, vaikka välillä pisti CGI-toteutus vähän silmään. Yksi juttu ärsyttää näissä jenkkileffoissa, nimittäin oman järjen käyttö ei tunnu olevan sallittua (jotkut hahmot erittäin tyhmiä). Mutta jos tuommoisten ei anna häiritä niin on kyllä neljän tähden teos. Leffateatterista lähdettyä jäi hieman huono mieli, sillä sen verran karu loppu on luvassa. Ei ole moistakaan tullut nähtyä, mutta kai se sitten oli ainoa oikea loppuratkaisu, ei ainakaan tavanomainen!

The Mist - Usva rating 3,50

172

Hot Rod (2007)

Kaikille rämäpäille!

Hot Rod rating 2,98

173

Be Kind Rewind rating 3,07

174

Superhero Movie rating 2,49

175

[Rec] (2007)

Katsojan verkkokalvoille vyörytetään aidosti ahdistavaa materiaalia.

[Rec] rating 3,58

176

Iron Man (2008)

Kerrankin superleffa, jossa sankari on karski pelimies jonkin nörtin sijaan.

Iron Man rating 3,59

177

The Incredible Hulk rating 3,00

178

Run Fatboy Run (2007)

Kelpo komedia luuserista, joka aikoo muuttaa elämänsä suunnan ilmoittautumalla maraton-juoksuun, tarkoituksena saada alttarille jättämänsä vaimon huomio. Simon Pegg tekee jälleen hyvää työtä, vaikkei elokuva olekaan Edgar Wrightin ohjaamien Peggin tähdittämien elokuvien tasolla. Pari kertaa tämän jaksaa ihan hyvin katsella.

Run Fatboy Run rating 2,95

179

21 (2008)

21 rating 3,33

180

The Happening (2008)

Sopivan verkkaista tahtia etenevä, hieman erilainen katastrofista kertova elokuva. Näyttely on ihan hyvää, poikkeuksena Almaa näyttelevä Zooey Deschanel oli ehkä liian kokematon tällaiseen rooliin (ainakin näyttelijän taitoja seuratessa voisi olettaa hänen olevan vasta-alkaja). Hyvä leffa.

The Happening rating 2,46

181

Happy Feet (2006)

Happy Feet rating 2,92

182

WALL·E (2008)

Voi reilusti todeta WALL-E:n olevan yksi parhaista animaatioelokuvista, joita on tehty.

WALL·E rating 4,01

183

Kung Fu Panda (2008)

Kung Fu Panda tarjoilee itämaisen tuulahduksen, hyväntahtoista komediaa, sekä perinteisen opetuksen: maasta se pienikin ponnistaa.

Kung Fu Panda rating 3,60

184

Hellboy 2: Kultainen armeija (2008)

Visuaalisesti kaunis ja mielikuvituksellinen toimintaseikkailu.

Hellboy 2: Kultainen armeija rating 3,18

185

Curse of the Fly (1965)

Kärpäsen kakkaa sanon minä. Puuduttavan tylsää puuroa ei kovin innolla seurannut, piti näinkin lyhyt elokuva katsoa kahdessa erässä että jaksoi edes loppuun. Tylsä juoni, surkeat maskeeraukset, näyttely ylidramaattista venkoilua, tarinassa ei minkäänlaista jännitettä tai koukkua. Tässä sentään yritettiin olla originaaleja siinä mielessä, että kärpästä ei tuotu mukaan tarinaan. Sen sijaan toimivan teleporttimasiinan kautta lähetetyistä ihmisistä muuntautuvia syöpäläisiä, hui kauhiaa! Omituisin seikka koko elokuvassa oli ehkä se, miksi kiinalaista naista on pistetty esittämään nähtävästi länsimaalainen näyttelijä, joka on yritetty maskeerata aasialaisen näköiseksi. Lopputulos on vähintäänkin hämmentävä. Elokuvan kökkäreinen loppuratkaisu on facepalmin arvoinen, varsinkin kun lopussa vielä ruutuun tulee teksti "Is this the end?" No olihan se ainakin tälle vanhalle kärpiäistrilogialle, ja ehkä ihan hyvä niinkin.

Curse of the Fly rating 1,72

186

Terminator - Pelastus (2009)

Ei vastannut täydellisesti kaikkiin odotuksiin, mutta on silti taattua tykitystä ja tervetullut lisä sarjaan.

