Kirja oli hyvä, elokuva taas otti hieman turhan paljon taiteellisia vapauksia, varsinkin kun ajatellaan että se perustuu tositapahtumiin. Loppu jäi liikaa auki (lukekaahan kirja niin ymmärrätte). Lavastus ja puvustustyö sen sijaan oli upeaa. 70-luku oli saatu kerta kaikkiaan upeasti framille. Monesti ongelmana on, että käytetään aivan liian uusia autoja ja muuta rekvisiittaa, mikä riitelee ajankohdan kanssa, nyt en huomannut mitään sellaista. Näyttelytyö on keskinkertaista. Hietalahtihan näistä paras on. Kalliala sen sijaan ei oikein istu rooliinsa. Vatanenkin aika vaisussa roolissa. Miitta Sorvali taas on oma ärsyttävä itsensä, kuten saattoi olettaakin.

Paper Towns on ihan kohtalaisen viehättävä elokuva, mutta poikkeaa hieman liikaa kirjan tarinasta ollakseen sille riittävän uskollinen. Tähtiin Kirjoitettu virhe oli niin täydellinen elokuva-adaptio Greenin kirjasta, että odotukset oli todella kovat myös tämän elokuvan osalta. Puoliväliin asti homma oli ihan hyvin kasassa, mutta käsis revähti liikaa omille poluilleen sen jälkeen, ja kirjan psykologinen painoarvo pääsee lässähtämään elokuvan laimeaan ja kevyeeseen otteeseen. Ei aivan kokonaan huono filmaus, mutta kyllä tämä kirjana on kuitenkin parempi.

Tämä oli yllättävän hyvä elokuva. Jo synopsis kuulosti mielenkiintoiselta ja näyttely- sekä ohjaustyö oli onneksi kiitettävällä tasolla. Tässä on ehjä kokonaisuus ja hyvä tunnelma. Valitettavasti asioita palajastetaan liikaa liian aikaisessa vaiheessa ja loppu uhkaa mennä vähän lässähtäneeksi kujanjuoksuksi sen takia, mutta muuten erittäinkin hieno filmi.

Hohhotihoi. Taas yksi juonivammaisten elokuva. Olisi toiminut huomattavasti paremmin jos olisi näytetty selkeämmin mitkä kohtaukset on aavistelua ja mitkä ei. Ymmärrän että yritettiin pelata sellainen kuva katsojalle, että mitäköhän ihmettä tässä tapahtuu, mutta minulla loppui mielenkiinto kun en pysynyt enää kärryillä. Ja vaikka olisin kärryillä onnistunut keikkumaankin, niin silti tämä pätkä onnistuu keikkumaan vain keskinkertaisuuden rajapyykin päällä, kallistuen valitettavasti kyllä aavistuksen sinne huonompaan suuntaan.

Tuli käytyä elokuvateatterissa katsomassa tämä ja olipa se loistava! Lämminhenkinen, jotenkin tutun turvallinen elokuva, mutta ei kuitenkaan liian kliseinen. Tämän tyylisuunnan sudenkuopat vältettiin tyylikkäästi ja tarinassa on syvyyttä, leveyttä ja sisältöä sekä poikkeuksellisen paljon ihan ehtaa pedagogista sanomaa ja elämän viisautta. Mitään ei silti kuitenkaan alleviivata liikaa ja kaikkien henkilöiden näkemykset käsitellään tasapuolisesti ja yllättävän realistisesti. Elokuvassa on myös hyvä, viipyilevä tunnelma ja miellyttävä miljöö. Yksi päällimmäisistä ajatuksista, minkä tämä se näin varhaiskasvatuksen ammattilaisena jätti, on se, että yksikään lapsi tai nuori ei ole syntyjään ilkeä tai inhottavia, vaan he yksinkertaisesti heijastelevat ainoastaan vanhempiensa asenteita, arvomaailmaa ja kasvatusta.

