Kuolleita

Kuningatar Elisabet ja prinssi Philip kävivät 70-luvulla valtiovierailulla Suomessa. Matkan varrella käytiin myös Turun tuomiokirkolla, jossa vaarivainaa sai kunnian levittää punaisen maton arvovieraille ja pääsi vahingossa näiden kanssa samaan lehtikuvaankin. Olen löytänyt siitä tilaisuudesta useammankin kuvan, mutta se yksi tietty on hävinnyt aikojen saatossa jonnekin. Pitäisi varmaan kysellä jostain turkkarin arkistoista.

Jan Rabson 14.6.1954 - 14.10.2022
https://www.pcgamer.com/l...ctor-jan-rabson-has-died/

Nyt on todellinen tuntematon suuruus kuollut. Jan Rabson oli pitkän linjan ääni- ja luonnenäyttelijä, jonka filmografiassa riittää sisältöä tuhansittain televisiosarjoista, leffoista, videopeleistä ja mainoksista lähtien. Leffapuolella Rabson teki sivuääniä vuosikymmenten ajan Disneyn ja Pixarin leffoihin, mm. Herculeksessa yksi miehen rooleista oli se hevosmies, joka huutaa Herkille "kato etees, älykääpiö", mutta mieheltä löytyy vastaavia vaikka kuinka paljon. Yleensä oikeasti kaikkein lahjakkaimmat ääninäyttelijät hoitaakin noita sivujuttuja ja ne näkyvämmät roolit menee tunnetuille isoille ja myyville nimille.

Videopelipuolella Rabsonin omin ja tunnetuin hahmo oli tietysti Leisure Suit Larry, joista erityisesti se legendaarinen seitsemäs osa on suunnilleen parasta ja nerokkainta videopelikomediaa mitä on koskaan tehty. Se hauska ja aikuisella otteella kirjoitettu dialogi yhdistettynä Jan Rabsonin ääninäyttelyyn [www.youtube.com] on edelleen aivan ylittämätöntä settiä alallaan.

Edit. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, että myös Matka maailman ympäri, Taavi-tontun huikeat seikkailut, Muskettikoirat, Mozartin pumpun ja ison nipun muita klassisia kasari- ja ysäripiirrettyjä luonut Espanjan Walt Disneyksikin luonnehdittu Claudio Biern Boyd on vaihtanut [www.cartoonbrew.com] hiippakuntaa 81-vuotiaana.

Kevin Conroy 30.11.1955 - 10.11.2022
https://muropaketti.com/e...a-kevin-conroy-on-kuollut

Kolmisenkymmentä vuotta Bruce Wayneä aka Batmaniä aihetta käsittelevissä piirretyissä sarjoissa, elokuvissa ja peleissä näytellyt miekkonen on poissa. Lepakkomiehen ohella Conroy näytteli myös suomalaisessa Max Payne 2:ssa useammassakin roolissa.

Ja taas yksi legenda on poistunut keskuudestamme eilen:

27 vuotta Batmaniä animaatioissa ja videopelissä esittänyt Kevin Conroy on poistunut eilen keskuudestamme 66-vuotiaana.

Kuolinsyyki on ilmoitettu syöpä ja viimeiseksi rooliksi Batmaninä jäi 3 vuotta sitten julkaistu animaatio Justice League vs The Fatal Five.

RIP😢🦇

Louise Fletcher, oscar voittaja , paras naispääosa,yksi lensi yli käenpesän, on kuollut syyskuussa

Angelo Badalamenti 22. 3. 1937 - 11.12.2022

https://www.iltalehti.fi/...e-401f-b865-51269ee0a4518

David Lynchin hovisäveltäjä Angelo Badalamenti meni ja kuoli 85-vuotiaana.

Toinen hiljattain pois nukkunut ja ei niinkään leffoihin liittyvä persoonallisuus oli krautrock-kitaristi Manuel Göttshing, joka soitti aikoinaan Ashra Tempelissä aiemmin tänä vuonna kuolleen Klaus Schulzen paukuttaessa rumpuja. Myöhemmin kumpikin teki näkyvän uran syntikkamusiikin parissa. Manun levyistä vuonna 1984 ilmestynyt E2-E4 on yksi kautta aikain merkittävimmistä ja uraauurtavimmista syntikka-albumeista, moni syntikkamusiikin nykyäänkin suosituista perusgenreistä teknosta, housesta ja tanssimusiikista lähtien on saanut [melomaanikko.loppu.fi] inspiraationsa nimenomaan tuosta levystä.

