Animaatioketju

Kävin runsas viikko sitten katsomassa Akiran elokuvateatterissa. Se oli melkoinen kokemus.

Ei mulla muuta.

Akira oli kyllä mainio. Uppos mullekin, vaikken oo mikään animediggari. Olis mulla tossa pari muutakin animeleffaa katselujonossa, jotka käsittääkseni on alan klassikoita, tai ainakin kovemmanluokan teoksia. Toinen on Tulikärpästen hauta ja toinen Metropolis. Pitäis ottaa asiakseen katsoa, mutta kun ei toi anime yleistasolla kauheesti napostele, niin en oo saanu aikaseks vielä.

Enpäs ole vielä tainnut missään erikseen hehkuttaa, miten hieno Beastarsin toisen tuotantokauden loppuvideo [www.youtube.com] onkaan. Nopealla vilkaisulla tuo näyttäisi kevyesti tussatulta ja vesivärimaalatulta jäljeltä erotuksena varsinaisen sarjan 3D- ja 2D-animaatiota yhdistelevään tyyliin. Tuon sarjan tekijätiimin kekseliäisyys jaksaa aina vaan viehättää.

Loppuvideo kertoo yksinkertaisesti pienen tarinan itse sarjan hahmojen sielunmaisemista ja motiiveista. Kauris siis liittyy leijonien muodostamaan rikollisliigaan osoittaakseen itselleen olevansa muuta kuin pelkkä avuton uhri, kun taas leijonat nauttivat siitä miten jengiin ilmestynyt kauris koskettaa näiden sisäistä petoeläintä ja saa nämä tuntemaan elävänsä.

Huhhuh, taisi vuoden mielenkiintoisimmat uudet animaatiot tulla niinkin kiehtovasta paikasta kuin Meksikosta.

Aiemmin olin jo ehtinyt hehkuttaa Villanosia [www.youtube.com], joka on vähän samanlainen musta satiiri kuin Hazbin Hotel ja Helluva Boss. Villanoskin aloitti youtubessa tiedä kuinka monta vuotta sitten, mutta virallinen televisiosarja tuli eetteriin vasta muutama viikko sitten.

Toinen kuumottava löytö on sellainen uutuus kuin Sustos ocultos de Frankelda, joka on kauhufantasiaa ysärin Tim Burtonin ja Tales from the Cryptin hengessä sekoitettuna meksikolaiseen kulttuuriin. Tämäkin on niin uusi, ettei kaikkia jaksoja taida olla vielä eetterissä, mutta harvojen pätkien perusteella [www.youtube.com] näyttää ja kuulostaa pirun hyvältä.

En hirveästi pidättele hengitystäni että näin eksoottista kamaa tullaan julkaisemaan ainakaan Suomessa. Tuntuu ihanan raikkaalta ja vapautuneelta kun noissa latinotuotoksissa ei ole näitä nykyamerikkalaisia tiukkapipoisia rajoitteita sen suhteen miten esimerkiksi kuolemaa, kauhugotiikan juttuja tai muuta vähän epäkorrektia voidaan kuvata ja ne on silti tehty hyvällä maulla.