Kuvastoltaan erittäin hieno ja mukavasti vaikea elokuva. Vaatii pureskelua, etenkin lopun osalta. Tämä on puhtaasti positiivinen seikka. Olen kuitenkin niin yksinkertainen, että annan "vain" neljä tähteä.

Näyttelijät ja musiikki pelastavat paljon, jotenkin hajanaisen oloinen. Kolme tähteä.

Daniel Craig sitten sementoi asemansa kaikkien aikojen Jameksena, sori vaan Sean 5/5, lyhyesti plussat ja miinukset, arvostelu toisen katsantokerran jälkeen...

+ Daniel Craig ja inhimillinen Bond
+Kuvaus ja lavastus
+ Ajankohtaiset teemat kässärissä
+Niljakkaat ja todenmakuiset roistot
+Penkkiin liimaava toiminta ja jännitys, adrenaliinipitoisuus

-Juonen lievähkö sekavuus
-Liian lyhyt, kiirehditty
-Draaman puutteet, hra Forster!
-Gemma Artertonin liian lyhyt screen time ;D

Katsottu sitten hc-fanin silmillä...

Homma toimii mallikkaasti; kliseisintä ehkä isoon taloon muuttanut nuori pariskunta Lopputwisti suorastaan järkyttävä. Tällaisia kauhuleffojen pitäisi olla eikä mitään kökköjä suolenlennätysmekastuksia!

Mestariteos tämäkin. Sellers kolmessa roolissa ja niistä kirkkaimpana loistaa tietysti tri Outolempi. Ei mikään kuoliaaksinaurattaja, vaan mustaakin mustempi näkemys päättäjien ja sotakoirien hulluudesta. Elokuva, joka päättyy maailman tuhoutumiseen ei kerta kaikkiaan voi olla ihan sieltä perinteisimmästä päästä.
Itselle tämä on aina kolahtanut, johtunee omasta kierosta huumorintajustani. Klassikko.

5/5

Sanalla sanoen loistava, Peter Sellersin suorituksen kruunaama hieman unohdettu mestariteos, joka palkitsee kärsivällisen katsojan. Täynnä hienoja vivahteita ja Sellers näyttelee vähäeleisesti joka solullaan. Sellersin olisi kuulunut pokata tästä rainasta se oskari, uutta tilaisuutta kun ei ikävä kyllä enää hänen kohdalleen osunut.
Jos odotat fyysistä kohellusta ja slapstickia tältä elokuvalta, tulet pettymään.

5/5

Svengaavaa kuusikymmentälukua parhaimmillaan! Hattaranohutta hupailua, jota kannattelee ilmiömäinen Peter Sellers intialaisena katastrofina Hrundi V. Bakshina. Täydellinen sunnuntai-iltapäivän kevyt ja ihanan harmiton komedia. Kuin karkkia. Birdie num num! Dowdie partner!

4/5

Rush vetäisee roolinsa korkealla tasolla; varsinkin siihen nähden, että esitettävänä on yksi historian suurimmista (ellei peräti suurin?) koomikoista. Sellers-fanina olin ihan tyytyväinen tähän biografiaan, tarina kulki ja näyttelijät olivat hyviä kautta linjan.

4/5

Pitkän linjan Bond-fanina tämä pätkä on luonnollisesti minulle vuoden odotetuin elokuva. Uskalsin jo lätkäistä täydet viisi tähteä, Bond-asteikolla mitattuna. Olen ollut erittäin tyytyväinen Casino Royalen kohdalla tapahtuneeseen käänteeseen, joka on alkanut kuljettaa sarjaa vihdoinkin oikeaan suuntaan. Toivottavasti hra Craig sementoi tässä filmissä asemansa kaikkien aikojen Bondina. Luulen, että mr Fleming on ollut pilven reunalla kohtuullisen tyytyväinen sarjan ottamaan suuntaan...

Loistava. Kaunis. Traaginen. Tumma. Pelottava (kun katsoo tämän allegoriana). Del Toron paras.

5/5

Todellinen camp-klassikko ja tuo lapsuuden mieleen elävästi! Parempi tämä on kuin ne Schumacherin räpellykset.

Aloin toissapäivänä katsella tätä tekelettä (edellinen kerta oli teatterissa), lopetin 10 min. jälkeen. Yök.

Täyttä shittiä. Lähestulkoon kaikki Batman-sarjan elementit tuhottiin täysin tässä tekeleessä ja ei olekaan mikään ihme, että koko sarja lyötiin pakkaseen melkein kymmeneksi vuodeksi.
Yksi tähti mustaan nahkaan puetulle Alicia Silverstonelle, ei kylläkään neidin näyttelijänlahjojen vuoksi.
On muuten ainoita elokuvia, jonka loppumista olen teatterin penkillä odotellut kuin pikkulapsi joulua.