Terminator - Pelastus rating 3,09

187

Gran Torino (2008)

Clint Eastwoodin voi sanoa jättäneen Gran Torinon myötä katsojille erinomaiset jäähyväiset.

Gran Torino rating 4,20

188

Burn After Reading (2008)

Yllättävänkin erikoinen komedia, jonka huumori ei välttämättä aukea kaikille katsojille aivan helposti.

Burn After Reading rating 3,26

189

RocknRolla (2008)

Veikeät näyttelijät, nokkela dialogi ja onnistunut juoni takaavat elokuvanautinnon.

RocknRolla rating 3,41

190

Rööperi (2008)

Varmaankin paras näkemäni suomalainen leffa. Vuoden alussa, kun tätä menin teatteriin katsomaan, oli ennakkoluulot suuret, mutta yllätys oli positiivinen. 60-luvun Punavuoren rikollisuus hahmottuu hyvin erinomaisesti luodulla henkilödraamalla. Vaikka Rööperissä esiintyykin suominäyttelijöiden perinteinen kokoonpano, on hahmot tehty todella aidon tuntuisiksi ja näyttelijät pääsevät loistamaan. Peter Franzénin vajoaminen syvemmälle huumeiden mukana on inhottavan realistinen. Samuli Edelmann tekee varmaa työtä, mutta Kari Hietalahti varastaa show'n hölmön sydämmellisenä Mustalais-Karina. Hulvattomia sivuhahmojakin on mukavasti, tosin Jasper Pääkkönen on taas ärsyttävä itsensä. Dialogi ja käsikirjoitus on hauskaa, sekä paikoin koskettavaakin. Rööperissä on pari hieman naurettavaa yritystä luoda coolia kohtausta, mutta muuten kyseessä on genren loistavasti haltuun ottava rikoselokuva ja vielä todella viihdyttävä sellainen.

Rööperi rating 3,64

191

Frankenstein Meets the Wolf Man (1943)

Kahden legendaarisen klassikkomonsterin yhteinen elokuva on ehkä hieman mielikuvitukseton ja logiikaltaankin välillä typerän puoleinen. Lon Chaneyn ihmissusi on pääosassa Frankensteinin hirviön jäädessä enemmän sivuhahmoksi, eikä täten körmyjen viimeinen nujakkakaan ole kovin säväyttävää katseltavaa. Ei tämä suinkaan aivan onneton tapaus ole, mutta vanhojen ainesten uusimisen sijaan olisi voitu keksiä jotain hieman freesimpää. Kyllä tämä ainakin on sen kahden euron väärti, mitä tuli kyseisestä lätystä maksettua hehheh.

Frankenstein Meets the Wolf Man rating 2,77

192

Lentävien lautasten hyökkäys (1956)

Hassu ja viihdyttävä 50-luvun ufoleffa, jossa vanhanaikaiset tehosteet tuovat mukanaan viehätystä. Stopmotion-legenda Ray Harryhausenin efektit lentäviin lautasiin näyttävät hassuilta, mutta kuitenkin vaikuttavilta aikaansa nähden. Ulkoavaruuden muukalaisista on saatu luotua mielenkiintoinen vastustaja, eikä meininki sorru liian cheesyksi. Juoni ja näyttely pysyvät suhteellisen laadukkaina, vaikka lopulta pääpaino onkin efekteissä. Lopullinen yhteenotto on eeppinen, jos moista sanaa voidaan käyttää trikkitaustojen ja lelulautasten avulla luodussa mittelössä. Sci-fin ystäville tämä tuskin osoittautuu pettymykseksi.

Lentävien lautasten hyökkäys rating 2,83

193

Kuu (2009)