Tässä osassa on näköjään yritetty syvällisempää ja vähemmän koomisempaa lähestymistapaa, joka osittain toimii, mutta jättää toisaalta vähän oudon fiiliksen jälkeensä. Kakkosen onnistuminen oli jatko-osien yleensä flopatessa yllättävän positiivinen kokemus, eikä tämä kolmaskaan nyt mitenkään huono ollut, erilainen toki. Pienet asiavirheet ja omituinen kässäri ajoittain vähän häiritsevät nautintoa (siis kakkostyypin diabetekseenhän EI käytetä injektioneulaa!) Inarin käytös on välillä vähän merkillistä, eikä aina istu hänen roolihahmoonsa täysin. Ihan katsottava, mutta ei pärjää kahdelle ekalle oikein millään tasolla

No olipas huono elokuva. Aivan liikaa kliseitä, ällistyttävän tylsä käsikirjoitus, melkoista ylinäyttelemistä ja sellaisia uskottavuusaukkoja tarinassa, että niistä livahtaisi pari galaksia läpi vaivattomasti. Tunnelmakin oli jotenkin poikkeuksellisen ankea, ei jatkoon.

Virkistävää katsoa vaihteeksi elokuvaa, joka pysyy jännittävänä loppuun asti. Monta kertaa tuli katsoessa "mitä hittoa tässä tapahtuu" -fiilis, mikä oli ihan hyvä asia, sillä näin katsojaakin pidettiin otteessa taitavasti. Englannin ja ranskan kielen sekoitus toimii hienosti ja elokuva jättää jälkeensä paljon ajattelutyötä ja pohdintaa, eikä siinä pureskella kaikkia asioita valmiiksi. Kuitenkaan se ei jää liikaa auki, vaan katsojan mielikuvitukselle annetaan sopivasti tilaa. Hyvä näyttelytyö kaikkien roolien osalta ja upeat maisematkin tässä elokuvassa on. Tunnelmaa luodaan hyvin ja musiikitkin ovat jotenkin poikkeuksellisen hyvin toteutettuja. Tämä oli tosiaan ihanaa vastapainoa niille kymmenille Hollywood-cliche-leffoille, joita tässä on tullut katsottua.

Hohhoijjaa, että oli taas huono elokuva. Niin täydellisen ennalta arvattava, että se häiritsi jopa minua, jota yleensä ennalta-arvattavuus ei pahemmin häiritse. Lisäksi murhaajalla ei ole puoleenkaan tekemistään murhista minkäänlaista motiivia, joten homma menee ihan pelkällä murhaamisella mässäilyksi. Aivan surkea räpöstys koko filmi.

Olipa aivan täysin surkea tekele. Yksi huonoimpia elokuvia mitä olen ikinä nähnyt. Sekava, surkeasti ohjattu, täysin yhdentekevä käsikirjoitus ja pääosan näyttelijä, joka ei tee muuta kuin esittelee kroppaansa. Kiertäkää kaukaa.

Yllättävän hyvä elokuva tämä oli, kuvastaa loistavasti sitä, että oikeusjärjestelmä ei monessakaan kohtaa toimi kovin hyvin ja rikolliset jäävät tuomitsematta kun heitä kohdellaan liian köykäisesti.

No eipä ollut kyllä kummoinenkaan elokuva tämä. Traileri vaikutti hyvältä, ja maisemat ja näyttelytyö olivat iloa katsella, mutta juonesta ei meinannut saada millään kiinni, jäi tosi sekava olo. Ohjaustyössä olisi kannattanut ottaa hitaamminkin hoksaavat huomioon, niin leffasta olisi voinut nauttia huomattavasti paremmin. Mensan jäsenille voin suositella, mutta tavallinen, hitailla hoksottimilla varustettu henkilö ei tästä ehdi paljoa saada irti.

