Joku

Joku

Käyttäjä, 27 fania

Oma statistiikka: Elokuvien kommentit (842)

04.05.2021 klo 19:49

Kultainen lapsi

Runsaasti wtf-fiiliksiä herättävä komedian ja fantasian sekoitus, joka on kyllä todella leväällään niin juonen puolesta kuin ylipäätään. Alunperinhän leffan pääosaa piti näytellä Mel Gibson, ja kyseessä piti olla vakavahenkisempi fantasiafilmi. Sitten Murphy hyppäs kelkkaan, ja tuottajat totes että eihän tälläinen käy, ja kässäri kirjoitettiin uusiks, huumoripitoisemmaks. Se ehkä juuri on tän elokuvan ongelma, siitä ei ota tolkkua mitä se yrittää olla. Lopputulos on sanalla sanoen sekava. Sekavuudesta huolimatta Golden Child on onneksi just sopivan juustoinen ja kasariestetiikalla överiksi ladattu viihdepaukku, että se jaksaa juuri ja juuri kantaa lyhyen kestonsa loppuun saakka. Hyvä niin.

Varmaankin heikoin näkemäni Murphyn 80-luvun elokuva (Best Defense näkemättä ainakin).

rating 50,000

19.04.2021 klo 21:14

Deuces Wild - katujen kesyttömät

Deuces Wild on parhaimmillaankin ikävä kyllä vain keskinkertainen jengielokuva. Olis kaivannu vähän lisää tuohon 50-luvun aikakauteen paneutumista, nyt tää nyppäsee aina välillä immersiosta irti, ja etenkin typerät ja halvannäköiset hidastukset alkoi ärsyttään. Fiftarimusaa olis myös voinu hyödyntää enemmän, niinkuin tuossa alempana joku muukin oli maininnut. Leffa vilisee tunnettuja näyttelijöitä, mutta silti kukaan ei oikein erotu edukseen, eikä yksikään hahmo nouse kovinkaan muistettavaksi. Myös tälläisten filmien "kohokohdat" eli tappelut on jotenkin latteita, ja väkivalta typerällä tavalla tyyliteltyä. Ikäänkuin rujon realismin sijaan olis haettu jotain "coolia" otetta tappelukohtauksiin. Ei toiminut. Tulee viiskytluvun sijaan mieleen juuri se aikakausi jollon tää elokuva on tullutkin, eli 2000-luvun taite. Huonolla tapaa.

Melko tasapaksu jengikertomus. Ihan viihdyttävä, mutta mitään tästä ei jää käteen. Suosittelen mielummin katsomaan aiheesta vuoden 1979 elokuvan The Wanderers.

rating 50,000

14.04.2021 klo 14:08

Kuusi urhoa

Esimerkiks Dirty Harryista ja westerneistään tunnettu Don Siegel ehti uransa aikana työskennellä myös legendaarisen Steve McQueenin kanssa. Kuusi urhoa on ihan kelvollinen toiseen maailmansotaan sijoittuva elokuva. Mitään uutta tää ei aikalaisiinsa nähden varsinaisesti tarjoa, mutta meininki on sopivan tiukkaa ja elokuvan kestokin on niin maltillinen, että tää on todella kompakti paketti kokonaisuutena. Nähdäänpä tässä muuten James Coburn myös McQueenin ohella.

Ihan hyvä pätkä. Ei missään nimessä Siegelin tai näyttelijöidensäkään parhaita, mutta katsomisen arvoinen elokuva jos sotafilmit ylipäänsä kiinnostaa.

rating 60,000

12.04.2021 klo 20:42

Frankenhooker

Taattua Frank Henenlotter -laatua. Jää kyllä auttamatta Brain Damagen ja Basket Casen jalkoihin, mutta pirun viihdyttävä raina silti.

rating 70,000

12.04.2021 klo 18:07

Flashback

Tuli ostettua tää taannoin kirpparilta ihan vaan näyttelijöiden ja premissin perusteella. Olikin varsin positiivinen yllätys, ja oli menny täysin tutkan ohi itellä, vaikka paljon Kieferin sekä Hopperin elokuvia on tullu nähtyä. Hyvää buddy -henkistä toimintakomediaa ja veijarimaisia käänteitä on riittämiin. Dennis Hopper myös nostaa roolisuorituksellaan tänkin elokuvan vielä hippasen yleistä tasoaan ylemmäks.

Viihdyttävä, hauska ja hyväntuulinen komedia.

rating 70,000

10.04.2021 klo 17:10

Kaikenlaisia karkulaisia

Taattua Porin poropeukalo -laatua!

rating 20,000

10.04.2021 klo 15:26

Lumotut sisaret

Tyhjänpäiväinen elokuva joka on 90-luvun noitabuumin aallonharjan laskevalla puolella. Nicole Kidman on toki hyvässä vedossa, eikä Sandra Bullockissakaan mitään valittamista ole. Leffa vaan on käsikirjoitukseltaan ja olemukseltaan sellainen sillisalaatti teininoitailua ja lapsellista kokoperheenelokuvaa, ettei tästä oikein mitään saa irti. Vois iskee ehkä johonkin 15-17v teinityttöihin hyvin. Tuolle ikäluokalle elokuva todennäköisesti on suunnattukin.

Ysärin teini-noita-hömpästä kannattaakin mieluummin ottaa katsantaan toinen yhtä umpityperä, mutta roimasti viihdyttävämpi elokuva, The Craft - Noitapiiri.

rating 40,000

09.04.2021 klo 23:33

Mitäs me sankarit

Visa Mäkisellä porukkoineen on ollu kyllä erikoinen käsitys huumorista. Tässä ei oo onnistuttu lähes puolentoistatunnin kestoon saamaan yhtä ainuttakaan hauskaa vitsiä tai kohtausta. Vittu mitä paskaa. Mäkisen leffat on parhaimmillaankin sellasia "so bad - it's good" -leffoja, esim. Yön saalistajat tai Pi-pil-pilleri. Mitäs me sankarit on sen sijaan ihan täyttä myötähäpeää ja skeidaa alusta saakka. Ainoa kohta joka edes lievästi hymähdytti oli Tenho Sauren, eli Reinikainen, kuvailemassa Liekehtivän tornin tapahtumia. Mitään muuta hyvää sanottavaa en tästä keksi, vaikka kuinka yrittäisin. Ja katsoin tän sentään keppanapäissäni, jollon yleensä vähän paskempikin leffa toimii viihteenä ihan hyvin. Nyt teki lähinnä mieli siirtyä väkevämpiin kun tätä katto.

Visa Mäkinen on kyllä tittelinsä ansainnut Suomen paskimpana elokuvantekijänä.

rating 20,000

09.04.2021 klo 14:29

Peikonmetsästäjä

Sääli, että tuli katsottua tämä näin myöhään. Oon nimittäin jo ihan korviani myöten täynnä "found footage" -elokuvia. Jo aikoinaan Cannibal Holocaustin luoma, ja Blair Witch Projectin kaiken kansan tietoisuuteen tuoma elokuvan alalaji on varmaan yks inhokkejani nykyään. Ei vaan enää uppoa yhtään. Tässä onneks on suhteellisen vähän sellasta shaky-cam sekoilua ja ympäriinsä juoksentelua. Jokatapauksessa tuo aspekti on tän elokuvan isoin miinus. Plussina voidaankin sitten mainita läjä tekijöitä, jotka olis voinu nostaa tän omissakin kirjoissa tosi korkeelle, jos vaan tyyli olis muuten ollut perinteisempää elokuvaa. Ensinnäkin peikot aiheena on loistava, ja omaperäinen. Toisena on Norjan älyttömän upeat maisemat sekä karskiakin karskimpi hahmo Peikonmetsästäjä-Hans. Äijä on just sitä "syö rautaa ja paskoo kettinkiä" -osastoa, muttei kuitenkaan liioitellusti, vaan aidosti uskottavana vuonojen yrmynaamana joka tietää joka tilanteessa mitä pitää tehdä, samalla kun muut paskantaa housuun. Hieno hahmo kerrassaan. Muut hahmot onkin sitten mitäänsanomatonta ja unohdettavaa tykinruokaa, tai peikonruokaa. Efektit elokuvassa on muuten myös kokolailla heikohkoja, joskaan eihän tää mikään hirmu iso filmi olekaan, joten annettakoon sitä vähän anteeksi.

Ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta hyvän idean omaava filmi, jossain määrin viihdyttäväkin, mutta kaikenkaikkiaan päällimmäisenä jäi mieleen hukattu potentiaali. Vois olla niin paljon parempi. Ehkä joku pohjoismainen porukka vois tehdä samasta aiheesta paremman elokuvan? Tätä tuskin tulee toistamiseen katsottua.

