Suositeltavia vanhoja elokuvia

Foorumin päävalikkoonLeffat yleisesti › Suositeltavia vanhoja elokuvia

barros
Käyttäjä
1454 viestiä

21.01.20 klo 18:14 - linkitä tähän kommenttiin: #

Pidän vanhoista leffoista, joten kaikki munat samaan koriin ja kerros mistä pidät.

Katsotut:
Gaslight
Hitchcock
Pekka ja pätkä
12 Angry man
Batman

Joku
Käyttäjä
1294 viestiä

21.01.20 klo 19:24 - linkitä tähän kommenttiin: #

Saksalaiset expressionistiset (toivottavasti meni oikein) elokuvat on ainakin ollu mun mieleen, jos mennään siis ihan sinne viimevuosisadan alkumetreille. Esimerkkejä: The Cabinet of Dr Caligari, Nosferatu, M ja Metropolis.

barros
Käyttäjä
1454 viestiä

21.01.20 klo 20:09 - linkitä tähän kommenttiin: #

Olen tainnut katsoa nuo kaikki. Minne päin maailmaa laajentaisi katseluelämysten suhteen.

barros
Käyttäjä
1454 viestiä

21.01.20 klo 20:13 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kurko jäbä oot. Vähän mietintöjä luvassa, jahka pääsen pc:lle.

barros
Käyttäjä
1454 viestiä

21.01.20 klo 21:30 - linkitä tähän kommenttiin: #

barros kirjoitti:

Kurko jäbä oot. Vähän mietintöjä luvassa, jahka pääsen pc:lle.

Emerich & Pressburger, Godard ja lännenelokuvat työn alla ovat. Puhumattakaan sci-fistä. Kolmannen miehen ja Pahan kosketuksen olen nähnyt, mutta en tosin paljoa enää muista jälkimmäisestä mitään. Kone jumittaa, niin en saa loppuja katsottuja kommentoitua. Häliäkö vällä sanon.

barros
Käyttäjä
1454 viestiä

21.01.20 klo 23:00 - linkitä tähän kommenttiin: #

Nyt tuli ongelma, kun rupesin katsomaan levyltä I'll met by moonlight elokuvaa, niin en löytänyt sistä IMDB:sta tai täältä tykistä! Kyseessä on Emeric Pressburgerin tai/ja Michael Powelin elokuva! Täh?

https://imgur.com/a/qcpxNcv

Joku
Käyttäjä
1294 viestiä

21.01.20 klo 23:08 - linkitä tähän kommenttiin: #

barros kirjoitti:

Emerich & Pressburger, Godard ja lännenelokuvat työn alla ovat.

Itelläkin on tossa odottamassa Godard boksi katselua! Lännenelokuvat on myös äärimmäisen lähellä sydäntä, mutta kallistuu enemmän tonne spaguwesternin suuntaan, eli kuuskytluvun alusta seitkytluvun loppuun ajallisesti ajatellen, voiko niitä sitten vanhoiks kutsua. John Wayne ja jenkkilänkkärit ei oikein iske samallatapaa, vaikka sielläkin on 30-40 lukujenkin taitteesta tiettyjä helmiä.

barros
Käyttäjä
1454 viestiä

22.01.20 klo 01:01 - linkitä tähän kommenttiin: #

Länkkäreistä tunnetuin varmaan on Huuliharppukostaja ja siihen liittyvä trilogia Leonelta. Sam Peckinpahin Hurja joukko on myös jääånyt mieleen loistokkaana teoksena. El topo, Shane ja Sergio Corbuccin Ammattitappajat ja Viimeinen juna gun hillista katsomislistalla.

Miihkali
Moderaattori
2702 viestiä

22.01.20 klo 13:40 - linkitä tähän kommenttiin: #

Elokuvaharrastukseni alussa olin olevinani kovastikin innostunut länkkäreistä, mutta ei niitä näin jälkeenpäin ajateltuna kovin montaa tullut katsottua. Ylen kakkonenhan niitä esitti vuosituhannen alussa taajaan, tuntui melkein että joka päivä tuli paukkuwesterniä Ameriikan malliin, eikä ne poiminnat mitenkään erityisen huonoja olleet, vaikka nimiä en enää muistakaan.

Yleisesti ottaen spagettilänkkärit ovat satunnaiselle katsojalle amerikkalaisvastineitaan kiinnostavampia. Ovat kuitenkin tyyliltään ja maailmankuvaltaan selvästi modernimpia ja samalla aikuisempaan makuun sopivampia. Lajityypin perusteokset olet varmaan jo nähnytkin, ja ne muutama harvinaisempi mitä olin ehdottamassa (Haudat vailla nimeä ja Caramba - paholainen kannoilla) näköjään löytyvät katsottujen listaltasi myös.

