Oletko muuttunut leffojen katsojana?

Foorumin päävalikkoonLegendaloota › Oletko muuttunut leffojen katsojana?

Elotikka
Käyttäjä
64 viestiä

16.01.13 klo 15:47 - linkitä tähän kommenttiin: #

"Ai miksi se on erinomainen leffa? No, kun siinä on hyvät näyttelijät, loistokas ohjaus ja kiinnostava juoni."

Tälla lailla joskus ajattelin. Mitä sitä sen enempiä miettimään, kun elokuva teki tehtävänsä eli viihdytti. Kaikki eivät filmeistä muuta haluakaan kuin sen rentouttavan hetken työpaineiden purkaukseen, ja mikäs sen mukavampaa kuin viettää tuokio vaikka hanipöönsä vieressä hyvän olon leffaa katsoen. Jokainen tarvitsee sen hetken.

Mutta monille koittaa se taitekohta, jossa alkaa ajatella, mikä siinä leffassa niin kovasti viehätti ja miten elokuvantekijät saivatkin sellaisen kokonaisuuden kokoon, oliko henkilöhahmoilla jokaiseen tekoon jokin oikea motiivi. Luultavasti lähes kaikki täällä Leffatykissä etsivät leffoista muutakin kuin sitä viihdykettä, mutta millä tavalla ajattelutapasi muuttui katsoessasi enemmän ja enemmän eläviä kuvia?

Itselleni tapahtui tämä taitekohta jossain vaiheessa murrosikää, luonnollisesti silloin kun tapahtuu eniten kehitystä ihmismielessä. Aloin hitaasti siirtyä komediaa, jännitystä ja toimintaa sisältävistä rämistelyistä hahmovetoisiin elokuviin. Katsoin tuossa vaiheessa todella paljon leffoja, joten uskoakseni turruin elokuviin, joista ei loppujen lopuksi niin sanotusti jäänyt hirveästi käteen. Ja tällaisena herkkiksenä pystyin samaistumaan helposti erilaisiin henkilöhahmoihin. Elokuvien katsominen kohotti varmasti tunneälykkyyttäni, mutta myös lisäsi kriittisyyttäni. Tai ehkä elokuvat itsessään eivät lisänneet kriittisyyttä, vaan niistä keskusteleminen/vuorovaikuttaminen. Halusin saada leffoista opetuksia. Pyrin katsomaan leffoja, joista saisi keskustelujen aiheita yhteiskunnasta tai ihmisluonnosta jne.

Tuossa kehityksessä oli myös huonoja puolia. Kaverini eivät katsoneet leffoja samalla tavalla kuin minä ja luonnollisesti leffamaku erosi silloin jonkin verran. Kaikki eivät arvostaneet lempileffojani yhtä kovasti, ja sellainenhan ei käynyt päinsä, kun minä perustin mielipiteeni niin vankasti, kriittisesti ja oikeamielisesti. En luottanut kavereideni kritisointiin ja pidin itseäni korkeimmalla pallilla tässä asiassa, tiedättehän te murrosikäiset ;) Onneksi ajatusmaailmani oli vain hetkenaikaista ja teini-iän turhuudet taakse jätettyäni osasin arvostaa muidenkin mielipiteitä, vaikka eivät olisikaan niin hyvin perusteltuja. Eihän kaikkia kiinnosta antaa syväanalyysia asiasta, joka ei häntä pahemmin kosketa. Mutta jos sellainen kiinnostaa, sitä voi onneksi harjoittaa esimerkiksi täällä Leffatykissä, jonne itsekin tulin seuraamaan mielenkiintoisia keskusteluja, eivätkä ensimmäiset mielipiteeni juuri häävimpiä olleet kuin ylhäällä lainattuna oleva teksti. Nykyisin ajattelen asioita useammalta kantilta, mutta silti tunnen, että aina on varaa parantaa. Se on se intohimo, joka sielussa raikaa :)

Ajatuksia itsestänne?