-

rating 60,000

06.04.2021 klo 13:13

The Limey - kostaja Lontoosta

Ihan mukiinmenevä rikospätkä Steven Soderberghiltä. Terence Stampin esittämä brittigangsteri tulee jenkkeihin etsimään miestä joka on vastuussa hänen tyttärensä kuolemasta. Matkalla tietysti kovistellaan väkeä ja selvitellään tytön taustoja, joista pääosin vankilassa elämänsä viettäneellä isäpapalla ei juuri ole käryä. Elokuva tuo vahvasti mieleen Mike Leighin 70-luvun elokuvan Get Carterin. Joskin edellämainittu on huimasti parempi elokuva kuin tämä. Tähänhän oli kaavailtu alunperin Get Carterissakin pääosaa esittänyttä Michael Cainea. Tiedä sitten olisko Cainen läsnäolo parantanu tätä kuinka, Stamp kuitenkin vetää roolinsa myös ihan hyvällä tatsilla. Tässä oli muutenkin ihan hyvä casti, etenkin mieleen jäi Stampin lisäksi konkarit Barry Newman ja Peter Fonda. Myös Bill Duke vilahtaa pienessä roolissa. Mukava yllätys sekin. Miinuspuolena sanottakoon että elokuvan kuvaus on jotenkin kuivan oloista. En tiedä yritettiinkö tällä saada sellaista realistista otetta elokuvaan, mutta jotenkin lopputulos näyttää ihan älyttömän halvalta. Samoin kerronnan aikahyppelyt ja epäkronologinen eteneminen paikoittain tuntuu teennäiseltä ja huonolta ratkaisulta.

Puutteistaankin huolimatta varsin viihdyttävä elokuva, ja Terence Stamp vanhana brittigangsterina kessu huulessa on kyllä cool ilmestys. Ei siitä pääse mihinkään.

rating 60,000

05.04.2021 klo 17:51

Juokse, juokse, Sartana tulee

Mystisen revolverisankari Sartanan viides esiintyminen, ja samalla viimeinen sarjan virallinen osa, Light the Fuse... Sartana is Coming tuli tänään vilkaistua. Tämä oli samalla myös tietysti tuon Arrow Videon upean blu-ray boksin viimeinen elokuva. Ja leffa itsessään, no tarjoilee taas kerran perusvarmaa ja viihdyttävää spagettilänkkäriä koko rahalla. Gianni Garko uusii roolinsa jälleen elokuvan päähahmona Sartanana. Mies kyllä pönkitti näiden elokuvien myötä asemansa italowesternin historian tähtitaivaalla. Asetankin hänet kuvitteelliseen spagu -hall of fameen sinne Franco Neron, Lee van Cleefin, Clint Eastwoodin, Tomas Milianin, Giuliano Gemman ynnä muiden tyyppien seuraksi. Sen verran ikoniseksi tuo Sartanan hahmo osoittautui omien spagukatselmuksien saralla. Ehdottomasti tulen näihin elokuviin palaamaan vielä joskus. En välttämättä samanlaisena suorana kuin nyt, mutta ehkä poimien sarjasta aina jonkun uudelleenkatseluun kun siltä tuntuu. Näissä ei mitään suoraa jatkumoa ole, joten näitä voi aivan hyvin nautiskella itsenäisinä teoksina.

Light the Fuse... Sartana is Coming alkaa kohtauksella jossa Sartana vapauttaa vanhan kaverinsa vankilasta. Kaverilla on tiedossa aarteen sijainti, joka sisältää puoli miljoonaa dollaria kultana, ja kaksi miljoonaa väärennettyinä seteleinä. Tästä arvopaukusta on tietysti, kuinkas muutenkaan, kiinnostunut myös muutama muu taho. Elokuva on siis perinteinen kilpajuoksu ja selkäänpuukotuskilpailu siitä, kuka korjaa potin talteen. Ystävät ja viholliset ovat samaa porukkaa, ja kaikki on valmiita kääntämään takkinsa heti, kun se aiheuttaa henkilökohtaista hyötyä. Tuttu kaava italowesterneistä, ja sitä tämäkin elokuva noudattelee juoneltaan. Se ei toki haittaa, sillä tässä viidennessä Sartanassa on jälleen sitä tuttua velmua meininkiä, sekä hienoja shoot-outeja. Etenkin loppua kohden tullessa on mainio kohtaus jossa Sartana tyypilliseen tapaansa turvautuu mitä kummallisimpiin vempaimiin, tällä kertaa urkuihin (!!!) joiden pillit muuttuu tarpeen tullen tykeiksi. Miehellä on myös mukanaan kummallinen soittorasiaa muistuttava mööpeli joka ampuu jonkinsortin pommeja ynnä muuta kivaa. Hauskoja juttuja, sopivan kieli poskessa toteutettuna. Sartanan vahvin ase on tietysti kuitenkin taas kerran miehen ilmiömäiset refleksit, sekä kyky vedättää ketä tahansa.

Täytyy myös kehua Giuliano Carnimeota jälleen kerran napakasta ohjaustyöstä, ja kaikinpuolin tyylikkäästä otteesta. Sartana vitonen on täynnä hyviä kuvakulmilla kikkailua, jota nähtiin jo aiemmissakin osissa. Myös elokuvan casting on jokseenkin hyvin onnistunut, useampi muistakin spaguista tuttu naama nähdään, osa tämän sarjankin sisältä. Roolitukset tuntuu osuneen hyvin kohdilleen, ja esimerkiksi Sartanan ja tämän vanhan "kaverin" kemiat klikkaa yhteen hienosti.

Hyvä elokuva, joskaan ei sarjansa paras. Tietynlaisesta tavanomaisuudesta vois myös rokottaa pisteitä, ja vaikka kyseessä on elokuva joka sisältää toki muistettavia kohtauksia, on se silti hieman liiankin perinteinen.

+

rating 60,000

29.03.2021 klo 21:04

Viimeinen naula arkkuun!

Neljäs Sartana -sarjan elokuva kantaa nimeä Have a Good Funeral , My Friend..... Sartana Will Pay. Suomalaiselta nimeltäänkin tyylikäs Viimeinen naula arkkuun! palauttaa viittasankari-Sartanan rooliin alkuperäisnäyttelijä Gianni Garkon. Tällä kertaa vielä entistäkin törkeämmillä pensseliviiksillä varustettuna. Täytyy sanoa heti kättelyssä, että tämä oli tervetullut asia, edellisen osan George Hilton ei ollut niin luonteva valinta salaperäiseksi Sartanaksi kuin Garko. Mutta nyt on oikea ukko palautettu rooliin. Ohjaajan pallilla heiluu jo edellisistäkin Sartanoista tuttu Giuliano Carnimeo. Ohjaus on edelleen tyylikästä ja perinteistä spagua, niin hyvässä... kuin hyvässä!

Juoni on perinteistäkin perinteisempi koijaritarina. Sartana todistaa murhaa, joka tehdään kullankiilto silmissä. Uhri nimittäin omistaa kultakaivoksen. Tätä kaivosta sitten verityön jälkeen yritetään vedättää perilliseltä tyttäreltä keinoin jos toisin, ja monelta eri taholta. Onneksi paikalle porhaltaa Sartana, joka on jälleen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vaikkei juoni varsinaisesti huimaa päätä, on elokuvassa jälleen suuresti viehätystä jo ihan siitä syystä, että Sartanan hahmolle on palautettu tuo uhkapeli/taikatemppuilu ynnä muu kikkailu takaisin. Yksi miehen tavaramerkeistä siis. Ammuskelua on myös riittämiin, vaikka aika keveästä länkkäristä on tälläkin kertaa kyse. Juurikaan verta tai muutenkaan tylyä meininkiä ei nähdä. Ei sikäli, että sitä tälläseen kevyempään spagu-viihteeseen kaipaisi. Rujompaa menoa kuitenkin löytyy hienosti toteutettuna sitäkin genren elokuvista vaikka kuinka paljon.

Hyvää kevyttä viihdettä jälleen kerran. Täytyy vielä mainita myös, että tässä on varmaan sarjan paras tunnusmusiikki tähän asti! Aivan mieletön score Bruno Nicolailta. Ei pelkästään Sartana-sarjan sisällä huikea sävellys, vaan italowesterneissä ylipäänsä kipuaa sinne ikimuistoisiin biiseihin, ja tulee taatusti soimaan jatkossakin omassa soittimessa. Ja päässä..

+

rating 60,000

29.03.2021 klo 17:28

Serkkuni Vinny

Serkkuni Vinny on täydellinen oikeussalidraaman ja komedian yhdistelmä. Meininki on vahvalla kasarifiiliksellä ryyditetty, vaikka ollaankin jo ysärin puolella. Joe Pesci ja Marisa Tomei -parivaljakko on kemialtaan aivan uskomattoman toimiva yhdistelmä. Myös muu roolituspuoli on hoidettu loistavasti. F-sanat lentelee vanhaan tyyliin ja kokoajan surkuhupaisampia käänteitä saava murhaoikeudenkäynti pitää katsojan otteessaan koko kestonsa ajan moitteetta.