Amerikkalaisista western-klassikoista parhaiten aikaa kestäneitä lienevät 1950-luvun westernit, jotka enteilivät spagettilänkkärin kyynisyyttä ja pyrkimystä purkaa genren totuttuja asetelmia. Niissä oli tiettyä väsyneisyyttä ja toivottomuutta, jonka kautta ne tavallaan kommentoivat koko genreä. Varmaan siihen aikaan jo tiedostettiin, että perinteisen western-sankarimyytin aika oli ollutta ja mennyttä, ja surumielisyys menneen poismenosta ja fantasian sortumisesta näkyy lajin parhaissa edustajissa. Sheriffi (High Noon, 1952), Armoton ase (3:10 to Yuma, 1957) ja Rio Bravo (1959) ehkä ikonisimpina.

Uudemmista länkkäreistä tosi pidettyjä ovat tietysti Clint Eastwoodin omat ohjaustyöt, kuten Ruoska (1973) ja Armoton (1992), mutta itse en niistä oikein perusta. Ei se Eastwood ole mielestäni koskaan ollut kummoinen ohjaaja, vaikka teknisesti toki osaakin tehdä laatustandardit täyttäviä elokuvia.

Sam Peckinpahin Hurja joukko (1969) edustaa jo ihan eri traditiota ja on paremminkin uuden Hollywoodiin aikakaudelle tyypillinen provokaatio, mutta juuri siksi se toimii niin hyvin. Kiinnostava länkkärien sivuhaara ovat ”modernit westernit”, joissa genren kuvasto tuodaan nykyaikaan. Niitä en ole montaa nähnyt, mutta eniten pidän Peckinpahin Tuokaa Alfredo Garcian päästä (1974).

Joku
Käyttäjä
1294 viestiä

22.01.20 klo 18:23 - linkitä tähän kommenttiin: #

Amerikkalaisista western-klassikoista parhaiten aikaa kestäneitä lienevät 1950-luvun westernit, jotka enteilivät spagettilänkkärin kyynisyyttä ja pyrkimystä purkaa genren totuttuja asetelmia. Niissä oli tiettyä väsyneisyyttä ja toivottomuutta, jonka kautta ne tavallaan kommentoivat koko genreä. Varmaan siihen aikaan jo tiedostettiin, että perinteisen western-sankarimyytin aika oli ollutta ja mennyttä, ja surumielisyys menneen poismenosta ja fantasian sortumisesta näkyy lajin parhaissa edustajissa.

Yksi syy siihen miks spagettiwesternit maistuu mulle huomattavasti paremmin kun vanhat jenkkiwesternit, on juurikin tuo sankarihomma. Ennen 50-lukua ilmestyneissä amerikkalaisissa länkkäreissä lähes järjestäen glorifioidaan villiä länttä ja sitä meininkiä. Sankarihahmot on puhtaita ja hyviä, tai ainakin tarkoitukseltaan hyväsydämisiä. Lännen historiaa lueskelleena sen tiedostaa, että villissä lännessä ei hyviä jätkiä juuri ollut. Iso osa lainvalvojistakin oli taustoiltaan ryöväreitä ja murhamiehiä, niitä joilla ase pysyy hyvin käsissä tiukan paikan tullen. Monesti lainvalvojat myös toimi täysin mielivaltaisesti, ja omien etujen mukaan, eikä suinkaan kierrelly pelastamassa viattomia kyläläisiä. Spaguwesterneissähän meininki on nimenomaan saastaista, päähahmotkin saattaa olla moraalisesti tosi kyseenalaisia, väkivalta on raakaa ja tuntuvaa, eikä mitäänsanomattomaksi sliipattua. Suoraan sanoen realistisempi ote. Myöhemminhän sitten on toki ämeriikoissakin tehty aivan huikeita lännenelokuvia, muunmuassa juuri Clint Eastwoodin toimesta. Yks jenkkiwesterni, mitä on tapana aina suositella kun länkkäreistä puhutaan on Don Medfordin ohjaama The Hunting Party - Metsästys. Kyseessä on 70-lukulainen pienimuotoinen mestariteos. Todella nihilistinen ote, kourissaan tiukasti pitävä juoni, ja väkevät roolisuoritukset Gene Hackmanilta ja Oliver Reediltä tekee tästä ehdottomasti tutustumisen arvoisen elokuvan.

Brutus
Käyttäjä
1091 viestiä

22.01.20 klo 20:00 - linkitä tähän kommenttiin: #

Joku
Käyttäjä
1294 viestiä

23.01.20 klo 00:12 - linkitä tähän kommenttiin: #

Espanjan vastine tais olla lempinimeltään paella-western, jossen väärin muista. Ranskassakin tehtailtiin mm. elokuva Cemetery without Crosses. Ja sitten on Suomen oma jänkhä-western-leffa Mosku. Sehän on tunnelmaltaan ja jotenkin juonensakin puolesta täysin western-muottiin istuva elokuva. Vaikka sijoittuukin Suomen korpimaille. Niin, ja helvetin hyvä elokuva vieläpä!

