Leffojen katsomisvuosi 2020

Foorumin päävalikkoonLeffat yleisesti › Leffojen katsomisvuosi 2020

Joku
Käyttäjä
1221 viestiä

12.01.21 klo 11:50 - linkitä tähän kommenttiin: #

Noniin, laitoin tästä nyt kokonaan uuden topicin, jos muutkin haluaa purkaa omia katselukokemuksiaan viimevuodelta, niin tänne vaan!

Niinkuin tuossa toisessa ketjussa oli puhe, 2020 oli täällä Leffatykin puolella jokseenkin hiljainen. Itsellä ainakaan aktiivisuus itse elokuvien katsomiseen ja harrastamiseen ei ole kokenut minkäänlaista kolausta, vaikka kirjoiteltua tulikin vähemmän mitä yleensä.

Kokonaisuudessaan 2020 tuli katsottua yhteensä 338 elokuvaa. 2019 katsoin 319, eli hiukan enemmän tuli katsottua viimevuonna. Aika tasainen tuo meikäläisen lukema yleensä silti näkyy olevan. Kokonaismääränäkin mentiin yli 2000 elokuvan, vuoden 2012 kesästä lähtien. Kokonaislukema tällähetkellä IMDb:n puolella näyttää 2154 ja siitä tosiaan puuttuu kaikki ennen tuota vuotta katsomani leffat. En ole pisteyttänyt ulkomuistista elokuvia lainkaan, ainoostaan sitä mukaa kun katselen. Vuoden ensimmäinen elokuva näkyi olevan uusintakatselu omasta guilty-pleasuresta eli Lara Croft: Tomb Raider, ja vuoden viimeinen oli saksalainen toimintapätkä Run Lola Run.

Mitkä sitten oli parhaita ja mitkä paskimpia elokuvia, otetaan tähän sellanen summaus alle.

Parhaat filmit:

Pi

Darren Aronofskyn debyyttiohjaus. Todella mukaansatempaava ja mielenkiintoinen psykologinen trilleri, joka herätti kyllä ajatuksia. Viidestä tähdestä jäätiin luultavasti koska tää ei ehkä auennut aivan täysin ekalla katselukerralla. Varmaan vois ottaa vaikka tänävuonna uusinnan. Aronofskylta oon tainnu rankata paremmaksi ainoastaan The Wrestlerin, joka on mielestäni täyden viiden tähden elokuva.

Dragged Across Concrete

Yhden parhaimmista aktiivisista ohjaajista, S. Craig Zahlerin viimeisin elokuva. Täydellinen 70-luvun henkeä huokuva tyly rikoselokuva. Tää istuu just siihen elokuvalajiin jota rakastan. Tuo vahvasti mieleen esimerkiksi Michael Mannin ja William Friedkinin varhaiset teokset, seisten kuitenkin täysin omilla jaloillaan. Moderni mestariteos jopa rohkenisin sanoa, ainakin omalla kohdallani toimi älyttömän hyvin. On myös ohjaajansa paras teos tähän mennessä, mutta odotan mielenkiinnolla mitä Zahlerilla on meille vielä antaa.

Sleepers - Katuvarpuset

Uusintakatselu.

The Quiet Earth - Huomisen tuska

Todella mahtava Uusi-Seelantilainen post-apokalyptinen elokuva miehestä joka herää eräänä aamuna tajutakseen olevansa viimeinen ihminen maan päällä. Siitä alkaa lähes psykedeelinen mysteeriseikkailu ympäri autioita katuja ja maisemia. Diggasin niin paljon että tilasin tästä välittömästi kotimaisen dvd:n rinnalle Arrowin blu-ray julkaisun. Pääsee katsomaan sitten teräväpiirtona vielä uudelleen.

Tremors - Väristyksiä

Uusintakatselu, saattaisin antaa tälle kyllä täydetkin. Nykyaikaisen hirviöelokuvan klassikko, nokkela ja hauska elokuva. Ja ultimaattisen viihdyttävä. Jatko-osat olikin sitten hiukan eri maata...

Guest House Paradiso - Hotelli Paradiso

Tässä on sellanen elokuva, joka ei ehkä avaudu, ellei ole katsonut Rik Mayall & Adrian Edmonson -kaksikon tvsarjoja Bottomia ja Young Onesia. Jos nuo on sun juttu, niin ei tätä spinoff-elokuvaa kannata missään nimessä sivuuttaa, aivan mahtavaa törkyhuumoria.

The Devils - Paholaiset

Yhden lempiohjaajistani, Ken Russellin magnum opus. Massiivinen, raaka ja äärettömän julma elokuva kristinuskosta. Aikoinaan vissiin kiellettiin aika monessa maassa sisältönsä takia. Tai ainakin saksittiin. Mestariteos, ja Oliver Reed repäsee huikean roolin jälleen kerran.

Arrival

Todella positiivinen yllätys nykyscifin saralla. Denis Villeneuven tyylikäs ohjaus ja syvällinen stoori ilman nykyelokuville ominaista rymistelyä ja mekkalointia toimi kyllä kuin nyrkki silmään. Ehdottomasti katsottava uudestaan jossain kohtaa.

Escape from Alcatraz - Pako Alcatrazista

Clintin vankilapakoklassikko. Uusintakatselu.

Dirty Dozen - Likainen tusina

Tää oli jostain syystä pitkään katsomatta, ja sain kuin sainkin vihdosta viimein katsottua. Ja kyllä kannatti. Ihan älyttömän kova sotaleffa, joka ei oikeestaan edes ole sotaleffa. Pikemminkin sotaan sijoittuva seikkailuelokuva. Näyttelijäkaarti on täyttä rautaa, eikä leffa pitkähköstä kestostaan tunnu yhtään liian pitkältä silti. Huippukamaa!