Mestariteos omassa luokittelussani. Film Noir anyone? Tämä, Fargo ja Blood Simple ovat omat suosikkini Coenien teoksista. Olen aina pitänyt punaniska-Thorntonista ja tässä hän tekee elämänsä roolin. Ei hetkeäkään tylsä, tarina rullaa coenmaisella viekkaudella ja tupakka käryää. Hyviä hahmoja puolillaan. Nautittava ehdottomasti mustavalkoisena versiona!

5/5

Laimeahko ja hieman puulla päähän lyövä loppuratkaisu tiputtaa puolikkaan tähden pois, jämäkämmällä lopulla olisi tullut täydet viisi. Taattu Coen-laatua ja näyttelijäsuoritukset kelpo luokkaa, Javier Bardem etunenässä.
Edelleen pidän silti Man Who Wasn´t Therea ja Fargoa Coenien parhaimpina, mutta ehkä tämä Oscar-magneetti kasvaa katselukertojen myötä.

4,5/5 yhden katsantokerran perusteella.

I´m impressed! Batman-fanina täytyy kyllä sanoa, että mahan täydeltä sitä makiaa nyt sitten saatiin. Pelkäsin etukäteen hieman yliampuvan ennakkohypen vaikutusta, mutta kankaalta eilen pätkän nautittuani voin sanoa elokuvan olevan kaiken suitsutuksen arvoisen. Siirtykää syrjään hämikset, hulkit ym. pellet, Yön Ritari on täällä.
Kaikkien aikojen sarjisfilmatisointi? Kyllä. Ja lopuksi, kyllä herra Ledger oli uskomattomassa vedossa viimeiseksi jääneessä roolissaan. Jokeri naulitsi minut penkkiin ja sai oikein odottamaan seuraavaa esiintymistään... upeaa. Pidin paljon Nicholsonin (onhan hän lempinäyttelijöitäni) Jokeristakin, mutta vertaamaan en lähde. Kyllä nämä mestarinäyttelijät lähestyivät roolejaan kuitenkin hieman eri kantilta.

5/5

Mielestäni Batman Beginsin ohella paras sarjisfilmatisointi.. no, otetaan Hellboy vielä mukaan joukkoon.
Tummanpuhuva, suorastaan yönmusta, tulevaisuusvisio ryyditettynä loistavilla näyttelijäsuorituksilla ja hienolla, historiasta ammentavalla tarinalla. Kestää loputtomia uudelleenkatsantoja (viimeksi viime yönä!). En keksi mitään sen kummempaa haukkumisen aihetta tästä elokuvasta, kyseessä on mielestäni yksi viime vuosien parhaita sarjiselokuvia.
Taustalla oleva sarjakuvakin on aika tuttu, siihenkään verrattuna en ole löytänyt elokuvasta sen kummempaa moitittavaa.
Kelpo esitys, tällaisia lisää!

Lopun "hivenen" yliampuvaa (jopa Indy-asteikolla!) kohellusta lukuunottamatta täyttä VIIHDETTÄ alusta saakka. Forrison Hard (hehheh) edelleen loistava Henry Jones Jr. Cate Blanchett Irina Spalkona kohotti omia tunnelmiani monessakin mielessä... loistavimpia konnarooleja vuosiin! Kaikki tutut elementit oli lyöty hienosti nippuun ja viittauksia menneisyyteen oli ihan tarpeeksi.
Hieno saavutus (jos sitä loppumökää ei oteta huomioon) 19 vuoden tauon jälkeen ja kiilasi omalla listallani jaetulle kakkossijalle Ristiretken kantaan; Metsästäjien ollessa edelleen ykkönen ja Tuomion Temppeli se pohjimmainen.

Hieno ja seesteinen, erilainen western. Silmiähivelevä kuvaus ja tunnelmaan sopiva musiikki. Näyttelijät luonnollisesti kruunaavat kokonaisuuden, joka ei pituudestaan huolimatta ole hetkeäkään tylsä. Kerrankin tyylipuhdas ja erilainen elokuva villin lännen legendaarisesta rosvosta.

Loistavaa ja tietoisesti elokuvamaailman kliseillä leikittelevää veristä komediaa, jota mielestäni vain englantilaiset osaavat tehdä. Kieli on tiukasti poskessa alusta asti ja toimintaa kehitetään maltilla kohti lopun moneen suuntaan viittaavaa räiskefinaalia. Hyvä casting (päämiehethän onnistuivat loistavasti jo edellisessä leffassaan), hyvät vitsit ja reipas yleistunnelma. Syystäkin kehuttu!