Kyseessä on unohdettu helmi ja kerrassaan loistava hyvänmielenelokuva, ja nyt varmaan jo viidennen katselukerran jälkeen uskallan antaa tälle täydet pisteet. Tähän ei vaan tahdo kyllästyä millään.

rating 100,000

28.03.2021 klo 11:51

Deadpool

En pidä supersankarielokuvista juurikaan, mutta kyllähän tää oli erilainen sarjassaan. Mukava määrä mautonta huumoria ja veristä väkivaltaa pitää mielenkiinnon yllä loppuun saakka. Ryan Reynolds tykittää moottoriturpana jatkuvaa läppää alusta loppuun saakka, välillä vitsit osuu täysiä maaliin, välillä taas ei. Suurimmaks osaks kuitenkin varsin hauska pätkä.

rating 70,000

25.03.2021 klo 15:25

Ichi the Killer

Joo. Tulipas vihdosta viimein tämäkin kulttiteos katsastettua. Takashi Miike ei oo itseä ikinä säväyttäny mitenkään ylimaallisesti ohjaajana. Joskin äijä on kyllä tehtaillu useammankin tyylikkään filmin, ja Ichi kuuluu siihen miehen parempaan kastiin aivan ehdottomasti. Ultraväkivaltainen ja amfetamiinihuuruinen Ichi the Killer on täynnä erilaista kiduttamista, mätkimistä ja kaikkea muuta ikävää mitä voi ihminen toiselle ihmiselle tehdä. Silti rajun pinnan alla on ihan mielenkiintoinen juoni ja jonkinasteisesti tässä käsitellään myös vakaviakin teemoja. Mustaa huumoria on toki mukana roppakaupalla, ja se onkin pääosin varsin osuvaa kamaa kieroudessaan. Täytyy silti sanoa, että niin shokki edellä pääosin mennään, ettei kahden tunnin kesto loppukädessä oikein tuntunut oikeutetulta. Väkisin alkoi puuduttaan jossain kohtaa katsella tällästä viuhtomista. Etenkin leffan keskivaiheilla jäätiin polkeen paikoilleen, mutta lopussa onneks mennään taas eikä meinata. Liiasta pituudestaan huolimatta on kyseessä vaikuttava ja katsomisen arvoinen elokuva, jos japanilaiset toiminta, tai kauhuelokuvat kiinnostaa.

Kolmen tähden päälle vielä puolikas lisää Tadanobu Asanon ikonisesta ja suorastaan hypnoottisesta roolisuorituksesta Kakiharana. Mies on tämän elokuvan kiintopiste, ja muistettavin hahmo.

rating 70,000

23.03.2021 klo 21:22

Raakalainen

Raakapää-Reksi kertoo monsterista joka uinuu Dublinin lähistöllä vuorilla, ja herää salamaniskusta haudastaan henkiin rienaamaan niin pappeja kuin huono-onnisia kyläläisiäkin. Veri lentää, kusi lentää, ja Rex riehuu karjuen pitkin maaseutua. Rexillä on muuten jotain patoumia kodinirtaimistoa kohtaan, sillä hirviön käsissä lautaset ynnä muut tavarat saa kyytiä ihan huolella. Täytyy kyllä sanoa, että ymmärrän täysin elokuvan huonon maineen, mutta ite pidin tätä kuitenkin hyvinkin viihdyttävänä kökkäreenä. Oikealla tavalla huono elokuva kyseessä. Hirviö on kumisen ja kankean näköinen, mutta samaanaikaan tavallaan todella sympaattinen ilmestys. Ehdottoman hyvää roskaviihdettä sitä janoaville. Muille tätä ei oikein voi suositella. Tässä oli muuten hauska ja outo viittaus Nicolas Roegin tunnelmalliseen "Don't Look Now" -elokuvaan.

Jos elokuva kiinnostaa, suosittelen hankkimaan brittiläisen Arrow Videon blu-rayn, jolla itse elokuva on saanut hienon käsittelyn, ja levyllä on roppakaupalla näyttelijöiden haastatteluja ynnä muuta mukavaa. Loistava julkaisu tyypilliseen Arrow -tyyliin.

+

rating 50,000

22.03.2021 klo 07:27

Pirates of the Caribbean: Salazar's Revenge

Heikko tekele. Tässä vaiheessa viimeisetkin rippeet siitä, mikä teki ensimmäisestä osasta niin toimivan, on tippunut pois kelkasta. Jäljellä on yhdentekevä, yksitoikkoinen ja rumilla tietokone-efekteillä kuorrutettu kertalaaki. Pahisten taustatarina kostosta on ihan mehukas, mutta Javier Bardemin hahmo Salazar on täysin vesitetty. Miehessä ei ole tippaakaan uhkaavuutta, tai uskottavuutta. Ja Bardem kyllä todistetusti osaa näytellä pelottavaa hahmoa vakuuttavasti (tästä todisteena Menetetty maa). Myös kaikki muut hahmot on jotenkin ulalla olevan oloisia. Bloomin ja Knightleyn minuutin vilahdukset tuntuu kans niin pakotetuilta kun vaan voi ikinä tuntua. Tavallaan tän sarjan olis toivonu tyssähtävän tähän, koska nyt nähdäkseni ollaan tultu vieläkin alemmas, vaikka aiemmatkaan jatko-osat ei oo kovin vakuuttanu. Jokatapauksessa, Disneyhän on jo vissiin tekemässä kuudetta osaa. Eli se siitä sitten.

rating 40,000

20.03.2021 klo 22:54

Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä

Piraattisarja jatkaa tasaista tasonlaskuaan. Vierailla vesillä on paskempi kuin aiemmat osat, mutta ei mikään täysin umpisurkea elokuva. Lähinnä täysin mitäänsanomaton. Tavallaan meininki on ihan viihdyttävää, mutta kaikki tää on jo nähty aiemmissa osissa paremmin tehtynä. Juoni on täysin yhdentekevä roiskaisu, ja hyvä etten nukahtanu pidempien toimintakohtausten aikana. Merenneitokohtaus oli varmaan sarjansa typerin ja heikoin kohtaus tähän mennessä. Hohhoijjaa.. Ian McShanesta täytyy sanoa sen verran, että mies oli kyllä vakuuttavan karski ilmestys Mustapartana, ja näkisinkin ukon mielelläni jossain vakavammassa ja verisessä merirosvo-elokuvassa. Miksei kukaan muuten oo tehny sellasta? Miettikää kuinka mehukkaan elokuvan esimerkiksi juuri Edward Teachista, eli Mustaparrasta sais tehtyä.

Kivuton katsoa, mutta täysin yhdentekevä elokuva.

-

rating 50,000

20.03.2021 klo 16:38

21

Ei mitään parhaita kasino-elokuvia edusta, mutta varsin viihdyttävää hömppää silti. Perustuu vissiin johonkin tosikeissiin, mutta kyllä itse tarinaa varmaan on peukaloitu aika paljon elokuvakässäriä tehdessä. Tässä oli nimittäin roppakaupalla kliseitä ja ennalta-arvattavia mukanokkelia käänteitä. Meininki on onneks silti sopivan kimaltelevaa ja kuoharia kuluu litratolkulla. Perushyvää viihdettä siis. Kevin Spacey ja Laurence Fishburne vetäsee molemmat ihan hyvät roolit.

rating 60,000

20.03.2021 klo 16:28

Pussikaljaelokuva

Loistava elokuva joka erottuu kyllä perinteisistä kotimaisista elokuvista edukseen todella kirkkaasti. Elokuvan juju on nimenomaan sen rehellinen kuvaus kolmikymppisten tyhjäntoimittajien arjesta ja tuntemuksista. Kesäpäivä on kuuma ja siihen mahtuu nousuja ja laskuja, mutta ystävät on ja pysyy rinnalla muuttui matka sitten millaiseksi tahansa. Elokuva on paikoin helvetin hauska, paikoin jopa surumielinen. Lopuksi kuitenkin toivoa löytyy aina. Näyttelijät, etenkin Eero Milonoff, vetää roolinsa hienosti. Ymmärrän että joitain voi häiritä tuo tapa jolla hahmot elokuvassa puhuu, mutta itelle sekin osa-alue natsaa täysin hyvin. Pussikaljaelokuva on lähes täysosuma.