Nosfecoff
Käyttäjä
767 viestiä

16.01.13 klo 17:14 - linkitä tähän kommenttiin: #

Pari vuotta sitten leffat eivät kiinnostaneet paljoakaan. Telkusta katsoin ainoastaan mahdollisimman väkivaltaisia elokuvia, kun ei mikään muu oikein kiinnostanut. Ensimmäinen leffa-dvd, jonka ostin, oli Rocky / Raging Bull tuplaboksi, mutta Goodfellasin ja Inglourious Basterdsin myötä alkoi aktiivinen hankkiminen, sillä ne vakuuttivat minut. Genreistä piittaamatta tuli tavaraa hankittua.
Kyllähän DVD-kasasta löytyy jos jonkinmoista draamaa, komediaa ja jopa järkevää, mutta ylivoimaisesti eniten itseäni edelleen lumoaa mahdollisimman raju ja viihdyttävä toiminta. Siinä mielessä mitään suurta muutosta ei ole omalla kohdallani tapahtunut.

Eihän sitä voi tietää, vaikka parin vuoden päästä pitäisin 80's actionia pelkkänä rähmänä. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

Brutus
Käyttäjä
1162 viestiä

11.05.22 klo 23:00 - linkitä tähän kommenttiin: #

Aiemmin tuli hifistelyä kaikenlaisten ikivanhojen mykkäleffojen ja ei-amerikkalaisten parissa, mutta viimeisen vuoden tai puolentoista aikana on alkanut herätä kiinnostus ihan perus Hollywood-meininkiäkin kohtaan. Ei varmaan ole erikseen tullut noista sillä tavalla kirjoitettuakaan kun päähuomio on ollut ihan muualla.

Varmaan tähän suureen muutokseen on syynä kaikenlaiset omat ja muiden huomiot tästä vammaisesta nykymenosta missä joka toinen Hollywood-tuotos on pelkkää erikoistehostemättöä, jatko-osia ja remakeja missä tuntuu olevan tärkeintä somenäkyvyyden maksimointi tarkoituksellisella provoilulla ja hieromalla jotain rasittavaa politiikkaa katsojan naamalle. Oikeasti oivaltavat ja hyvin tehdyt vilpittömät Hollywood-tuotokset tuntuu olevan kiven alla, ja siksi sellaisia onkin ehkä alkanut arvostaa ihan eri tavalla kuin joskus ennen.

Otetaan vaikka tuo Joel Schumacherin Rankka päivä. Muistan joskus katsoneeni tuon telkkarista ja huokailleeni itsekseni miten uskomattoman lapsellinen ja höhlä leffa se on. Nyt kun sitä katsoi vähän toisin silmin niin siitähän sai iloa irti vaikka kuinka paljon, onhan sen premissi toimintaleffaksi suhteellisen omaperäinen ja älyttömän viihdyttävä, ja on siinä ihan oikeaa kypsää yhteiskunnallista sanomaakin pelkän tyhjän provosoinnin ja ihmisten ilon pilaamisen sijaan mitä nykyään tunnutaan harrastavan aivan liian paljon.

Dekkari
Käyttäjä
269 viestiä

14.05.22 klo 13:12 - linkitä tähän kommenttiin: #

Aloin teini-ikäisenä pitämään draamaelokuvista. Sitä ennen elokuvat oli hyviä, kunhan niissä oli toimintaa ja menoa.

En osaa oikein sanoa miksi aloin teini-ikäisenä pitämään draamasta, mutta jotenkin se vaikutti omiin ajatuksiin. Draamaa on tietenkin monenlaista.

Nykyään jos katson elokuvia, koitan katsoa niitä mahdollisimman monesta näkökulmasta. Vaikka aihe ei varsinaisesti kiinnostaisi, niin yritän kuitenkin katsoa elokuvan toteutusta. Viime vuosina olen erityisesti kiinnittänyt huomiota elokuvan tekniseen toteutukseen. Lavastukseen ja efekteihin esimerkiksi.

Miihkali
Moderaattori
2735 viestiä

14.05.22 klo 14:32 - linkitä tähän kommenttiin: #

Tulee tästä mieleen, kun yläasteella kerran pyysin Viljamin kylään katsomaan elokuvia. Taisi olla seiskaluokalla. Ensimmäinen ehdokkaani oli Brianin elämä, mutta Viljami kieltäytyi ehdottomasti sitä katsomasta. Toinen ehdokkaani oli Rautaristi. Siihen Viljami myöntyi sillä ehdolla, että dialogin yli kelattiin ja ainoastaan sotakohtaukset katsottiin. Viljamin lempielokuvat olivat Pelastakaa sotamies Ryan ja Pearl Harbor.

Keskustelut