Odotukset olivat tätä kohtaan suhteellisen korkeat, mutta minun kohdallani ne eivät harmikseni aivan täyttyneet. Lähtöasetelmallaan Moon on todella hyvä; yksinäinen mies työskentelemässä kolme vuotta kuun kamaralla seuranaan vain supertietokone Gerty. Kuussa vaikuttaa todellakin olevan todella yksinäistä, ja Sam Rockwellin esittämä Sam (mikä sattuma) alkaa jo puhellakin itsekseen. Onneksi hänen olisi tarkoitus pian päästä sieltä pois. Katsoja tietysti arvaa, että jotain tulee tapahtumaan. Elokuvan heikkous onkin siinä, että melkoisen yllättävä juonitwisti paljastetaan liian aikaisin, jolloin tietynlaista jännitettä ei synny sen jälkeisille tapahtumille. Tarina tuntuu polkevan tyhjää vähän liikaakin, tai jollain tavalla leffa ei vain oikein vetänyt minua mukaansa. Sam Rockwellin suoritus on kuitenkin intensiivinen ja hieman surullinenkin, ja mies kannattelee elokuvaa ihan hyvin kun ottaa huomioon, ettei muita näyttelijöitä periaatteessa ole. Pieniä vaikutteita tässä on esimerkiksi otettu 2001: Avaruusseikkailusta, josta tämä teos on silti vielä valovuosien päässä. Moonissa lavastus on hienosti tehty ja näkymät kuun pinnalla ovat ihan hienoja, vaikka jotenkin grafiikoiltaan epärealistisen näköisiä. Pohjimmiltaan Moonin sanoma ja idea ovat erinomaisia, mutta pikkuseikat pistivät ärsyttämään eikä elokuva suoranaisesti saanut vedettyä katsojaa maailmaansa tai saamaan haltioitumaan. Perushyvä scifi-raina tämä kuitenkin on puutteistaan huolimatta.

Kuu rating 3,74

194

Kunniattomat paskiaiset (2009)

Loistavaa! Yksi tämän vuoden parhaista elokuvista, sitä ei voi mennä kiistämään. Tarantinon aiemmista töistä olen nähnyt vain Kill Bill Vol. 2-leffan joskus pienempänä, jolloin se oli todella tylsä. Inglourious Basterds koostuu suurimmaksi osakseen pelkästä keskustelusta ja värikkäästä dialogista, eikä silti kyllästytä tippaakaan. Elokuva on todella hauska ja hyvin käsikirjoitettu. En tosin odottanutkaan aivotonta teurastuspätkää, ja ihan hyvä ettei tämä sellainen ollutkaan. Räiskintää on vain parissa kohdassa, mutta on se vähäkin toteutettu tyylillä, varsinkin leffan mahtava finaali. Näyttelijät ovat erinomaisia, Brad Pitt naurattaa punaniskaisena natsintappajana, ja Christopher Waltz tekee todella karismaattista työtä saksalaisena everstinä. Kaikin puolin muutkin suoritukset ovat mahtavia. Mukava ero tässä on useisiin sotaelokuviin se, että tässä oikeasti puhutaan saksaa ja ranskaa lähes englantia enemmän, kun muissa genren elokuvissa saksalaiset papattavat vain aksentilla höystettyä englantia. Yhteenveto: mahtava elokuva, jonka parissa viihtyi todella hyvin kaksi ja puoli tuntia. Varmasti tulen tämän jälkeen muita Tarantinon aiempia ohjaustöitä tarkastamaan.

Kunniattomat paskiaiset rating 4,16

195

Enter the Void (2009)

Kuvaustyylinsä ja visuaalisen ilmeensä puolesta tätä voi ansaitusti kehaista, sillä samankaltaista ei ole ennen tullut todistettua. Toteutustapa on paikoin jopa nerokas, mutta vastapainona päätä särkevä (en suosittele epileptikoille.) Juoneen en erityisesti tykästynyt, vaikka idea onkin cool. Mukaan mahtuu paljon tyhjäkäyntiä, sekä pitkiä ja tarpeettoman oloisia kohtia. Vähän ristiriitaisilla fiiliksillä tämän katsoi, mutta vaihteeksi kuitenkin aika virkistävän erilainen teos.

Enter the Void rating 3,64

196

Avatar (2009)

Mahtavan jylhät maisemat ja hohdokkaissa väreissä kylpevä yöllinen viidakko ovat todellista silmänruokaa.

Avatar rating 3,66

197

Valo taivaalta (1993)

Fire in the Sky on erittäin onnistunut ja jännittävä tositapahtumaan perustuva kertomus avaruusaluksen sieppaamasta Travis Waltonista, ja kaikesta hässäkästä ja spekuloinnista, joka tähän tapaukseen liittyy. Napakka alku luo jännitystä loistavasti. Keskivaiheilla jahkailua ja selvittelyä on ehkä hieman liikaa, mutta ei ärsyttävästi kuitenkaan. Loppupuoli korjaa pisteet kotiin vyöryttämällä oikeasti todella karmivaa kuvamateriaalia ruudulle. Shokeeraavan aidontuntuisesti luotu kohtaus pistää mietiskelemään millainen kokemus olisi joutua ufon sieppaamaksi.