Varmaan kolmas katselukerta jo, eikä tää elokuva tunnu kuin paranevan kerta kerran jälkeen. Pitäis varmaan tuo Rimmisen kirjakin lukea.

rating 90,000

18.03.2021 klo 22:00

Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla

Toimintarymellys on ihan komeaa katseltavaa Pirates of the Caribbeanin kolmannessa osassa, mutta liika pituus vaivaa tätäkin. Juoni ei oikein jaksa pitää mielenkiintoa yllä loppuun saakka, joka johtuu ihan yksinomaan siitä, että taas on pitäny vääntää lähes kolmetuntista ylieeppistä spektaakkelia. Suoraviivaisempi toimintaseikkailu olis toiminu kenties tämänkin kohdalla paremmin. Mene ja tiedä. Davy Jones myös vesitettiin muuttamalla äijästä pahisten koiramainen kätyri. Äh. Keira Knightley myös alkaa ärsyttään ihan tosissaan vähitellen, ihme vinkumista ja irvistelyä tuo hänen näyttelemisensä.

Pahasti viallinen, mutta kantaa just ja just rantaan saakka, kuten Jack Sparrowin pikkupaatti.

rating 50,000

16.03.2021 klo 20:48

Friday Foster

Yksi maailman kauneimmista näyttelijättäristä eli blaxploitaation kuningatar, Pam Grier, näyttelee Friday Foster nimistä valokuvaajaa. Friday sattuu paikalle kun mystistä miljonääriä yritetään salamurhata lentokentällä. Friday tietysti näpsii kuvia tekijöistä minkä kerkiää, ja joutuu liemeen. Tästä alkaa soppa, johon sotkeutuu poliitikkoja, murhamiehiä, poliiseja ynnä muita tekijöitä. Onneksi Fridayn kaveriksi lyöttäytyy yksityisetsivä Colt, jota näyttelee Yaphet Kotto. Mies vetää kyllä energisen Pamin rinnalla todella hyvän roolin. Kotto tuo rauhallisella mutta lupsakalla olemuksellaan hienosti vastapainoa sähäkälle Grierille. Tässä nähdään muuten kahden edellämainitun lisäksi melkoinen kaarti tuttuja naamoja. Mukana on esimerkiks Carl Weathers, Paul Benjamin, Eartha Kitt ja Scatman Crothers. Myös muita bläkkäreistä tuttuja kasvoja löytyy. Elokuvan on ohjannut Arthur Marks, joka oli myös puikoissa tässä topicissa aiemmin arvostelemassani elokuvassa J.D's Revenge. Yhtä synkillä vesillä ei tälläkertaa olla, vaan Friday Foster on ehkä jopa komediallisempi elokuva kun blaxploitaatiot monesti muuten. Verta ja väkivaltaakin on hiukan vähemmän mitä on totuttu näkemään. Tai sitten tää tuntu kepeältä edellisellä kerralla katsomani ultrasynkän ja väkivaltaisen Verisen kadun jälkeen. No jokatapauksessa, tuo kepeys ei haittaa ollenkaan, sillä huumori on varsin toimivaa ja tästä jäi todella sellanen lämmin ja hyvä fiilis. Niin ja siis ei tää mikään toiminnaton elokuva ole silti, vaikka kevyempi onkin. Tässä ajetaan mm. takaa-ajoa Cadillacin ruumisautolla, sekä lopussa annetaan oikein kunnon villinlännentyylinen piiritys-shootout. Eli kyllä äksöniä riittää sitä kaipaaville myös. Musiikkipuoli jätti vähän toivomisen varaa, sillä sellaista oikein muistettavaa ja iskevää tunnaria ei tässä ikävä kyllä ollut. Meininki on kyllä tasaisen groovaavaa ja kurnuttavaa funkia alusta loppuun, ei siinä mitään, mutta sellaista ikonista tunnaria ei tästä syntynyt. Yleensä näissä bläkkäreissä on aina sellainen tunnuskappale, joka jää kalloon pyörimään pitkäksi aikaa.

Kiteytettynä kevyt, hauska ja vauhdikas blaxploitaatioelokuva. Helppo suositella genren ystäville, Pam Grier -faneille sekä ihan tavan elokuvadiggarillekin.

rating 70,000

15.03.2021 klo 20:58

Hetkesi on tullut - Sartana on täällä

Giuliano Carnimeo jatkaa ohjaajan pallilla, mutta pääosan esittäjä on vaihtunut Gianni Garkosta George Hiltoniksi. Hilton, eli oikealta nimeltään Jorge Hill Acosta y Lara on Uruguaylaissyntyinen italoelokuvien vakikasvo. Monista rooleistaan huolimatta täytyy sanoa, että vaikkei miehessä näyttelijänä mitään vikaa ole, niin Sartanan rooliin vaan sopii Garko paremmin. Hilton vetää kyllä tietyllä karismalla roolinsa, mutta jotain vaan jää uupumaan. Sama pätee koko elokuvaan, homma ei oikein yllä missään kohtaa aiempien Sartanoiden tasolle. Mukana on kyllä samanlaista veijarimaista meininkiä, ja tässä osassa nähdään myös toinen veijarimainen pyssysankari, Sabbath. Sabbathin roolin käy nykäsemässä Charles Southwood. Nippelitiedon nappulatriviana mainittakoon että kyseinen ukko perusti kulttiröökimerkki Death Cigarettesin. Noi röökit myytiin sellasessa ruumisarkkua muistuttavassa askissa jossa oli luut ristissä ja pääkallo, aika osuvaa mainontaa syöpäkääryleille. No, eipä siitä sen enempiä. Sartana kolmosen juoni on hyvin perus spagujen kultajahtia, useampi ottaja, yksi voittaja. Tarinapuolelta ei paljoa jää käteen tälläkertaa, mutta tyylikkäitä kohtauksia tässä nähdään useita, sekä upeita maisemia. Lopun kukkoilu ja "tarkkuustaiturointi" onkin sitten ihan omaa luokkaansa. Huvittavaa seurattavaa kerrassaan.

Tasapaksuin ja valjuin Sartana -elokuva tähänmennessä, mutta ei tätä voi silti huonoksi missään nimessä haukkua. Ehdottomasti kuitenkin katsoisin uudelleen mielummin kumman tahansa noista aiemmista elokuvista.

Arrow Videon blu-rayboksille täytyy jälleen kerran nostaa stetsonia, sillä tälle levylle oli ympätty mukaan kolme tuoretta eksklusiivista haastattelua elokuvan päätähdiltä. Ihan loistokamaa. Myös kuvanlaatu on loistava.

rating 60,000

15.03.2021 klo 18:37

Grizzly - ihmissyöjä

Kokolailla kankea ja kömpelö Tappajahai -ripoffi. Onnistuu kuitenkin olemaan just hyvällä tavalla paska ja överi paikoin. Karhu halailee ihmisiä kuoliaaks? Mitä helvettiä?

Hauskaa huttua.

rating 50,000

13.03.2021 klo 13:07

Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu

Huonompi kuin muistin. Aivan liian ylipitkä. Tässä on myös liikaa hahmoja ja liikaa sivujuonia ynnä muuta turhaa hörhellystä. Myös ensimmäisen osan jälkeen cgi-tehosteiden osaa on nostettu huomattavasti, eikä se oo suurimmalta osin aikaa kestänyt kovinkaan hyvin. Näyttää siis huomattavasti kökömmältä kuin ensimmäinen osa. Tottakai tässä on myös monia hienoja kohtauksia, vaikkakin tuntuu siltä että joka ikisestä miekankalistelusta ynnä muusta on yritetty oikein vääntämällä vääntää ylieeppistä ja mahtipontista kuvastoa, joka lisää leffan kestoa täysin turhaan ja tuntuu pakotetulta. Näyttelijät suoriutuu rooleistaan ihan mallikkaasti, mitä nyt Keira Knightleyn ilmeily vähän ärsyttää. Hahmoja vaan tosiaan on aivan liikaa.

