Mitä kouluainetta vihaatte/vihasitte.

Foorumin päävalikkoonLegendaloota › Mitä kouluainetta vihaatte/vihasitte.

Doc
Käyttäjä
952 viestiä

03.10.08 klo 20:42 - linkitä tähän kommenttiin: #

No, tämän turhan ja tarpeettoman provosoivan alun jälkeen lienee tärkeää täsmentää omaa mielipidettäni. Minulle uskonnossa opetettavat asiat eivät ole totta. Niille jotka siihen uskovat asiat totta kai ovat totta, mutta mielestäni koulussa ei pitäisi opettaa uskon varaisia asioita. Jos halutaan opettaa kulttuurihistoriaa, yleistä elämänkatsomustietoa sekä ihmisten yleisiä uskomuksia tai yleistä filosofiaa, voidaan sitä varten perustaa oma aine. Tunnustuksellinen uskonnon opetus kuuluu vaikka sitten rippikouluun. Sikäli olet kyllä oikeassa että myöhemmin uskonnon opetus muuttuu huomattavasti yleisemmän tason opetukseksi, mikä on mielestäni hyvä asia. Mutta kun se ei mielestäni oikein riitä, kun ne koulutunnit/kurssit voisi käyttää johonkin hyödyllisempäänkin.

Ymmärsinköhän nyt oikein mitä yrität sanoa... Siis, et usko mitä uskonnossa opetetaan koska sitä sanotaan uskonnoksi? Mutta jos oppituntien nimi vaihdetaan "kulttuurihistoriaksi" tai "elämänkatsomukseksi" niin se tekeekin siitä sitten totta?

Itse olen sitä mieltä että lukion etiikan ja elämänkatsomuksen kurssi ja uskontohistorian kurssit ovat kyllä varsin vahvasti todellisuuteen pohjaavia, nimestä riippumatta ja etiikka/elämänkatsomus luultavasti ainakin itselleni ihan jokapäiväisen elämän kannalta kaikkein rikkainta antia lukioaikana. Ei ehkä yleissivistävällä ja teoreettisella tasolla hyödyllisintä, mutta jokatapauksessa.

Miihkali
Moderaattori
2736 viestiä

03.10.08 klo 20:57 - linkitä tähän kommenttiin: #

Doc kirjoitti:

Ymmärsinköhän nyt oikein mitä yrität sanoa... Siis, et usko mitä uskonnossa opetetaan koska sitä sanotaan uskonnoksi? Mutta jos oppituntien nimi vaihdetaan "kulttuurihistoriaksi" tai "elämänkatsomukseksi" niin se tekeekin siitä sitten totta?

Ei. En usko sitä pääasiaa mikä kaikesta huolimatta on (ja varsinkin peruskoulussa oli) että Jumala on olemassa ja näillä tunneilla opettelemme tämän uskontomme perusasiat. Tällainen tunne minulla ainakin niistä tunneista jäi, eikä sitä aineen nimen muuttaminen vaihda. Sen sijaan tuollainen oppiaine joka käsittelisi sitten vaikka yleisesti kulttuurihistoriaa, luonnollisesti Suomen mutta myös muun maailman näkökulmasta, voisi olla parempi ratkaisu. Miksi pitää olla osittainkaan tunnustuksellista elämänkatsomusta, kun saman opetuksen sekä oikeat että kyseenalaisemmat edut onnistuisivat hyvin myös tässä kulttuurihistoriassa.

Doc kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että lukion etiikan ja elämänkatsomuksen kurssi ja uskontohistorian kurssit ovat kyllä varsin vahvasti todellisuuteen pohjaavia, nimestä riippumatta ja etiikka/elämänkatsomus luultavasti ainakin itselleni ihan jokapäiväisen elämän kannalta kaikkein rikkainta antia lukioaikana. Ei ehkä yleissivistävällä ja teoreettisella tasolla hyödyllisintä, mutta jokatapauksessa.

Filosofiaahan lukiossa tulee joka tapauksessa, ja voisihan siihen vaikka etiikkaa/elämänkatsomusta enemmänkin liitttää jos halutaan. Pakollista filosofiaahan ei kovin paljoa ole, mutta mieluummin sitten vaikka paljon pakollista filosofiaa kuin paljon pakollista uskontoa, omasta mielestäni filosofia niin oppiaineena kuin käsitteenäkin on paljon mielenkiintoisempaa kuin uskonto. Uskontohistoria on varmasti totta, mutta millähän tasolla siitä on hyötyä ateistille jota nämä asiat eivät kiinnosta?