Eli pelkästään tämän vuoden aikana on syntikkarintamalta lähtenyt Vangelis, Klaus Schulze ja nyt Manuel Göttsching.

Angelo Badalamenti sävelsi muun muassa kulttimainetta nauttivan Twin Peaks tv.sarjan tunnarin.

Italialaisen elokuvan legenda Ruggero Deodato on poistunut riveistä 83-vuotiaana. Miehen monet hyvät elokuvat, tunnetuimpana kenties Cannibal Holocaust on ohjanneet omaakin elokuvaharrastusta, ja etenkin jatkuvaa kiinnostusta saapasmaan genre-elokuvaa kohtaan todella paljon. Deodato ehtikin urallaan tehdä hyviä rainoja moneenkin lajityyppiin.

Lepää rauhassa.

RIP Ruggero Deodato.

Kaikin kuviteltavin tavoin mielihyvää katsojalle kuin katsojalle tuottava Barbaarit nyt viimeistään sineitöi miehen paikan jossain Valhallassa.

Harmillinen uutinen, jonka itsekin panin merkille aamusella ennen töihin lähtöä. Deodato oli ensimmäisiä ohjaajia, joista toden teolla innostuin, ja Barbaarit taas on elokuva, josta koko elokuvaharrastukseni käynnistyi. Se osoitti minulle, että elokuvataide voi olla paljon muutakin kuin vain amerikkalaista ja suomalaista valtavirtatauhkaa. Jos pitäisi nimetä jokin yksittäinen elokuva, joka on minulle rakkaampi ja henkilökohtaisempi kuin mikään muu, niin se voisi hyvinkin olla juuri Barbaarit (tosin Blade Runner pääsee lähelle).

Deodaton tuotannossa kiinnostava piirre on sen monipuolisuus. Toisin kuin moni muu italialainen B-ohjaaja, Deodato ei mielestäni profiloidu minkään yksittäisen genren tekijäksi, vaikka toki parhaiten tunnetaankin verisistä kauhuelokuvistaan. Mielestäni kannibaalimaine on kuitenkin jopa vähän liioiteltu, sillä Deodato teki oikeastaan vain kaksi genren puhdasveristä edustajaa: Viimeiset kannibaalit ja Kannibaalien polttouhrit. Trilogian päätösosaksi joskus laskettu Kuvaa ja pakene! ei mielestäni ole kovin kannibaalinen vaikka viidakkoon sijoittuukin, vaan aika perinteinen toimintaseikkailu. Deodato itsekin on kertonut, että Cannibal Holocaustin jälkeen hän halusi tehdä jotain ihan muuta ja yritti kaikin keinoin jättää gore-maineen taakseen.

Ehkä mielikuva Deodaton monipuolisuudesta osin johtuu myös siitä, ettei mies lopulta ehtinyt ohjata kovin montaa elokuvaa. Siksi filmografiaa näin jälkikäteen katsoessa näyttää siltä, kuin mies olisi johdonmukaisesti tehnyt yhden tai kaksi elokuvaa aina kulloinkin pinnalla olleessa lajityypissä. Tässä joitakin poimintoja uran varrelta: Hercules, Prisoner of Evil (1964, peplum), Phenomenal and the Treasure of Tutankhamen (1969, risteytys supersankarielokuvaa ja Bond-plagiaattia), Kylmät tyypit, kuumat raudat (1976, poliisielokuva), Talo puiston laidalla (1980, kauhu-seksploitaatio), Atlantiksen kostajat (1983, post-apocalypse), Body Count - shamaani (1987, slasher), The Phantom of Death ja Paholainen soittaa (molemmat 1988 ilmestyneitä gialloja).