Todella iso tasonpudotus loistavaan ykkösosaan verrattuna, mutta kyllä tän parissa silti viihtyy. Loppupuolella väkisin kyllä tuli tuijoteltua kelloa. Minkä helvetin takia hömppäviihde-elokuvan pitää olla kaksi ja puoli tuntia pitkä? Ensimmäinen osakin on melko pitkä, mutta siinä kaikki kohtaukset tuntuu perustelluilta ja tarpeellisilta. Tässä ei.

rating 60,000

11.03.2021 klo 19:49

Navigaattori

Tarinaltaan Vincent Wardin edellistä elokuvaa (Vigil) monitasoisempi. Visuaalinen puoli on jälleen ihan mestaritasoa, ja juoni todella monitulkintainen ja hyvin rakennettu. Toimii.

rating 80,000

10.03.2021 klo 20:49

Spring Breakers

Joo, noniin. Pitkästä aikaa elokuva, joka täräyttää täysin vastoin odotuksia päin taulua. Todella vaikea purkaa ajatuksia sanoiksi joita tämä herätti. Paikoin epäuskottava, mutta tavallaan se ei haittaa kokonaisuutta katsoen. Hahmojen fantasioiden ja todellisuuden rajan puolelta toiselle loikkiva kerronta ja upea visuaalisuus tekee tästä suorastaan unenomaisen kokemuksen. Satiirinen, ja toisaalta välillä inhottavan realistinen ote iskee kyllä jotenkin suoraan tajuntaan. Toisinaan taas vyörytetään suorastaan kauniita kohtauksia katsojan naamalle, Michael Mannin elokuvien neonvärimaailmojen tyyliä lainaten. Toi myös Gaspar Noen filmit mieleen monellakin tapaa. Kaikenkaikkiaan varsin erikoinen ja omaperäinen elokuva, joka on naamioitu aluksi perus teini-koheltamisen ulkoasuun, mutta todellisuus on jotain ihan muuta.

Spring Breakers on aivan älytön seos alati vaihtuvaa tunnelmaa, happoisia visioita ja omituista huumoria. Unohtamatta James Francon ilmiömäistä roolisuoritusta.

Todella vaikea pisteyttää. Vaatii ehdottomasti uusintakatselua jossain vaiheessa. Uskoisinkin tän olevan tietylaisen sekavuutensa takia just sellanen elokuva, joka kestää useita katselukertoja. No, aika näyttää.

rating 80,000

03.03.2021 klo 21:53

I Am Sartana Your Angel of Death

Ensimmäinen Sartana -elokuva oli varsinaista herkkua spaguwesternien ystävälle, ja täytyy onnekseni todeta, että niin oli seuraavakin osa! Gianni Garko uusii roolinsa tässä jatko-osassa, joka kantaa jälleen hienoa nimeä I am Sartana, Your Angel of Death. Leffa on valmistunut vain vuoden ensimmäisen osan jälkeen, vuonna 1969. Myöskin ensimmäisessä osassa nähty Klaus Kinski nähdään tässä, joskaan ei samassa roolissa kuin ensimmäisessä. Kinskin rooli on itseasiassa aika huumoripitoinen, palkkionmetsästäjä jonka arpaonni uhkapeleissä on satumaisen huono. Tarina on tälläkin kertaa simppeli, mutta täynnä käänteitä ja yllätyksiä. Oikeestaan käänteiden ja yllättävien kohtaamisten kohdalla mennään jo lähes naurettaviin määriin, mutta se oikeestaan lisää vaan tän viihdyttävyyttä. Kyseessä on kuitenkin huumoriakin runsaasti sisältävä elokuva. Tarina alkaa kun rosvojoukko ryöstää pankista aivan helvetinmoisen summan rahaa, ja jättää jälkeensä joukon ruumiita. Rosvojoukkoa näyttää johtavan erehdyttävästi Sartanan näköinen mies, ja tämän seurauksena Sartanasta luvataan kymmenentuhannen dollarin palkkio, elävänä tai kuolleena. No, kuten arvata saattaa, oikea Sartana ei tästä ihan kauheesti diggaile, ja lähteekin selvittelemään että kukas siellä heiluu miehen tamineissa. Revolveria myöten on hankittu samanmoiset kamppeet, vähempikin pistää vihaksi. Samalla tietysti opportunistinen Sartana aikoo kahmia varastetut rikkaudet itselleen. Etsintäretki johtaa huimaan määrään yhteenottoja ja mainioita kohtauksia. Stuntteja ja ensimmäisestä osastakin tuttua hiukan Bond-henkistä pilke silmäkulmassa tehtyä velmuilua nähdään runsaasti, ja mukana on muutenkin mukavasti erottuvaa tyyliä lajitovereihin verrattuna. Sartanan kohtaaminen Klaus Kinskin esittämän palkkionmetsästäjä Hot Deadin kanssa on suorastaan hulvatonta seurattavaa. Hauska muuten, että elokuvan ohjaaja Giuliano Carnimeo (mm. loistavat roskaklassikot Rat Man ja Exterminators of the Year 3000) sanoi tulleensa Kinskin kanssa varsin hyvin toimeen, ja Kinskin olleen erittäin täsmällinen kuvausajoista jne. Ensimmäisen Sartanan ohjanneella Gianfranco Parolinilla oli ollut hiukan erilaiset kokemukset Kinskin kanssa.

Hyvä, ja eritoten viihdyttävä annos spagettia. Jatko-osana myös vähintään ensimmäisen osansa veroinen pläjäys.

+

rating 70,000

01.03.2021 klo 20:36

Evil Dead - Kauhun riivaamat

Kulttileffa isolla K:lla, jaksaa viihdyttää aina kerta toisensa jälkeen mainiosti. Missään määrin pelottavana filminä en oo tätä ikinä pitäny, vaan pikemminkin erikoistehosteiden ja kamerakikkojen riemujuhlana, joka osoitti Sam Raimin talentin jo nuorella iällä. Veri ja visva lentää ämpäritolkulla ja paletti pysyy aivan naurettavan pienestä budjetista huolimatta ihan mielettömän hyvin kasassa. Tätä onkin vaikee edelleenkin arvostella pelkästään elokuvallisista ansioistaan, kun ottaa huomioon tekijöiden kokemuksen ja resurssit. Mainio saavutus siihen nähden kaikinpuolin. Menee tavallaan vähän samaan kastiin kun Peter Jacksonin Bad Taste. Tai oikeestaan ihan suoraan näitä kahta voi verrata, vaikka ovatkin eri vuosikymmeniltä.

Ronski ja kompakti splatter-klassikko, joka kuitenkin oli vasta alkusoittoa kahdelle vielä paremmalle jatko-osalle.

rating 80,000

26.02.2021 klo 15:50

Nopeat ja kuolleet

Superviihdyttävä villinlännenperseily Sam Raimin tapaan. En ymmärrä miten tästä ei voi nauttia. Helkkarin kova casti, musat ja paljon verisiä ammuskelukohtauksia. Sopivan juustoinen dialogi ja överin karikatyyrimaiset hahmot. Homma on lyöty alusta asti aivan läskiksi Sam Raimin kikkaillessa kuvakulmilla ja länkkärien kliseillä jatkuvalla syötöllä. Enää olis puuttunu vaan Bruce Campbell pääosasta.

Pidin tästä jo lapsena, ja huomasin pitäväni edelleen. Toimii kuin höyryjunan vessa.

rating 80,000

15.02.2021 klo 20:39

Killer Constable

Ihan kohtuullisen hyvä honkkarifilmi. Aika perinteisellä miekkojenkalistelu ja kung-fu linjoilla mennään, toiminta on erittäin näyttävästi koreografisoitu ja verta lentää ämpäritolkulla. Näyttelijäsuorituksista osa on sopivan yli vedettyjä ja visuaalinen puoli melko synkkä, tarinaan sopien.

rating 60,000

14.02.2021 klo 17:18

Verinen katu

Tää kolahti kyllä ihan täysillä. Sanottakoon heti kättelyssä, että kyseessä on taatusti yksi parhaita tämän genren elokuvia, joita olen katsonut. Menee top kolmoseen.

Kyseessä on kovaksi keitetty rikostrilleri, jonka juoni menee jotakuinkin näin: Kolme köyhää ja eri taustoista olevaa mustaa miestä ryöstää mafian ja Harlemin paikallisen rikollisliigan "pankin". Samassa rytäkässä hengestään pääsee viisi gangsteria ja pari poliisia. No, lienee sanomattakin selvää että tämän jälkeen tätä kolmikkoa etsii sekä mafia, paikalliset kovanaamat, että poliisi. Tilannetta seurataan usealta kantilta, sekä jahtaajien, että jahdattavien näkökulmasta. Poliiseina nähdään ihan helkkarin kovat roolit vetävät Anthony Quinn ja bläkkäreistä ennestään tuttu kasvo Yaphet Kotto. Quinn näyttelee rasistista italiaanokyttää, ja Kotto hänen räkänokkaista ja sinisilmäistä aisapariaan. Kriminaalipuolella nähdään myös bläkäreistä tuttuja naamoja kuten Antonio Fargas ja Richard Ward. Muitakin kovia nimiä on mukana leffassa, ja hahmoja on sellainen kavalkadi, että oksat pois. Tässä on tavallaan niin monta eri tasoa näissä hahmoissa jo pelkästään, että olisin mielelläni seurannut näitä tyyppejä vielä toisenkin elokuvan verran, joka itseasiassa oli tarkoitus tehdäkin, mutta tuotanto jäi jostain syystä starttaamatta. Mitä sitten tulee elokuvan toimintaan, niin se kyllä lunastaa tuon käännösnimensä täysin. Verinen katu on varmaan raaimpia genrensä elokuvia, ja samalla tylyimpiä ylipäätään. Minkään näköistä lohtua tai kevennystä ei ole luvassa, vaan homma on alusta saakka raakaa ja julmaa selviytymistaistelua Harlemin slummiutuneilla kaduilla. Jos rikolliset on sadistisia ja julmia, niin silti heitä erottaa poliiseista lähinnä virkamerkki. Kuka tahansa on ostettavissa, ja kuka tahansa saattaa saada kuulan kalloon missä tahansa vaiheessa. Minkäänlaista sankaritarinaa ei leffassa rakenneta, vaikka Yaphet Kotton näyttelemä Pope onkin ehkä porukasta puhtoisin, hän kun on astunut palvelukseen vasta tuoreeltaan. Quinnin esittämä vanhempi konkari sen sijaan on jo katujen karaisema kovanaama jolta ei heru armoa kenellekään. Äijä on kokoajan ihan räjähdysvalmiina, ja onkin moninpaikoin arvaamattomampi kuin rikollisporukat itse.