EDIT: Täsmennyksenä kuitenkin, että mielestäni myös elämänkatsomustiedon/ainakin toistaiseksi fiktiivisen kulttuurihistorian pitäisi opettaa myös uskonnoista perusasiat, koska käsittääkseni nykyäänkään ei elämänkatsomustiedossa puhuta juuri lainkaan uskonnoista, eli yleissivistys jää siltä osin aika puuttelliseksi.

Lamourhaaja

03.10.08 klo 23:02 - linkitä tähän kommenttiin: #

^ MIlläkö tasolla siitä on hyötyä ateistille jota asia ei kiinnosta? Ainakin tietäisit mitä vastustat, millaista järjestelmää ja millaisten ihmisten ajatusmaailmaa. Historia ja filosofia ovat toki erikseen, mutta aiheita ei yksinkertaisesti voi pilkkoa toisistaan, filosofia ei kata uskontoja eikä uskonto liity vain filosofiaan, vaan juuri kulttuurimme, kielemme ja ajattelutapammekin kehitykseen. Kyllähän "uskonnon perusasiat" voidaan käydä muuallakin lävitse, mutta kun asia ei ole ihan niin yksinkertainen.

Ala-asteen uskonnollinen sanomaopetus ei luonnollisesti ole välttämättä "oikein", mutta esimerkiksi kyllä jo yläasteella se muuttuu tunnustuksellisesta yleiseksi uskontoteoriaksi ja uskontojen kehittymisen kuvaukseksi. Meillä on historia erikseen, ei voi alkaa eritellä esim. kulttuurihistoriaa erikseen, koska silloin meillä pitäisi olla myös taloudellinen historia, sosiologinen historia... ym. lueteltuina erikseen.

Blairoid
Käyttäjä
276 viestiä

03.10.08 klo 23:09 - linkitä tähän kommenttiin: #

Matematiikka ja fysiikka. Minulla on aina ollut huono laskupää ja fysiikka on pirun rasittavaa ja monimutkaista.

vomppa
Käyttäjä
663 viestiä

04.10.08 klo 08:20 - linkitä tähän kommenttiin: #

Rocky kirjoitti:


2. Liikunta ei voinut paljoakaan kiinnostaa joka tunti sählyä, Pesistä tai jalkapalloa. En ole joukkue pelaaja.

Sama homma mullakin. Jalkkista, sählyä ja semmosta joka tunti - eikä asiaa paranna yhtään että olen surkea pesiksessä, jalkkiksessa, ja sählyssä - ylipäätään kaikessa mitä me yleensä pelataan.

Miihkali
Moderaattori
2736 viestiä

04.10.08 klo 12:07 - linkitä tähän kommenttiin: #

Lamourhaaja kirjoitti:

^ MIlläkö tasolla siitä on hyötyä ateistille jota asia ei kiinnosta? Ainakin tietäisit mitä vastustat, millaista järjestelmää ja millaisten ihmisten ajatusmaailmaa.

En ole sanonut vastustavani uskontoa. En usko Jumalaan, mutten erityisesti inhoa tai vastustakaan uskontoa (vaikka, senkin uhalla että joku loukkaantuu tästä, olen sitä mieltä että jos/kun Jumalaa ei ole olemassa olisi parempi jos uskontojakaan ei olisi). Ja tunnen kyllä Kristinuskon luultavasti paremmin kuin useimmat suomalaiset kristityt. Olen tietysti oppinut tästä(kin) uskonnosta paljon koulussa, mutta suurimman osan olen tutkinut ja selvittänyt itse. Olen yleiselläkin tasolla kiinnostunut uskonnoista, joskaan en pääosin niiden historiasta vaan opeista ym. Osa uskonnon historiasta on mielenkiintoista ja hyödyllistäkin, mutta itselleni on jäänyt erityisesti mieleen Paavalin törmäilyt joita käsiteltiin koko kuudes luokka.

Lamourhaaja kirjoitti:

Historia ja filosofia ovat toki erikseen, mutta aiheita ei yksinkertaisesti voi pilkkoa toisistaan, filosofia ei kata uskontoja eikä uskonto liity vain filosofiaan, vaan juuri kulttuurimme, kielemme ja ajattelutapammekin kehitykseen. Kyllähän "uskonnon perusasiat" voidaan käydä muuallakin lävitse, mutta kun asia ei ole ihan niin yksinkertainen.

No perustetaan sitten se täysin neutraali aine. Sen nimi voisi tietysti olla vaikka uskonto, ellei uskonnon opetus käsitteenä olisi siten latautunut kuin se on. Ainakaan ei mielestäni pitäisi säilyttää nykyistä tunnustuksellista uskonnon opetusta.