Klassikko, loistava kaikkinensa

Tämähän oli aivan hieno elokuva, vähän kliseinen, mutta so what

Olipa huikea elokuva! Miten tästä olikin saatu niin omaa aikakauttaan henkivä ja herkkä teos! Tosi huiput näyttelijät ja loistava leikkaus ja ohjaus. Jokaisen sekunnin katsoin intensiivisesti, ei tullut tylsää. Ja tunneskaaloja käytiin läpi kyllä ihan tosissaan. Täydet pisteet!

Tässä oli oikeastaan kolme eri elokuvaa. Alussa oli sellainen sarjamainen ote, keskivaiheilla tuntui oikeasti jännittävältä trilleriltä noin 20 minuuttia mutta loppu puoli tuntia olikin aivan naurettavaa rimanalitusta.

Ihan ok elokuva, mutta ei mitenkään riemullisen ylistettävä. Minusta tämä on kärsinyt ajan saatossa aika paljon. Ennalta arvattava ja paljon kliseitä. Hyvä tunnelma tässä silti on, ja ihan tämän hyvällä mielellä katsoi

Idea ja aihe on erittäin mielenkiintoinen, mutta toteutustapa on kyllä aivan järkyttävään huono. Elokuvana tämä ei kyllä tarjoa oikein mitään, eikä tällä hirveästi ole kosketuspintaa dokumenttinakaan. Ehkä jotenkin myös liian kepeä suhtautuminen joissain kohti aiheeseen, toki ymmärrän että tämä on suunnattu teineille, mutta silti.

Olipa ihan tosi hyvä elokuva! Aivan huikean ihanat maisemat ja hyvä tunnelma. Tarina oli erittäin kiinnostava ja jaksoi kantaa oikeasti ihan loppuun asti. Henkilöt olivat mielenkiintoisia ja elokuvasta jäi oikein mukava ja miellyttävä olo pitkäksi aikaa

Loppujen lopuksi aika turhanpäiväinen elokuva, jossa ei oikeastaan edes tapahdu mitään. Sinänsä ok-rantalomatunnelma, josta kuitenkaan ei leffan sanoman puuttuessa oikein edes jaksa nauttia. Jotenkin tulee sellainen olo, että nyt on tehty elokuva vain rahan takia (ja toki myös varmaan siksi, että Angelinan uusia muotoja saadaan esiteltyä). En oikein jaksa suositella tämän katsomista.

Tämä elokuva tuli vastaan Netflixissä ja kuulosti sen verran mielenkiintoiselta, että halusin sen nähdä. Yllätyin oikeastaan hyvinkin positiivisesti. Tarina on mielenkiintoinen ja jälleen kerran sellainen, missä heikkoudet käännetään vahvuuksiksi. Tykkäsin paljon.

Tämä oli kyllä yllättävän hyvä suomileffa. Tunnelma oli jotenkin hyvin rakennettu ja henkilöistä sai jopa jotain oikeasti irtikin. Erityismaininnan ansaitsee Jussi Vatanen, joka on kyllä suomen elokuvataivaan kirkkaimpia tähtiä omasta mielestä. Jotenkin niin äärettömän symppis kaveri. Muutkin näyttelijät hoitavat tyylikkäästi hommansa. Tykkäsin.

Suomalaiseksi draamaelokuvaksi ihan kelpo esitys. Roolisuoritukset ovat vähintäänkin keskitasoa, ehkä jopa sen yli. Kässäri on ihan oivallinen ja juoni jaksaa kiinnostaa loppuun asti. Ainoa suurempi ongelma tämän leffan kanssa oli se sama mikä tuntuu vaivaavan suomalaisia elokuvia aina: Näyttelijöiden vuorosanat on nauhoitettu aivan liian hiljaisella, ei saa mitään selvää.

Tämä oli kyllä yllätyshyvä elokuva. Netflixissä sattui tulemaan eteen ihan random-löytönä. Taitavaa tarinankerrontaa ja yllättävän hyvää näyttelytyötäkin Dream House tarjoaa. Ei ole onneksi ennalta-arvattava elokuva, mikä on tässä tapauksessa hyvä asia. Hyvä tunnelma, mielenkiintoinen scene, kaikkiaan oikein oiva pätkä.