Elokuvissaan Deodato ei varsinaisesti keksi pyörää uudestaan, mutta hän tuo perinteisiin aiheisiin uudenlaista draivia ja näkemystä. Esimerkiksi Barbaarit on sikäli hyvin poikkeuksellinen Conan-pastissi, että se onnistuu olemaan aidosti hauska ja hyväntuulinen elokuva, eikä pelkästään kaikessa noloudessaan tahattoman koominen. Ei sillä, etteikö noissa täysin avuttomissa barbaaripläjäyksissäkin (esim. Deathstalker) olisi omaa viehätystään. Barbaarit on myös todella hyvän näköinen leffa, jossa on ison spektaakkelin tuntua, vaikka se tehtiinkin melko pienellä budjetilla. Kylmät tyypit, kuumat raudat taas on täysin äkkiväärä ja turboahdettu tulkinta italialaisista kyttäleffoista. Isompaa juonta elokuvassa ei ole, vaan se koostuu lähinnä kahden pilke silmäkulmassa seikkailevan kytän sikailusta. Talo puiston laidalla on käytännössä yhden huoneen elokuva ja jopa näiden raiskaus ja kosto -elokuvien mittapuulla ahdistava ja häiriintynyt. Harmi vain, ettei käsikirjoitus ota asetelmasta kaikkea potentiaalia irti ja sortuu väkinäiseen loppuyllätykseen. Mainio kauhuelokuva silti.

Viimeiset kannibaalit ja Kannibaalien polttouhrit ovat mielestäni koko kannibaaligenren kaksi parasta elokuvaa ja oikeastaan ainoat, joita voi kutsua oikeiksi elokuviksi. Ne ovat samalla kuitenkin sopivan erilaisia. Viimeiset kannibaalit toimii, koska se hylkää kannibaaligenrelle tyypillisen pseudodokumentaarisuuden ja lähtee oikeasti rakentamaan henkilöhahmoja ja tuo kohtauksiin tunnelatausta. Siksi siinä on myös ihan erilainen jännite kuin muissa alan elokuvissa. Kannibaalien polttouhrit taas vie dokumentaarisuuden loogiseen huippuunsa ja tekee sillä kerrankin jotain juonen ja tematiikan näkökulmasta järkevää, sen sijaan että katsojaa vain šokeerattaisiin ”perustuu tosi tapahtumiin” -väitteillä.

Deodaton huippukausi jäi valitettavasti lopulta aika lyhyeksi (noin 1976–1983). Uran alkuvaiheen elokuvat ovat kaikki enemmän tai vähemmän yhdentekeviä eikä niissä oikein ole mitään sellaista, joka osoittaisi niiden olevan nimenomaan Deodaton ohjauksia. Uran lopulla vastaavasti syntyi lähinnä rutiininomaisia kauhujännäreitä, joissa usein oli todella pöljät käsikirjoitukset. Tiedä sitten, oliko Deodato viime kädessä melko lahjaton ohjaaja, joka sattui onnenkantamoisella tekemään muutaman klassikon, vai eikö hän saanut ohjattavakseen kunnollisia projekteja. Toisaalta jo noista Deodaton vanhemmista filmeistä huomaa, että ne toimivat nimenomaan hyvän ohjauksen ansiosta. Tarinoina ne ovat yksinkertaisia ja usein myös järjenvastaisia. Ohjaajan motivaatiokin epäilemättä vaihteli, ja esimerkiksi vuoden 1968 Phenomenalista hän totesi myöhemmin: ”I didn't give a shit about the film”.

Miehen parhaiksi töiksi lasken Kylmät tyypit, kuumat raudat, Viimeiset kannibaalit, Kannibaalien polttouhrit, Talo puiston laidalla, Atlantiksen kostajat ja Barbaarit. Onhan siinä kuusi erittäin kovaa eksploitaatioelokuvaa, eikä moni ”oikeakaan” ohjaaja voi vastaavalla kehuskella.