Lamourhaaja kirjoitti:

Ala-asteen uskonnollinen sanomaopetus ei luonnollisesti ole välttämättä "oikein", mutta esimerkiksi kyllä jo yläasteella se muuttuu tunnustuksellisesta yleiseksi uskontoteoriaksi ja uskontojen kehittymisen kuvaukseksi.

Tämä on totta ainakin osittain ja se on hyvä asia. Mutta mielestäni se ei oikein riitä, koska se säilyttää silti tietyn tunnustuksellisuutensa. On kyllä silti totta että yläasteen uskonnonopetus oli sata kertaa parempaa. Jos kaikki uskonnonopetus olisi sellaista niin olisihan se hieno juttu, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä ettei uskonnonopetus saisi olla mitään tunnustukselliseen päinkään.

Lamourhaaja kirjoitti:

Meillä on historia erikseen, ei voi alkaa eritellä esim. kulttuurihistoriaa erikseen, koska silloin meillä pitäisi olla myös taloudellinen historia, sosiologinen historia... ym. lueteltuina erikseen.

No mutta miksi ihmeessä? Jos nyt käsitin oikein, niin olet siis sitä mieltä että uskonto-niminen aine on hyvä, jos siinä käsitellään uskonnon historiaa, kehittymistä ja teoriaa, mutta ei uskonnon historia -niminen aine, jossa käsiteltäisiin samoja asioita. Olikos sitten taloudellinen historia -aineen nimikin mieluummin vaikka ytimekkäästi talous jolloin senkin opetus erillisenä aineena olisi hyvä juttu. Ei mitään erivapauksia uskonnoille.

Lamourhaaja

04.10.08 klo 12:21 - linkitä tähän kommenttiin: #

Miihkali kirjoitti:

Jos nyt käsitin oikein, niin olet siis sitä mieltä että uskonto-niminen aine on hyvä, jos siinä käsitellään uskonnon historiaa, kehittymistä ja teoriaa, mutta ei uskonnon historia -niminen aine, jossa käsiteltäisiin samoja asioita. Olikos sitten taloudellinen historia -aineen nimikin mieluummin vaikka ytimekkäästi talous jolloin senkin opetus erillisenä aineena olisi hyvä juttu. Ei mitään erivapauksia uskonnoille.

Käsitit oikein, mutta et täysin. Tarkoitin sitä, että uskonto niminen aihe on hyvä, jos siinä käsitellään historiaa JA uskonfilosofiaa JA tapakäyttäytymistä JA sosiologiaa JA... Historia kouluaineterminä on mielestäni loppujen lopuksi hyvin rajoitettu, näin ainakin itse koin lukiossa. Historianopetus on tavallaan pohja ja nuo muut aineet taas ovat viittaavia siihen (tai toisin päin). Muutenkin kouluaineet menevät ristiin, mutta se ei ole haitta, vaan ne tukevat toisiaan. Jos lähdettäisiin väkräämään rutkasti lisäaineita, joissa kaikissa olisi puhtaasti historiallinen näkökulma, se olisi jo rasite hyvälle opiskelulle.

JV
Käyttäjä
72 viestiä

13.10.08 klo 16:41 - linkitä tähän kommenttiin: #

Matematiikka ja kaikki kielet koska itselläni on aina ollut huono lasku- ja kielipää. Ja fysiikka koska se on todella tylsää ja mitä silläki aineella tekee tulevaisuudessa jos ei meinaa alkaa professoriksi tai kemistiksi?

rillijulle
Moderaattori
3847 viestiä

16.10.08 klo 11:05 - linkitä tähän kommenttiin: #

Tällä hetkellä vihaan näppäilytaitoa. Sellainen kurssi menossa juuri tälläkin hetkellä. Pitäisi opiskella kymmensormijärjestelmä eräällä Typing Master -ohjelmalla. Täysin turhaa, sillä oma näppäilytyylini on lähes samanlainen kuin kymmensormitekniikka, mutta opettajalle se ei kelpaa vaikka kirjoitan 4000 merkkiä 10 minuutissa, virheettömästi.
Sitten nämä jo kolmatta kertaa opiskelussa olevat tekstinkäsittelyt ja taulukkolaskenta. Voi hyvä Luoja.

NitroPupu
Käyttäjä
1054 viestiä

26.10.08 klo 18:26 - linkitä tähän kommenttiin: #

Inhoan sydämeni pohjasta ruotsia kouluaineena

juicebox
Käyttäjä
78 viestiä

26.10.08 klo 18:43 - linkitä tähän kommenttiin: #

aaargh! miten kukaan voi osata/pystyä/kyetä/voida laskea matematiikkaa!