Valo taivaalta rating 3,27

198

Zombieland (2009)

Alkuvaikutelma tästä oli, että nyt ollaan yritetty vääntää jenkkien oma Shaun of the Dead. Yhtään samanlainen elokuva ei ole onneksi kyseessä, mutta ei aivan yhtä hyväkään. Zombieland on kuitenkin mukavan viihdyttävä teos höystettynä ronskilla zombihurmeella. Elokuva naurattaa ihan kivasti, vaikka vitsit eivät aina ole ihan sitä repeilyttävintä tasoa. Muutamaan otteeseen sai sitten hirnua oikein kunnolla, kuten erään kuuluisan näyttelijän mahtavassa cameossa. Pätkän keskiössä oleva etäisesti Hot Rod-leffan mainiota Andy Sambergia muistuttava Jesse Eisenberg tekee hupaisaa työtä nörtähtävänä selviytyjänä. Hahmo ja näyttelijä ovat mukavan symppiksiä, eli jaksaisi tätä naamaa seurata tulevissakin komedioissa. Woody Harrelson zombien tappajana on myöskin hauska ilmestys ja kuuma Emma Stone tuo naiskauneutta mukaan ja näytteleekin mallikkaasti. Little Miss Sunshinessa loistanut Abigail Breslin on varttunut jo hieman vanhemmaksi, eikä hänessä enää ole sitä samaa valloittavuutta kuin ennen. Muutenkin hänen hahmonsa on hieman turha ja ärsyttävä. Zombielandissa ei yllättävästi välillä nähdä zombeja lähes lainkaan, vaan homma on paikoin normaalilta vaikuttavaa roadmovieta. Olisi niitä verta kuolaavia ruumiita voinut joissain väleissä hieman lisätä vaikka vain kävelemään taustalle. Lopussa kuitenkin zombeja ilmaantuu kuin salamaniskusta hirveä määrä. Goreosasto on myös hyvin toteutettu. Vielä erityismaininta voidaan antaa editointipuolelle, sillä editoinnilla ollaan saatu kohtauksiin kivasti särmikkyyttä ruutuun pompahtavilla zombintapposäännöillä ja huimilla hidastuksilla. Kaiken kaikkiaan onnistunut ja hauska zombikomedia, jonka jaksaisi varmaankin katsoa useampaan otteeseen.

Zombieland rating 3,64

199

Toy Story 3 (2010)

Toy Story 3 rating 4,07

200

Inception (2010)

Inception rating 4,15

201

Dragon Fighter (2003)

Dragon Fighter on huono elokuva. Ei kuitenkaan niin huono, ettei siitä saisi rutkasti makeita nauruja.

Dragon Fighter rating 2,25

202

Kick-Ass (2010)

Virkistävän erilainen sarjakuvafilmatisointi ja aikamoisen raju tapaus genreen. Kick-Ass on samaan aikaan todella hauska, mutta myös hätkähdyttävän brutaali väkivallan suhteen. Välillä sai repeillä nauruun oikein olan takaa kohtausten lyödessä kaikki ennakkoluulot vaakalaudalta. Juoni ei ole todellakaan ennalta arvattava, mutta jätti kyllä joissain kohdissa parannuksen varaa. Näyttelijät ovat juuri rooleihinsa sopivia ja jokainen on omalla tavallaan hauska. Eniten munaa kaikista hahmoista on kuitenkin Chloe Moretzin esittämällä 11-vuotiaalla Hit Girlilla, joka on hiton kova tyyppi pikkutytöksi. Iso plussa vannoutuneelta The Prodigy-yhtyeen fanilta tulee myös sille, että leffassa soi jopa kaksi heidän biisiään. Kick-Ass oli kyllä yllättävä paketti vähän kaikkea ja meno pysyi hulvattomista ylilyönneistään huolimatta coolina. Kova leffa!