Ei niinkään liity elokuvaan kuin epäsuorasti, mutta Joseph Ratzinger joka tunnetaan paremmin nimellä Benedictus XVI, emerituspaavi ja entinen Rooman piispa ja siten ainoa entinen ja samaan aikaan elänyt Vatikaanivaltion valtionpäämies on kuollut. Hän oli myös Hitler Jugendin jäsen ja Sir Anthony Hopkins näytteli häntä.

https://www.nytimes.com/2...pe/benedict-xvi-dead.html
https://www.euronews.com/...edict-xvi-has-died-age-95

Jeff Beck 24.6.1944 – 10.1.2023
https://www.soundi.fi/kol...koon-kuningas-jeff-beck/8

Hiljattain Johnny Deppin kanssa Suomessakin esiintynyt Jeff Beck meni ja kuoli yllättävän sairastumisen jäljiltä. Jeffiä piti moni yhtenä kaikkien aikojen suurimmista kitaristeista maailmassa, mieshän paikkasi aikoinaan Eric Claptonia Yardbirdsissä ja jatkoi myöhemmin tyylinsä kehittämistä progressiivisen rockin parista aina kaikenlaisiin fuusiojazzin eri suuntauksiin asti. Kaikenlaista kokeilua ja yllättäviä käänteitä Jeff Beck taisikin harrastaa aivan loppuun asti.

Jeff Beck oli livenä aivan jäätävä seppä [www.youtube.com] kyllä, harmi kun ei päässyt koskaan näkemään.

Just viime kesänä vasta kuuntelin hieman hemmoa, pidin sen musasta koska siinä musassa oli tunnetta. En välitä yleensä kuunnella näitä kitaravirtuoosoja koska ne vain mahtailee teknisellä taituruudellaan mut unohtaa melodian ja tunteen, se vähä mitä kuuntelin niin Jeff ei unohtanut niitä.

Lisa Marie Presley
Rokin kuninkaan tytär

1960-luvulla maineeseen noussut Jo Raquel Tejada, alias Raquel Welch on kuollut 82-vuotiaana lyhyen sairauden jälkeen. Hänestä voi käyttää yhtä sanaa: SKORCHIO ja hänen kuvansa tekee erittäin tärkeän roolin äärimmäisen hyvässä elokuvassa.

https://edition.cnn.com/2...el-welch-death/index.html
https://www.tmz.com/2023/...tress-model-dead-dies-82/

Kuinkas on mahdollista, että on jäänyt mainitsematta Ahti Kuoppalan poismeno 14.2.

Ahti Kuoppala on muuten jäänyt itselleni melko tuntemattomaksi, paitsi tämän vahvan näyttelijäsuorituksen vuoksi.

https://www.youtube.com/watch?v=FXvjO-6L3gs

Voisi Simpauttajan katsoa ihan vain tuon kohtauksen vuoksi. Käsittämättömän vahvaa tulkintaa sukupolvien välillä.

Leiji Matsumoto 25.1.1938 – 13.2.2023
https://www.gamingdeputy....iji-matsumoto-on-kuollut/

Yksi kautta aikain legendaarisimmista anime- ja mangataiteilijoista nukkui hiljattain pois 85-vuotiaana. Matsumoto tunnetaan erityisesti Galaxy Express 999:n, Space Battleship Yamaton ja Captain Harlockin luojana, miehen omin tyylilaji olikin eurooppalaisista pulp-sarjakuvista ammentava eeppinen avaruusooppera. Eräänä kuriositeettina Matsumoto meni tekemään Daft Punkin kanssa elokuvan Interstella 5555: The 5tory of the 5ecret 5tar 5ystem. Matsumoton vaikutus myöhempään animeen ja etenkin aasialaiseen scifiin on ollut jättimäinen.

Itselle on aina Matsumotossa hienointa ollut miehen omalaatuinen ja massasta edelleen täydellisesti erottuva tyylinsä, erityisesti miehen piirtämät naishahmot ovat jäljittelemättömiä. Useimmiten pelkästään kantta tai julistetta katsomalla tietää välittömästi onko leffa tai sarjakuva Matsumoton töitä vai ei.

Leiji Matsumoton Galaxy Express on muuten muinaisina animen pioneerivuosina julkaistu myös Suomessa.

Näyttelijä Tom Sizemore on kuollut
https://www.mtvuutiset.fi...kuollut/8646810#gs.r8aci9

"Yhdysvaltalaisnäyttelijä Tom Sizemore on kuollut. Sizemore oli kuollessaan 61-vuotias.