Olipas kyllä ihan yllättävän surkea elokuva. Ensimmäisen puoli tuntia tunnelma oli sellainen, että ajatteli "tämähän vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta", mutta sitten kun taloja ja ihmisiä alkoi tempautua taivaalle niin tunnelma läsähti kuin pannukakku pudotettuna pilvenpiirtäjän katolta. Ihan uskomatonta kuraa, huonoimpia leffoja mitä olen nähnyt aikoihin.

Tästä elokuvasta löytyy ihan todella monia tasoja ja käsikirjoitus on todella onnistunut. Myös ohjaus ja leikkaus on erittäin toimivaa. Bill Murray on tekee hyvän roolityön, ja muutkin ovat ihan hienoja näyttelijöitä. Pienenä hentoisena miinuksena täytyy todeta että aika oli tehnyt tälle melkoisen rumaa jälkeä. Esim. lumi ei näyttänyt monessakaan kohtauksessa lähellekään aidolta. Mutta kaiken kaikkiaan hyvän mielen elokuva, jonka kerrontatyyli on oikein onnistunut

Kylläpäs oli huonoin elokuva jonka olen pitkään, pitkään aikaan katsonut. Nooan persoonallisuus oli käännetty aivan raamatunvastaiseksi ja käsikirjoitus vilisi niin paljon propagandaa jumalansanaa vastaan, että hohhoijjaa.

No ei tämä kyllä oikein sytyttänyt. Liian sekava elokuva, joka pomppii liikaa ja punaista lankaa siitä ei meinaa löytää kyllä sitten millään.

Joo ei kyllä Klaus Härö pettänyt taaskaan...aivan mahtava elokuva. Joku voi pitää tylsänä, mutta ite rakastan tämmöstä vähäeleistä ja syvällistä, rauhallista draamakerrontaa. Parilla näyttelijälläkin saa ihmeitä aikaan kun on tarpeeksi taitava. Tämä on yhdenlaista minimalistista taidetta. Tykkään!

Komedia ei ole yleensä omaa sydäntä juurikaan lähellä mutta tämä oli aivan ok pätkä sinänsä. Kyllä sen kerran katsoi ihan hyvillä mielin, vaikkei nyt välttämättä jäänyt mitään kauhean kummallista käteen.

Kyseessä on oikein hyvätunnelmainen ja taitavasti ohjattu sotadraama. Puhutteleva ja tunteita nostattava filmi, johon kyllä tykästyin heti ensi metreistä lähtien. Tässä oli myös tosi hienot musiikit ja kohtaukset oli taitavasti rakennettuja!

Leffavuokraamossa mietin pitkään ja hartaasti mitkä kaksi elokuvaa haluaisin vuokrata viikonlopun ratoksi. Näköjään miettiminen tuotti hedelmää, sillä tämä oli aivan totaalinen napakymppi. Minä rakastan tällaista tyylisuuntaa mitä tämä elokuva edustaa. Tässä on tilaa ajatuksille, loistava tunnelmanluonti, selkeä, johdonmukainen tarina erittäin hyvät roolisuoritukset kaikilta näyttelijöiltä. Tämä herättää tunteita ja ajatuksia. Yksi parhaista draamoista, mitä on tullut katsottua. Suosittelen varsinkin sellaisille ihmisille, joilla on kykyä syventyä ja hiljentyä asioiden äärelle, jotka haluavat pohtia ja miettiä asioita ja jotka pitävät rauhallisesta, hieman surumielisestä tunnelmasta elokuvassa. Minulta täydet 5 tähteä.

Sellainen keskitason sotakuvaus. Vähän erilainen kuin yleensä. Ei mitenkään huono, mutta ei mikään kamalan hyväkään. Tämän katsoi naama aikalailla peruslukemilla. Vähän tylsähkö.