Kick-Ass rating 3,71

203

Somewhere (2010)

Ei niin hyvä kuin Lost In Translation, mutta omalla tavallaan lähes yhtä hieno leffa. Kenties hitusen samankaltaisella linjalla ollaan edellä mainitun teoksen kanssa, mutta toimii se tässäkin. Viipyilevän simppeli kuvakieli ja ns. juonettomuus voivat olla jonkun mielestä tylsää katsottavaa, mutta meikä diggailee tästä Sofia Coppolan tyylistä. Asioita tapahtuu ruudulla kunnes ne loppuvat. Välissä on opittu jotain elämästä tai sitten ei. Tunnelma on myöskin hieno, kun katsoja saadaan tosi lähelle hahmojen elämää. Lisää näitä!

Somewhere rating 3,23

204

Rubber (2010)

Tappaja-autonrenkaan tähdittämäksi b-elokuvaksi naamioitua pohdintaa itse elokuvateollisuudesta.

Rubber rating 2,76

205

Black Swan (2010)

Todellakin kovat odotukset erinomaisesti lunastava teos Aronofskylta. Tunnelma on kohdallaan ja näyttely erittäin laadukasta. Natalie Portman vetää vaativan roolinsa Oscar-pystin arvoisesti ja tulkitsee hienosti fyysisten ja psyykkisten paineiden alla olevaa balettitanssijaa. Elokuva näyttää baletin myös hieman erilaisessa valossa, mitä on totuttu näkemään. Suunnattomat paineet ja julma peli kulissien takana on mielenkiintoista seurattavaa. Pidin paljon myös kuvauksesta, joka taltioi tanssin vauhdikkuuden ja käytti jännittävästi hyväksi heijastavia pintoja. Pohjimmiltaan elokuvan juju on simppeli, mutta se on naamioitu komeaan symboliikkaan hatunnoston arvoisesti. Black Swan ei yllä aivan täydellisyyteen, mutta upea kliimaksi jätti montun auki positiivisessa mielessä ja siistin fiiliksen teatterista poistuessa. Hieno leffa!

Black Swan rating 4,01

206

Hobo with a Shotgun (2011)

Nimi kertoo elokuvasta kaiken. On pummi ja sitten on haulikko. Tämä kulkuri kyllästyy alamaailman hallitseman pikkukaupungin vääryyksiin ja alkaa listiä kieroa porukkaa haulikolla. Juoni on simppeli, eikä se haittaa yhtään. Meininki on b-luokan leffojen puutteellisuudelle kumartava, mutta ei silti roskaisuudestaan huolimatta ole edes oikeasti huono leffa. Rutger Hauer heittää hienoa monologia ja kerää sympatioita alusta lähtien. Mukana on lämminhenkisiäkin draamakohtauksia, jotka tuntuvat tosin hassulta kun pian niiden jälkeen veri ja suolet ryöppyävät anteeksiantamattomin tavoin. Överiys viihdyttää ja naurattaa todella, vaikka parissa kohtaa mennään ehkä liiankin karskin kuvaston puolelle. Dialogissa on myös aivan liiallista fuckittelua, tosin muuten onnistunutta settiä. Draken lieroveljesten tönköt replat ovat hulvattomia. Loppupuolella meno menee sopivan randomiksi, kun mukaan astuu vielä hämmentävä The Plague. Ei siitä sen enempää. Pidin leffan toiminnasta, huumorista, ja myös niistä rauhallisistakin kohdista. Kehaistava on kyllä aivan mahtavaa värimaailmaa ja vielä Rutger Hauerin rautaista suoritusta, mieshän on ilmetty haulikkohobo! Hobo with A Shotgun on ei-vakavastiotettavaa sekoilua, joka on viihteellisesti ja taiteellisesti onnistunut paketti roskaleffojen ystäville.