Täytyy sanoa, että siinä missä blaxploitaatioelokuvat joutuu monesti arvioimaan omanlaisina teoksinaan, kuten exploitaatiofilmit yleensäkin, on Verinen katu ihan täysin uskottava ja vakuuttava verrattuna mihin tahansa muuhun aikalaiseensa rikoselokuvaan. 70-luvun rikosfilmit on itsellä aina ollut lähellä sydäntä, ja nostaisinkin Verisen kadun helposti samaan kastiin esimerkiksi Likaisen Harryn, Serpicon, Isku selkään, Tappakaa Carterin tai Kovaotteisten miesten kaltaisten crimeklassikoiden kanssa. Niin tiukasta rainasta on kyse. Loppuun mainittakoon vielä Bobby Womackin ikoninen Across the 110th Street -kappale, jota mm. Tarantino käytti elokuvassaan Jackie Brown. Loistokamaa.

Annan tälle täydet pisteet ja erittäin väkevän suosituksen. Kannattaa katsoa jos 70-luvun rikoselokuvat vähääkään nappaa.

rating 100,000

14.02.2021 klo 09:59

Banaani Joe

Banaani Joe on aika perinteistä Bud Spencer -elokuvaa, niin hyvässä kuin pahassa. Huumori osuu puoliksi maaliin, ja välillä lähinnä aiheuttaa myötähäpeää. Etenkin se armeijan kersantti oli vaivaannuttavaa katsottavaa. Budia itseään nyt tietenkin katselee aina mielellään, ja tässäkin ne perinteiset nyrkiniskut lähtee totuttuun tyyliin hienosti. Banaani Joessa oli ehkä silti hiukan liian vähän just tota nyrkkitappelupuolta, joka on usein höntin huumorin lisäks näiden elokuvien suola. Italoelokuvien vakkarisäveltäjien Guido & Maurizio de Angelisin musiikit on taas kohdallaan elokuvan tunnelman kanssa, löysän leppoisaa kesämusaa. Elokuvan ohjannut Steno on tehnyt aiemminkin Spencerin kanssa yhteistyötä esim. Lättäjalka -elokuvissa, ja kyllähän tuo ohjauspuoli tässäkin sujuu. Ehkä isommat viat on hiukan laahustavan ja paikoin liian oikaistun kässärin puolella.

Elokuvaa itseään muistettavampi on tuo ikoninen ja upea juliste, jossa Bud Spencer kanniskelee helkkarin isoa banaaniterttua!

+

rating 50,000

10.02.2021 klo 21:15

Lupin III: Cagliostron linna

Olipas todella toimiva anime-elokuva! Meininki on paikoin todella hauskaa ja toimintakohtaukset on ihan oikeesti näyttäviä, myös animointi/piirrosjälki on todella upeaa katsottavaa. Juonenkaan puolella ei ole oikeastaan juuri mitään valittamisen sijaa. Tästä myös puuttuu itseäni ärsyttävät animen kliseet ja ominaiset sudenkuopat lähes täysin. Sellanen yleinen slapstick-koheltaminenkin on tässä jotenkin tyylillä toteutettu.

Rautainen seikkailuelokuva, ja komea lähtölaukaus alan mestarille Hayao Miyazakille pitkien elokuvien parissa.

rating 80,000

08.02.2021 klo 20:37

Brain Damage

Henenlotter on kyllä suppeasta tuotannostaan huolimatta ohjaaja mun makuun, ja Brain Damage on lähestulkoon täydellinen kasari-splätter-kauhu-huumehoure-komedia. Goremittaria olis ehkä voinu vielä yhden asteen ruuvata ylemmäskin, ei tässä sentään mikään Braindead ole kyseessä, vaikka aivojen parissa liikutaankin. Meininki on jokatapauksessa ihan totaalisen älytöntä heti alkumetreiltä saakka, eikä kaasupoljin nouse lattiasta oikeestaan missään kohtaa. Visuaalinen puoli on nätisti kohdillaan, puhumattakaan mainiosta scoresta! Ihan helvetin hyvä. Brittiläisen Arrow Videon blu-ray julkaisulla on myös julmettu määrä extroja joiden seassa suht tuorettakin dokumenttia ja haastattelua elokuvan teosta. Pökäle-aivomonsterin persoonallisena äänenä oli muuten kauhuhosti John Zacherle!

Mainiota ryönää.

rating 80,000

06.02.2021 klo 16:15

Puhdistuksen yö

Viihdyttävä ja sopivan lyhyt home-invasion pätkä. Yrittää ehkä olla enemmän, kuin on paukkuja olla. Konsepti on hyvä, ja peilailee kyllä nyky-yhteiskuntaa välillä ihan osuvastikkin. Välillä puolestaan kaatuu kömpelösti omaan nokkeluuteensa. Ennalta-arvattavuus syö kans leffan tehoja melkoisesti, jokainen hahmo on kirjoitettu sisään ollakseen katalyytti seuraavalle "yllätyskäänteelle" jotka ei onnistu yllättämään kertaakaan. Jump-scareja oli myös ajan hengen mukaisesti ihan liian monta, vaikkei sentään ihan raivostuttavuuteen asti.

Hukattua potentiaalia, mutta tälläsenäänkin menee kertaviihteenä ihan mukavasti. Jatko-osia tuskin tarvii silti ruveta kattoon.

rating 50,000

06.02.2021 klo 16:11

Natsat

Paikoin ihan hersyvän hauska, mutta suurimmaks osaks melko keskinkertainen komedia. Ei todellakaan Ivan Reitmanin parhaita osumia. Cast on kyllä vakuuttava, on nuo aikansa legendaariset SNL-tähdet, ja Warren goddämn Oates!

Kannattaa katsoa jos tykkää esim Caddyshackista tai Meatballsista.

rating 60,000

25.01.2021 klo 13:41

Psyko III

Paikoin varsin viihdyttävä, mutta osittain puuduttava Psyko kolmonen on ehkä eniten muistettava sen visuaalisesta tyylikkyydestä. Perkins on varmaan pyöritelly Argenton ja kumppanien filmejä ennen tätä nauhurissa ahkerasti, sillä tyyliltään tää muistuttaa enemmän noita italianserkkuja, kuin itse Hitchcockin originaalia tyyliä. Tokihan Argento ja muut on alunalkaen velkaa nimenomaan siihen suuntaan. Kelpo ohjauksesta huolimatta itse päästara Perkins tuntuu olevan jotenkin puolivaloilla tässä mukana. Jeff Fahey meinaakin varastaa shown Batesin hotellille saapuvana rokkari-raiskarina. Ihan hulvatonta kamaa paikoin. Verta ja tappoja on myös ympätty ajan hengen mukaan, veikkaankin että 80-luvun slasherbuumilla on isosti tekemistä sen kanssa, että Psykolle ylipäätään tehtiin nää jatko-osat. Rahakasta hommaa.