Elokuvan käsikirjoitus ei ole kovin kummoinen, mutta ohjaaja on saanut kyllä aikaan hienon tunnelman ja keskitason suosta tämän leffan nostaa esiin kyllä ehdottomasti Lance Henriksen.

Tästä elokuvasta on pikkuhiljaa muodostunut itselle tärkeä. Olen katsonut sen useampaan kertaan ja huomannut että sehän itse asiassa kestääkin sen. Hyvä tarina ja jotenkin sellainen aito, rehellinen tunnelma tulee tästä läpi. Ei tämä nyt tietenkään mikään kaikkien aikojen mestariteos ole, mutta kyllä se keskivertoa parempi elokuva on.

Hienoimpina kohtinaan keskitasoa, mutta 90% ajasta alle sen. Jotenkin typerä elokuva. Ei kolahtanut.

Aivan katsottava elokuva, joka kuvaa hyvin Hitlerin luonnetta. Jotenkin silti tuntuu että loppuu kesken ja jää liikaa auki. 3/5

Oikein hyvä ja koskettava elokuva. Herättää tunteita ja ajatuksia. Hyvät roolityöt.

Joo ei tämä kyllä oikein jaksanut kolahtaa. Liian vähän kiinnostavia elementtejä.

Erittäin koskettava elokuva. Parhaita leffoja mitä on tullut katsottua muutenkin. Lapsen näkökulmasta lähestyttäessä aikuisten julmuus näyttää erityisen häpeälliseltä ja julmalta. Ikinä en ole elokuvaa katsoessani itkenyt, mutta tämän leffan lopputekstien vieriessä näytölle, oli lähellä ettei vierinyt jotain muutakin...

Kohtuullisen hyvätunnelmainen, mutta clichéinen Zorro-kuva. Kyllähän tämän katsoi, mutta ei sieltä salista riemuiten hyppien lähtenyt. Liekö ollut sitten huono päivä elokuviin menolle?

Yksi maailmankaikkeuden parhaista elokuvista. Tunnelma on loistava, Jack Nicholson tekee elämänsä parhaan roolisuorituksen ja muutenkin elokuva on tiivis paketti, josta mitään ei puutu.

Kyseessä on elokuva, jossa on hyvä tunnelma, huolimatta hieman yliampuvasta, mielikuvituksellisesta juonesta.

Road-movie, joka kertoo tien päälle kaipuuta tuntevista ukkomiehistä. Tämä on taas näitä elokuvia, jossa ollaan elämän peruskysymysten ja tärkeysjärjestyksien äärellä. Oikeinkin hienotunnelmainen filmi tämä.

Painava elokuva. Jos omassa elämässä tuntuu olevan vaikeaa, niin kannattaa katsoa tämä. Alkaa omat murheet tuntua pieniltä. Kuvaa loistavasti suomalaista luonnetta. Kuvanlaatu on DVD:lläkin aika heikko ja Aku Louhimiehen heiluva ohjaustyyli ei herätä fiiliksiä, siitä yksi tähti pois, muuten aika täydellinen elokuvakokemus.

Hyytävän pelottava tunnelma tekee tästä oivallisen kauhuleffan katsoa vaikkapa keskellä yötä, mieluiten yksin ja sateisena syysyönä.

Ihan hauska komedia, joka valitettavasti kaatuu älyttömään läjään clichéitä.

Tämä suomilegenda ei esittelyjä kaipaa! Ehdottomasti yksi parhaista suomalaisista filmauksista ikinä.

Keskitason Hollywood-cliché-temmellys. Ihan katsottava, mutta kaukana loistavasta. Prad Pitt ei oikein istu Akilleksen rooliin. Pituutta on myös liikaa ja leffa piristyy vasta lopussa

Erittäin loistava esimerkki pahasti yliarvostetusta elokuvasta. Titanic on ensinnäkin liian pitkä. Toiseksikin se on liian siirappinen ja kolmanneksi ylitraaginen. Tästä laivasta on muuten samalla nimellä tehty parempikin elokuva. Katsokaa se mielummin!