Sizemoren kuoleman vahvistaa hänen managerinsa Charles Lagon. Managerin mukaan Sizemore menehtyi rauhallisesti nukkuessaan. Vierellä oli kaksospojat Jayden ja Jagger ja veli-Paul. Aiheesta uutisoi brittilehti Guardian.

Sizemore sai aivoaneurysman, eli valtimon pullistuman seurauksena aivoverenvuodon 18. helmikuuta. Lääkärit kertoivat aiemmin tällä viikolla Sizemoren tilanteen olleen lohduton ja suositelivat elintoimintoja ylläpitävien hoitojen lopettamista.

Detroitissa vuonna 1961 syntynyt Sizemore saavutti 1990- ja 2000-luvuilla mainetta kovien jätkien rooleista sota- ja toimintaelokuvissa.

Sizemore tunnettiin muun muassa elokuvista Pelastakaa sotamies Ryan, Isku Mogadishuun, Heat-ajojahti ja The Relic.

Sizemore oli naimisissa Maeve Quinlanin kanssa vuosina 1996-1999, ja hänellä on kaksi lasta."

Itselleni Sizemoren muistettavimmat roolit olivat 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun sotaelokuvista Isku Mogadishuun, Pearl Harbor ja suurimpana helmenä kersantti Horvathin rooli Pelastakaa sotamies Ryanissa. Muutenkin Sizemoren kultakausi sijoittuu noille vuosikymmenille. Hänellä oli yksityiselämässä omat ongelmansa, joista suuri osa taisi juontaa juurensa huumeisiin. Vaikka kirkkaimmat menestysvuodet olivat kaukana takanapäin, oli Sizemore näyttelijänä todella aktiivinen aina viimeisiin hetkiinsä asti.

Näyttelijä Lance Reddick on kuollut

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009461635.html

"HBO:N ylistetystä Langalla-sarjasta ja John Wick -toimintaelokuvista tunnettu näyttelijä Lance Reddick on kuollut 60-vuotiaana.

Reddickin edustajat vahvistivat viihdelehti Varietylle Reddickin kuolleen ”luonnollisista syistä” perjantaiaamulla. Näyttelijä löydettiin julkkissivusto TMZ:n mukaan kuolleena kodistaan Los Angelesissa.

Reddick nähdään vielä valkokankailla ensi viikolla ensi-iltansa saavassa John Wick 4-elokuvassa.

REDDICK syntyi Indiewiren mukaan Baltimoressa, johon myös Langalla-sarja sijoittuu, vuonna 1962. Hän opiskeli näyttelemistä ja musiikkia Yalen draamaohjelmassa ja aloitti näyttelemisen televisiosarjoissa 1990-luvun puolivälissä.

Läpimurtonsa Reddick teki vuonna 2000 HBO:n vankilasarjassa Oz, jossa hän näytteli etsivä Johnny Basilia. Hänellä oli vakiorooli myös 2008 alkaneessa ja viisi kautta jatkuneessa tieteissarjassa Fringe – rajamailla.

Reddickillä oli vaimo ja tytär aiemmasta avioliitosta.

MUUN muassa supersankarielokuvistaan tunnettu ohjaaja-käsikirjoittaja James Gunn ilmaisi surunsa Reddickin kuoleman johdosta sosiaalisessa mediassa.

”Lance Reddick oli erityisen mukava ihminen, ja erityisen lahjakas näyttelijä. Tämä särkee sydämeni. Rakkauteni hänen perheelleen, ystävilleen ja yhteistyökumppaneilleen”, tviittasi Gunn."

No nyt pääsi yllättämään ikävästi. Reddick on tullut itselleni tutuksi erityisesti sellaisista huikean hyvistä TV-sarjoista kuin The Wire, OZ ja Bosch. Muutenkin miestä on tullut nähtyä lukuisissa muissa sarjoissa sekä elokuvissa. Täytyy myös mainita, että hän on tehnyt paljon ääninäyttelijän rooleja animaatioihin ja videopeleihin, kuten suomalaisen pelistudion Remedyn Quantum Break peliin (jossa hänet toki nähtiin myös pelin juonta kuljettaneessa tv-sarjassa).