Hyvä viihdepaukku, mutta jää kakkosen, ja luonnollisesti ykkösen jalkoihin ihan täysin. Tän pidemmälle en tätä sarjaa tällä kertaa aio katsoa, vaikka tiedän että olis vielä se neljäs osa, joka on tv-elokuva. Sekä tietysti Gus van Santin kuvasta kuvaan samantoistava remake. Ei vaan jaksa innostaa, ainakaan nyt.

rating 50,000

24.01.2021 klo 01:14

Neukku New Yorkissa

Ihan kelvollinen kylmänsodan aikainen komediaelokuva neukusta joka loikkaa jenkkeihin. Siinähän sitä ihmeteltävää riittää. Robin Williams loistaa jo elokuvauransa alkutaipaleella. Oliskohan ollu äijän neljäs täyspitkä elokuva? Perushyvää draamakomediaa, hiukan jopa ajatuksia herättävällä juonella ladattuna.

rating 60,000

23.01.2021 klo 14:34

Psyko II

Kokolailla turha ja typerä elokuva, ennenkaikkea turha jatko-osa hienosti paketoidulle alkuperäisteokselle, mutta sangen viihdyttävä filmi silti. Perkins psykoilee edelleen tyylillä, ja veitsenheiluttelua on riittämiin. Tätä ei vaan missään nimessä kannata lähteä vertaamaan tuohon originaaliin, vaikka Richard Franklin kuinka yrittää ohjaajanpallilla imitoida Hitchcockia. Perkinsin Batesin lisäks tässä on muita ihan mielenkiintoisia hahmoja joista osa pääsee erottumaan edukseen ja osa jätetään enemmän taka-alalle. Juoni on täysin aivoton mitä pidemmälle mennään, ja lopetus kruunaa pölhöydessään koko komeuden. Sentään tässä ei ihan samanlaiseen selityksen ja lopputuleman katsojan kurkusta alas vääntämiseen menty kuin ensimmäisen lopussa, mutta silti, hohhoijjaa.

Kaikenkaikkiaan niinkuin todettu, todella viihdyttävä, mutta hölmö elokuva. Olisin pärjännyt ilmankin, mutta toisaalta jätti pienoisen fiiliksen, että ehkä tähän voi joskus vaikka vielä palatakin. Jerry Goldsmithin musiikeista pieni plussa päälle.

+

rating 50,000

20.01.2021 klo 21:25

Pikku Odessa

Tyylikäs ja tyly, mutta ikävä kyllä myös paikoin melko tympeä ja tylsä elokuva. Pitkillä otoksilla kasattu Pikku Odessa on vähän levällään siellä täällä. Annetaan monta mielenkiintoista hahmoa, ja sitten kehenkään ei syvennytä sen enempää, eikä anneta katsojallekaan aikaa syventyä. Silti kuitenkin samaan aikaan kaikki loksahtaa ihan kohtalaisesti paikalleen.

Keskitasoinen rikoselokuva, joka ei kantaisi loppuun saakka ilman Tim Roth & Edward Furlong -kaksikkoa.

-

rating 60,000

18.01.2021 klo 20:02

Merenpohjan hirviö

Täytyy ottaa kyllä hattua päästä jälleen kerran kun katsoo Ray Harryhausenin stop-motion tehosteita. Mies todella oli sen alan pioneeri, ja legenda. Muuten Merenpohjan hirviö on todella keskinkertainen monsterirymistely. Kesto on onneks maltillinen, ja lopussa saadaan vihdoin sitä hirviötä oikein kunnolla esille. Harryhausen-diggareille en nää mitään syytä sivuuttaa tätä, muille taas, no en keksi montaa syytä katsoa tätä.

+

rating 50,000

17.01.2021 klo 14:31

Willie Dynamite

Willie Dynamite kertoo nimensä mukaisesti New Yorkilaisesta sutenöörien kunkusta Willie Dynamitesta. Dynamitea näyttelee elokuvadebyytissään Roscoe Orman. Mies lienee tunnetuin roolistaan Seesamitien Gordonina. Tässä äijä ei kuitenkaan ole mikään seesamikadun nynnerö, vaan kovaakin kovempi parittaja, joka on suorastaan pirullinen mies, ja käyttää häikäilemättömiä keinoja päästäkseen tavoitteeseensa. Tavoitehan on tietysti olla New Yorkin kovin sutenööri ja prostituution sekä huumekaupan ykkösnimi. Aika perinteisellä linjalla mennään siis. Dynamiten suunnitelmat ottaa kuitenkin takapakkia, kun hän ylimielisenä kieltäytyy solmimasta bisnesliittoa kaupungin muiden sutenöörien kanssa. Tän jälkeen alkaa tulla hiillostusta poliisilta, muilta kriminaaleilta sekä eräältä tiukalta sossutädiltä, joka yrittää pelastaa nuoria tyttöjä joutumasta väärälle polulle. Perinteisestä "nousu ja tuho" -perusideastaan huolimatta Willie Dynamite on aivan pirun viihdyttävä ja hienosti rullaava elokuva. Se sekoittelee hienosti vakavampaa otetta, huumoria ja toimintaa. Toimintaa olis tosin saanu olla vielä enemmänkin. Elokuvan kesto on 1h 40min, ja se tuntu just kompaktilta tälle paketille. Sivuosissa nähdään monia tuttuja naamoja muista blaxploitaatioelokuvista, ja hahmokatras onkin aika monenkirjava tässä. Hauskimpana jäi mieleen ehkä kaupungin toisiksi kovin sutenööri, jota esitti vanhoista rikossarjoista tunnettu Roger Robinson. Äijä näyttelee roolinsa suurieleisesti ja pilke silmäkulmassa, ja eihän tästä voinu kun nauttia. Musiikkipuolesta vastaa legendaariselle Motown-yhtiölle levyttänyt soul-laulaja Martha Reeves, ja leffan tunnari onkin taas erittäin groovea ja hyvää meininkiä. Ennenkaikkea mieleenpainuva. Kappaleet on säveltänyt J.J Thompson.

Willie Dynamite on siis kaikinpuolin varsin toimiva paketti, mutta se joka nostaa tän ikimuistoiseksi blaxploitaatioleffaksi on nimenomaan itse pääjehu Willie Dynamite. Mies on todella mulkku, mutta hänen kehitystään seuraa todella mielellään. Äijä myös käyttää taatusti värikkäimpiä ja erikoisimpia pimp-asuja mitä oon kuunaan elokuvassa nähnyt! Ja ellei se riitä, niin ajelee vielä purppuranvärisellä Cadillacilla, jossa on kullatut puskurit ym! Huh.

Ehdoton suositus tälle jos haluaa lähteä genren elokuviin tutustumaan. Helposti lähestyttävä elokuva yksinkertaisella mutta todella toimivalla tarinalla höystettynä. Arrow Videon blu-raylle heitän myös suosituksen, kuva ja äänenlaatu on taatusti ruuvattu niin hyväksi, mitä on saatu. Extrana levyllä myös räppäri Ice-T:n juontama vajaa puolituntinen katsaus blaxploitaatioelokuviin ja niiden historiaan. Hyvää settiä, löytyy Youtubestakin, mutta todella kämäisellä laadulla. Löytyy tubesta nimellä: Kiss My Baad Assss Ice-T's Guide to Blaxploitation.

rating 80,000

08.01.2021 klo 15:54

Biljardihait

Huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi The Hustler tai Color of Money, mutta ihan pätevä biljardielokuva tämäkin on. Mars Callahan ei oo mikään maailman karismaattisin näyttelijä, mutta vetää pääroolin ohjaamassaan elokuvassa jokseenkin kohtuudella. Paremmin esiin kuitenkin nousee vakiomafioso Chazz Palmintieri ja tietysti Christopher Walken. Etenkin Walkenin osio viimeisessä ottelussa on hienoa katsottavaa. Kaikki muut sivuosanäyttelijät on ikävä kyllä enemmän tai vähemmän köykäsiä, etenkin päähenkilön nuoret ystävät on vaivaannuttavaa seurattavaa. Joko näyttelijät vetää ihan pirusti yli, tai sitten vika on jo kässärissä. Hahmot on revitty suoraan jostain American Pie -tyylisestä hutusta tälläseen elokuvaan johon ne ei kuuluisi missään nimessä. Myös musiikkivalinnat herättää hämmästystä paikotellen.

Kohtalaisen hyvä bilisfilmi, ei tyylilajinsa parhaita, mutta hyvää viihdettä jokatapauksessa. Jos pääsee paikoin huonoista näyttelijäsuorituksista ja kliseisestä juonesta yli.

rating 60,000

03.01.2021 klo 15:27

Kellyn veljekset

Ihan hyvä elokuva Australian Robin Hoodista, Ned Kellystä. Mies nauttii kyllä edelleen sellasta kansansankarin mainetta tuolla ausseissa. Tarinat on tietysti väritettyjä, mutta Kellyn elämäntarina, ja etenkin rällästys on venynyt legendaarisiin mittoihin, ja kyllähän se kieltämättä on kiehtova tarina. Legendaarista oli myös miehen kiinniotto. Äijä paineli kotikutoinen panssari päällä virkavaltaa vastaan, ja otti 28 kiväärinosumaa, ennenkuin suostui tipahtamaan ja sillonkin oli vielä elossa. Kelly sai loppujenlopuksi hirttotuomion, jota täytäntöönpannessa totesi viimeiset sanansa: "Such is life".