Whiplash

Varmaankin intensiivisin mahdollinen kuvaus rumpujensoitosta mitä voi tehdä. Loistavat roolisuoritukset ja todella painostava tunnelma. Lähestulkoon kaikkien hehkutusten arvoinen filmi.

Runaway Train - Pakojuna

Uusintakatselu ties monenteenko kertaan. Cannon-suosikkini, ja yks parhaista toimintaelokuvista koskaan. Tähän ei kyllästy millään. Ostin tästä vielä Arrowin blu-raynkin hyllyyn.

Flesh + Blood - Lihaa ja verta

No sitten tulee vähän kyseenalainen arvio. Moni ei varmaankaan arvottais tätä Verhoevenin elokuvaa läheskään viiden tähden filmiksi, tai edes ohjaajan parhaimmistoon. Mulle puri ihan täysillä. Tässä oli kaikkea sitä mitä haluan nähdä noihin synkkiin aikoihin sijoittuvalta elokuvalta. Täydellistä.

Los lunes al sol - Maanantain auringossa

Paras kuvaus työttömyydestä mitä olen koskaan elokuvassa nähnyt. Kaunis ja koskettava elokuva. Javier Bardem myös kovassa vedossa tässä.

Suspiria

Argento-katsauksessa tuli tääkin uusintakatseltua. Helposti miehen paras elokuva. Visuaalinen mestariteos, heikko tarina ja vähän kömpelöt näyttelijäsuoritukset syö pikkasen tehoja pois. Huikea elokuva silti, painajaismainen suorastaan.

Searching for Sugar Man

Viimeisenä olikin dokumenttielokuva. Hämmästyttävä tarina. En viitsi ruveta sen kummemmin avaamaan, tää on mielenkiintoisempi kun lähtökohtia ei tutki sen kummemmin, vaan katsoo suoraan dokkarin. Hyvän musiikin ystäville ehdoton suositus.

-----

Aika monta täysosumaakin osui näköjään vuoden sisään. Neljän tähden elokuvia näkyi kanssa olevan listassa vaikka kuinka, mutten niitä nyt ala tähän erikseen luetteloimaan. Katsotaas sitten ne vähemmän hyvät katselukokemukset, eli syöksytään suoraan tähdistä toiletinpohjaan.

Lara Croft: Tomb Raider - Elämän lähde

Siinä missä ensimmäinen osa on viihdyttävä guilty-pleasure filmi itelle, on tää toinen osa lähes totaalisen katselukelvotonta sontaa. Myötähäpeä ottaa niin vahvan yliotteen, että tästä on vaikea selviytyä edes loppuun saakka.

Manaaja II - Luopio

John Boormanin happoinen yritys luoda Manaajalle jatko-osaa, jota se ei helvetti soikoon edes tarvinnut lähtökohtaisesti. Huonoa mumbojumboa hyvältä, suorastaan loistavalta ohjaajalta. Harmi.

Shark Night 3D

Tästä en edes muista mitään.

Painajainen Elm. Streetillä (2010-remake)

Todella mitäänsanomaton ja turha paskapökäle. Jälleen kerran herää kysymys, miksi tämäkin valmiiksi loistava elokuva piti tehdä uudelleen. No raha on tietysti vastaus. Tässä ei ollu mitään tarttumapintaa. En viitti sanoa edes huonoksi, koska se olis loukkaus huonoja elokuvia kohtaan.

Flying Virus

Joku tappajamehiläiselokuva josta ei juuri muistikuvia. Rutger Hauer tais olla tässä.

Viidakon Ykä 1&2

Täysin aivokuollutta meininkiä. En ymmärrä miks lastenelokuvista pitää tehdä typeriä, ja aliarvioida lasten huumorintajua. Ihan aidosti on todella hyviäkin lastenelokuvia, joita voi katsoa aikuisiälläkin vittuuntumatta. Viidakon velliperse ei kyllä kuulu niihin.

The Legend of Hercules & The Covenant

Rennyn 2000-luvun näytteitä. Paskanäytteitä.

Urban Legend - Kauhutarinoita

Jostain syystä jopa jossain arvossa pidetty ysäri-slasher. Todella vaivaannuttavaa katsottavaa.

Beast in Space

Todella köpönen ja sleazy italopehmis. Neljä viidesosaa elokuvasta ensin haahuilua, sitten huutonaurua aiheuttava mahtava loppuosio. Se ei oikein riitä.

Mountaintop Motel Massacre

Tosi kämänen mummo-slasheri. Mummo tappaa väkeä syrjäisellä motellilla. Huoh.

Giallo

Noniin, Dario Argento pääsi sekä parhaimpiin ja paskimpiin elokuviin tällä listalla. Kertoo miehen urasta jotain. Lähinnä sen epätasaisuudesta. Italokauhun maestro oli varmasti juu maestro hetken aikaa joskus 70-luvulla, mutta kyllä kauas on tultu niistä loiston ajoista. Giallo on ihan älyttömän huono elokuva.

-----

Jep jep. Semmosta. Kyllä 2020 vuosi jää elokuvakatseluiden puolesta mieleen hyvänä vuotena, vaikka noin niinkun muuten lienee turha edes kuvailla koko vuotta. Aika vähän tuli katsottua mitään ihan luokatonta ryönää, ja sitäkin enemmän tuli katsottua hyviä klassikoita ja uusia tuttavuuksia, jotka nousi sinne vanhojen klassikoiden rinnalle. Joitain saattoi jäädä listalta poiskin, kun en ihan aina muista painaa niitä pisteitä uusiks, etenkään jos pisteytys pysyy uusintakatselun myötä samana.

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille tykkiläisille!

Keskustelut