JuicyFruity
Käyttäjä
103 viestiä

30.03.21 klo 22:56 - linkitä tähän kommenttiin: #

Charlie Chaplin
Buster Keaton
Ohukainen ja Paksukainen

Aivan loistavia aikakautensa esiintyjiä. Näiltä löytyy paljon hauskoja elokuvia

Söpö
Ylläpitäjä
2878 viestiä

04.04.21 klo 05:25 - linkitä tähän kommenttiin: #

barros kirjoitti:

Nyt tuli ongelma, kun rupesin katsomaan levyltä I'll met by moonlight elokuvaa, niin en löytänyt sistä IMDB:sta tai täältä tykistä! Kyseessä on Emeric Pressburgerin tai/ja Michael Powelin elokuva! Täh?

https://imgur.com/a/qcpxNcv


Hmm, kyllä Ill Met by Moonlight eli Night Ambush löytyy IMDB:stä [www.imdb.com] ja mm. Elonetistä [elonet.finna.fi]. Dirk Bogarde -fanina joudun häpekseni tunnustamaan, että tuo taitaa olla niitä harvoja hänen töitään, joita en ole nähnyt. Oliko kuinka hyvä?

barros
Käyttäjä
1454 viestiä

05.04.21 klo 12:15 - linkitä tähän kommenttiin: #

Minulla on vähän huono elokuva muisti, niin en muista ko. pätkästä oikein mitään enää. Erinomaisia rainoja kyseiset tekijät tekevät joka tapauksessa Söpö. Lisäksi minulla on vielä boksi hyllyssä, jos loput filmit katsoisin joskus loppuun asti.

Jautsi
Käyttäjä
83 viestiä

09.04.21 klo 11:47 - linkitä tähän kommenttiin: #

Hitchcockin elokuvista eniten tykkään elokuvasta Vaarallinen romanssi (North by Northwest). Olisi kyllä jännä nähdä samalta ohjaajalta myös Notorius - Kohtalon avain uudellensa, kun on jo edellisestä katselusta aikaa. Myös Takaikkuna on oikein toimiva jännäri.

Pekka ja Pätkä elokuvista tykkään eniten siitä, jossa ollaan Suezilla. Meidän poika tuntui aikoinaan kaveriensa kanssa leikkivän "suezia" sen elokuvan pohjalta. Suez-seikkailussa on jotain samanhenkistä Ohukaisen ja Paksukaisen elokuvan Muukalaislegioonan monnit kanssa. Vanhoista hauskuutuksista tykkään myös Marx-veljesten elokuvasta Duck Soup. Chaplinin paras elokuva ja kaiken kaikkiaan parhaimpia näkemiäni elokuvia on Kaupungin valot, City Lights. Kultakuume on myös aivan ihana.

Draamapuolelta voin suositella amerikkalaiselokuvaa Vihan hedelmät, se perustuu John Steinbeckin romaaniin ja kertoo Kaliforniaan muuttavista köyhtyneistä palstatilallisista.

Jos japanialaiset elokuvat kiinnostavat, niin ohjaaja Ozun teos Ensimmäinen matka, Tokyo Story, kannattaa katsella. Siinä ei tyttö jää kaipaamaan tapaniaan, vaikka tapahtumat sijoittuvat sotienjälkeiseen japaniaan.

Harvemmin mainitaan sellainen amerikkalainen sotaelokuva kuin Nuoret leijonat, jossa Marlon Brando näyttelee sykähdyttävästi saksalaista upseeria ja Montgomery Clift amerikkalaista merijalkaväen sotilasta. Suomen nuoret leijonathan saalistivat pronssia Kanaatasta tänä vuonna. Elokuva on vuodelta 1958. Muutama vuosi myöhemmin valmistui amerikkalaiselokuva Kuumetta veressä (Splendor in the Grass), jossa nuoret immeiset etsivät hapuillen omaa tietään kaikenmoisten intohimojen poltteessa. Ensi kesänähän olisi tarkoitus Suomen huhkaajien verestellä kinttujaan nurmella Pietarissa ja Köpiksessä. Samantapaista intohimoista mekastusta sisältyy Tennessee Williamsin näytelmien pohjalta tehtyihin elokuviin Kissa kuumalla katolla ja Viettelyksen vaunu. Jotkut saattavat ensi näkemältä tykätä elokuvasta Äkkiä viime kesänä, vaikka enpä tiedä kestääkö se aikaa edes ensi kesään?

Keskustelut