Tony Richardsonin leffa rullaa ihan mukavasti, ja kantrilaulaja Waylon Jenningsin tarinaa kertovat biisit sopii saumattomasti siihen taustaksi. Paikoin meininki vähän lässähtää tylsänpuoleiseksi, mutta onneks kestoa on vaan sen reilut puolitoista tuntia, niin varsinaisesti puuduttavaksi homma ei äidy missään vaiheessa. Siitä täytyy muuten antaa pisteitä, että osa elokuvasta on kuvattu autenttisissa paikoissa (hirttopaikka ja vankila). Sitten puolestaan miinusta on pakko antaa rollarimies Mick Jaggerin roolisuorituksesta. Jagger ei sovi Kellyksi yhtään. Mieheltä vaan puuttuu täysin sellainen karu karisma ja uskottava olemus. Lisäksi Jagger ähisee niinkun kokoajan olis hirvee krapula päällä, ja ylinäyttelee ison osan dialogistaan. Ei hyvä. Sanonkin, että tää ois ollu jopa parempi elokuva jos pääosaan olis castattu joku muu.

Jaggerin puisevasta pökkelönäyttelystä huolimatta, Ned Kelly on hyvä filmi, joskin tarina johon elokuva pohjaa on tuhat kertaa mielenkiintoisempi.

rating 60,000

02.01.2021 klo 22:03

Afrikan salaisuudet

Tän katsomisesta oli tuhottomasti aikaa, ja muistin että kyseessä oli todella keskinkertainen kokoperheenelokuva, mutta tämähän oli positiivinen yllätys. Vaikka tämäntapaiset juonet onkin varmaan jo loppuun kaluttu muissa elokuvissa, ja elokuvan loppuosio yltiösiirappista kyyneleidenkalastelua, on tää silti varsin hauska ja hyvä filmi. Eikä vähiten aivan mahtavan parivaljakon Michael Cainen ja Robert Duvallin ansiosta. Myös Haley Joel Osment vetää roolinsa ihan mukiinmenevästi.

Tarinan ollessa melko simppeli ja ohut, on näyttelijäsuoritukset tässä poikkeuksellisen hyvät 2000-luvun alun perhe-leffaksi. Duvall ja Caine ihan tosissaan muuttuu elokuvassa McCannin veljeksiksi. Hyvää kevyttä viihdettä!

+

rating 70,000

02.01.2021 klo 00:23

Pieni tyttö joka asuu kujan päässä

Ihan jees elokuva trillerien ja kauhuelokuvien mahtavalta vuosikymmeneltä, eli 70-luvulta. Mihinkään genren klassikoihin tai huippuihin ei ylletä, mutta kyllä tässäkin hyvä tunnelma oli, ja varsin omaperäinen juoni. Jodie Fosterin loistavasta roolisuorituksesta puhumattakaan. Martin Sheen veti myös mainion roolin limaisena pedofiilina. Kokonaisuutena elokuva jäi ehkä hiukan vaisuksi, tai sitten odotin vähän erilaista meininkiä, ihmisten puheiden perusteella.

Ei mene omiin suosikkeihin ainakaan ekan katselukerran perusteella, mutta kyllä tässäkin jonkinlaisesta unohdetusta pikku helmestä voidaan puhua, ja etenkin 70-luvun trillerien ja kauhuelokuvien ystäville tätä voi helposti suositella.

+

rating 60,000

28.12.2020 klo 16:04

The Black Godfather

Hienon exploitatiivisen nimen omaava The Black Godfather eli musta kummisetä on bläkkärien aallonharjalla 1974 valmistunut rikoselokuva. Tyyliltään suorastaan erittäin tyypillinen yksilö genreään ajatellen. Tarina kertoo pikkurikollisesta nimeltä JJ, joka sattuman kautta päätyy oman alueensa rikollispomoksi. JJ:n ainoa este koko mestojen haltuunottamiselle on valkoisten johtama heroiniikartelli, joka pukkaa herskaa mustille köyhille jatkuvalla syötöllä. JJ saa puolelleen huumeiden vastaiset radikaalit, ja myös entisen oppi-isänsä, paikallisen gangsteripomon kukistaakseen valkoiset huumediilerit.

Leffa on kokonaisuutena melko tasapaksu. Pääosan esittäjä Rod Perry (The Black Gestapo) on tässä melko karismaton ilmestys, ja hahmona JJ jää monessa kohtauksessa muiden jalkoihin, vaikka hänen olis tarkoitus olla se baddest muthafucka of them all. Black Godfatheria riivaa myös hitaus. Toimintaa on aivan liian vähän, ja vaikka tässä rakennetaan ihan hienosti jännitettä elokuva loppua kohti, on nimenomaan elokuvan lopetus varsinainen pannukakku. Hyvä musiikki ja ihan hauskat sivuhahmot pelastaa sentään aika paljon. Kuitenkin lopputulos jää todella keskinkertaiseksi, ja täytyykin suositella mielummin hyvin samankaltaista, mutta todella paljon parempaa Larry Cohenin ohjaamaa Black Caesaria, jossa pääosan vetävä Fred Williamson on kaikkea muuta kuin karismaton!

Katsoin tän Elstreet Hill Entertainment nimisen brittiläisen levittäjän dvd:ltä. Ei voi julkaisua kyllä kehua, tää oli just näitä halvimpia mahdollisia kämä-dvd:itä. Ei tekstitystä, suoraan VHS:ltä ripattu leffa ja rupinen ääniraita. Parissa kohtaa oli oikeesti vaikee nähdä mitä ruudulla tapahtuu, ja osa dialogista meni myös ohi tuon tunkkaisen äänen takia. Leffa löytyy muuten todennäköisesti Youtubesta, jos kiinnostaa katsoa.

Ei huono missään nimessä, mutta melko mitäänsanomaton ja lattea genrensä edustaja.

rating 50,000

26.12.2020 klo 12:18

Primal

Kelvollinen viihdepaukku todella paskoilla tietokone-efekteillä ryyditettynä. Ilmeisesti todella kevyellä budjetilla tehty, sillä eläimet ihan oikeesti näytti joltain 2000-luvun alun tuotoksilta. Premissihän tässä puolestaan on loistava, ja harmi että elokuva saatiin tehtyä vasta hiljattain, sillä sitä oli yritetty saada tuotantoon jo 90-luvun puolivälissä. Veikkaankin että tohon aikaan tästä olis saatu revittyä kunnon toimintaspektaakkeli Bruckheimer -tyyliin. No, jokatapauksessa ihan kertaalleen katsottava filmi, ja pikku nippelitietona mainittakoon, että "Mimir" niminen laiva jossa tässä pööpöillään, on Suomen Ahvenanmaalta kotoisin.

rating 50,000

22.12.2020 klo 16:23

The Mighty Quinn

Melko hyvä rikospätkä joka sijoittuu mukavasti perinteisten jenkkilän katumaisemien sijaan Jamaikalle. Denzel näyttelee Xavier "Mighty" Quinnia, paikallista jeparia joka alkaa epäillä että saarella pelataan jonkinsortin fiilunkia, sen jälkeen kun hänen vanhasta ystävästään aletaan vääntää hämärän murhan syntipukkia. Mighty Quinn on Denzel Washingtonin uran alkupäätä, oliskohan ollu joku miehen viides teatterielokuva, tai jotain sinnepäin. Itsekään en ollut tästä kuullut ikinä aiemmin, mutta täytyy sanoa että kyseessähän oli varsin positiivinen yllätys. Juoni on kyllä tuttuakin tutumpi, ja paikoin leffa tuntuu juoksevan asiasta toiseen vähän kiirehdityn oloisesti. Myös tuossa aiemminkin jo mainittu elokuvan lopetus on melkoinen pannukakku. Paitsi sitten ihan viimeinen silmänisku elokuvassa taas puolestaan jätti sellasen hyvän veijarimaisen fiiliksen. Veijarimainen on itseasiassa hyvä sana kuvastaan tätä elokuvaa, sillä vaikka kyseessä on murhamysteeri, on ilmassa koko leffan ajan sellanen hyväntuulinen fiilis. Reggaesta koostuva soundtrack vielä korostaa tätä fiilistä. Denzelin lisäks tässä nähdään jenkkilän vastine Risto Salmelle, eli M. Emmet Walsh. Myös koomikko Robert Townsend on keskeisessä roolissa. Hauskana nippelitietona mainittakoon vielä, että steadicamia kuvausporukassa ohjusteli Street Trash -roskafilmin tekijä Jim Muro!!

Kokonaisuutena epätasainen, mutta maaliin kantava kevyt rikoselokuva joka on helppo kyllä katsoa ihan koska vaan. Simppeli juoni pitää huolen että aivoja ei tarvitse juuri rasittaa.

+

rating 60,000

Edellinen sivu | 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ... 17 | Seuraava sivu

Profiilin tiedot

TOP-listat