Dr. Zaius
Käyttäjä
418 viestiä

26.10.08 klo 19:01 - linkitä tähän kommenttiin: #

rillijulle kirjoitti:

Tällä hetkellä vihaan näppäilytaitoa. Sellainen kurssi menossa juuri tälläkin hetkellä. Pitäisi opiskella kymmensormijärjestelmä eräällä Typing Master -ohjelmalla. Täysin turhaa, sillä oma näppäilytyylini on lähes samanlainen kuin kymmensormitekniikka, mutta opettajalle se ei kelpaa vaikka kirjoitan 4000 merkkiä 10 minuutissa, virheettömästi.
Sitten nämä jo kolmatta kertaa opiskelussa olevat tekstinkäsittelyt ja taulukkolaskenta. Voi hyvä Luoja.


Minäkin jouduin 9. luokalla kymmensormijärjestelmää tuolla Typing Masterilla opiskelemaan. Kyllä ainakin oma kirjoitusnopeuteni kasvoi aavistuksen verran ja osaan kirjoittaa nykyään katsomatta näppäimisölle, joten kai siitä jotain hyötyä oli. Tosin olisi ne tunnit paremminkin voinut käyttää...

KolmasMies
Käyttäjä
562 viestiä

27.10.08 klo 01:28 - linkitä tähän kommenttiin: #

Samaa kiirastulta käyn myös minä tällä hetkellä. Juuri tuolla Typing Masterilla kirjoitellaan ja on varmasti ainut aine koulussa jota vihaan sydämmestä. Ei siinä muuten mitään, mutta ainakun olen päässyt kirjoittamaan yli 20 minuuttia jostain kumman syystä alkaa älytön kusi hätä. Liekkö sitten jonkin tyyppinen keskittymishäiriö mulla. Paitsi, että tolla ohjelmalla kirjoittaminen on oikeasti älyttömän tylsää ja helvetti, sitä joutuu vielä kestämään kaksoistunnin verran joka maanantai.

Muut aineet ovatkin sitten lähinnä kiinnostavia, vaikka ruotsin kielen kanssa vähän oppimisongelmia tuppaa olemaan. Silti sitä olisi ihan hyvä osata aikuisiällä, koska kuuluuhan se suomalaisten yleissivistykseen.

pelle42
Käyttäjä
43 viestiä

27.10.08 klo 14:49 - linkitä tähän kommenttiin: #

Fysiikka, syynä vaikeat laskutoimitukset ja raivostuttava ope, joka otti heti ekalla fysiikan tunnilla sellaisen "...minä en pidä teistä, ettekä te pidä minusta...." tyylin, antoi minulle jostain työselostuksesta nelosen, vaikkei se ollut paljoa huonompi kuin muillakaan ja lisäksi hän kirjoittaa kaikkien kokeisiin nälviviä kommentteja, sekä KIRJAIMELLISESTI VIILAA PILKKUA (olin vähällä saada yhdestä koevastauksesta 0 pistettä, koska pilkku muistutti hieman /- merkkiä)!! Onneksi sain kuitenkin fysiikasta ysin, kun opettaja väliaikaisesti vaihtui.

Matiikka on myös ärsyttävää, välillä ei tajua siitä yhtään mitään

vomppa
Käyttäjä
663 viestiä

29.10.08 klo 17:56 - linkitä tähän kommenttiin: #

Korpijaakko kirjoitti:

3. Liikunta: aina joutui haukutuksi liikuntatunneilla, kun ei saanut palloa kiinni tai osannut jotakin perkeleen telinevoimistelua. Kaikki olivat aina hihittelemässä ympärillä ja joukkueurheilukin oli täyttä paskaa: ne, jotka pelasivat joukkueissa, aukoivat aina päätään heikommille pelaajille. Kaikenlaista, täysin aiheetonta läskiksi ja idiootiksi haukkumista ne tunnit olivat ala-ja yläasteella. Lukiossa ei onneksi enää tarvitse sitä roskaa harrastaa.

Niinpä niin, koululiikunnassa ei yhteishenkeä tunneta. Menetä pallo kerran ja heti saat osaksesi naljailua ja haukkumista niiltä, jotka pelaavat paremmin. Miksi ihmeessä pitäis olla loistava jossain lajissa, jota ei halua pelata? ajattelen usein nöyryyttävän liikuntatunnin jälkeen. Lisäänpä liikunnan vihaamieni listalle.

Lassomies
Käyttäjä
526 viestiä

29.10.08 klo 17:57 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kyllä tuolla lukiossa minun tietääkseni ainakin yksi kurssi pitäisi pakollista liikuntaa olla. En hirveästi voi itsekään kehua yläasteen liikuntatunteja, lähinnä laiskan porukan vuoksi, joten siinä mielessä lukion liikunta oli aika positiivinen ylläri.

Keskustelut