Hobo with a Shotgun rating 3,30

207

Apinoiden planeetan synty (2011)

Alkuperäisen saagan aikajatkumon rikkova esiosaan suhtautui aluksi sekä mielenkiinnolla, että pienellä skeptismillä. Onneksi kokemus oli erittäin positiivinen, ja melkeinpä voisi sanoa originaalin jälkeen sarjan parhaaksi pätkäksi. Vaikka periaatteessa sama stoori käytiin pääpiirteissään läpi Apinoiden planeetan valloituksessa (1972), onnistuu tämä vaihtoehtoinen syntykertomus olemaan ehkä hieman todentuntuisempi ja nykyaikaan sopivampi. Toki tässäkin elokuvassa oli omat epäloogisuutensa, mutta kaikin puolin juoni ja toteutus olivat uskottavia. CGI-apinoihin suhtautui ensin varauksella, mutta lopussa ne oli jo omaksunut täysin, eikä toteutustapaan kiinnittänyt huomiota. Tätä voikin verrata samalla lailla vanhan Apinoiden planeetan apinamaskien "hyväksymiseen", jotta voi nauttia elokuvasta. Olihan ne pikseliaapat varsin mallikkaasti tehty, lähikuvissakin hyvin fotorealistisia. Ollakseen tietokoneella luotu (toki Andy Serkisin liikkeiden pohjalta) hahmo, revoluution aloittava Caesar on hyvinkin samaistuttava päähenkilö hassulla tavalla. Oikeiden näyttelijöiden puolella suoritukset eivät mitään erikoisia olleet. James Franco tekee perusduunia verrattuna miehen huimaan rooliin 127 Tuntia-leffassa. Freida Pinton hahmo jää aika laihaksi, samoin Tom Feltonin ärsyttävä olemus ja turhahko hahmo.Lopputuloksenhan tässä tietää, mutta jännitystä kasvatetaan silti onnistuneesti. Toimintaakin piisaa loppupuolella, muttei tätä onneksi pelkäksi ryminäksi vedetty. Alkuperäisen sarjan diggaajille on ripoteltu pikku detaljeja mukavasti. Erinomainen elokuva sanon minä.

Apinoiden planeetan synty rating 3,55

208

Drive (2011)

Eiköhän se vuoden paras ollut sitten tässä. Uskomattoman vahvan tunnelatauksen, loistokkaan kameratyöskentelyn, täydellisen soundtrackin, sekä erinomaisten näyttelijäsuoritusten yhteen kasaama tunnelma on vain jotain upeata. Fiilis on kauttaaltaan surumielinen, mutta samalla vastustamaton. Ryan Goslingin suorituksen vähäeleisyys tekee siitä juuri ihailtavan toimivan. Hienot öiset kaupunkikuvat ja ajelukohtaukset yhdistettynä haikeaan ääniraitaan ja loistaviin biisivalintoihin toivat etäisesti mieleen Blade Runnerin tyyppisen tunnelman. Kaukaa haettua, mutta havaitsin yhtäläisyyttä. Kohuttu väkivaltaisuus on loppujen lopuksi aika vähäistä, mutta rajua kun sitä on. Parissa kohtaa ehkä hieman liian graafista leffan yleiseen ilmeeseen nähden. Toisaalta taas seesteisessä elokuvassa moiset yhtäkkiset iskut tuntuvatkin erityisen vaikuttavilta.

Drive rating 3,93

209

Shame (2011)

Shame rating 3,64

210

Prometheus (2012)

Hiukan ristiriitaiset fiilikset tästä jäi. Vaikka elokuva olikin hyvä, kumminkin vuosia projektia seuranneena ja lopputulosta odottaneena Prometheus osoittautui pienoiseksi pettymykseksi. Visuaalisesti täydellisintä settiä pitkään aikaan, mutta juoni oli paikoittain teoksen heikko lenkki. Joihinkin kysymyksiin saadaan vastauksia, mutta elokuva heittelee enemmän uusia ilmaan vailla selityksiä. Katsojalle tulkinnanvaraisuus on aina kivaa, mutta vähän liikaa asioita mielestäni jätettiin auki (jatko-osaa varten?) Kokonaisuudessaan juoni vaikuttaa jotenkin sekalaiselta ja kiireiseltä, mukanaan pari ärsyttävää aukkoa. Prometheus tarjoaa toisaalta muutaman julmetun siistin kohtauksen ja sci-fi-faneille nautintoa kahden tunnin edestä. Ridley Scottin kaksi aiempaa science fiction-teosta ovat olleet loistavia, joten vertailukohtiinsa nähden tästä ei tullut samanlaista tunnetta. Ehdottomasti vaatii re-watchin, sillä tässä on aivan tajuttomasti aineksia mistä pidin, mutta lopputulos jätti vähän kylmäksi.

Prometheus rating 3,36

Profiilin tiedot

TOP-listat