Takashi Miike loikkaa verisen überultaväkivallan tuolle puolelle.

24.3.2010 22:18

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Dead or Alive 2: 逃亡者
Valmistusvuosi:2000
Pituus:97 min

Mizuki (Shô Aikawa) on palkkamurhaaja ja hän valmistautuu tekemään tappoiskun. Valitettavasti toinen palkkamurhaaja ehtii ensiksi ja valitettavien sekaannusten vuoksi Mizuki joutuu piileskelemään kotiseudullaan kuten myös iskun toteuttanut Shu (Riki Takeuchi). Kotiseudulla kaksi kovettunutta tappajaa tapaavat ja kyseessä on myös lapsuudesta asti tuttujen ystävien kohtaaminen ja sen seurauksena kaksikko laittaa tappavat kykynsä yleishumanitaariseen työhön, joskin muut gangsterit eivät sellaisesta pidä. Lyhyt juonikuvaus ei kuitenkaan pysty kuvaamaan väkivaltatrilogian keskiosan monipuolista kuvausta ihmisen kaipuusta tehdä hyvää ja pyrkiä kohti onnellisuutta.

[movie]Dead or Alive[/movie] koetteli huonon maun rajoja überultraväkivallalla. Samojen näyttelijäkaksikon tähdittämässä jatko-osassa Takashi Miike loikkaa verisen ja huonon maun rajoja koettelevan überultaväkivallan tuolle puolelle ja luo herkän, maalauksellisen kauniin elokuvan. Väkivallan määrä on puristettu hyvin vähäiseksi, mutta se vähä on kuitenkin erittäin brutaalia. Lähes kaksi kolmasosaa kulutetaan henkilöhahmojen ja näiden henkisen taustan luomiseen ja vasta viimeisessä, fantastisessa loppukolmanneksessa Miike revittelee väkivallalla vaikka sitä on myös aiemmin tuotu esille. Myös irvokkaana vastakohtana rakentaville, rakastaville voimille jotka ohjaaja näyttää niiden kaikessa kauneudessa. Urbaanin miljöön ahdas niljaisuus on jyrkkä vastakohta kotiseudun vihreälle avaruudelle ja sama vastakohtaisuus pätee myös henkilökuvauksessa.

Shô Aikawa ja Riki Takeuchi päärooleissa puristavat ohuista rooleistaan uskomattomat suoritukset joihin mahtuu myös huumoria. Aikawa revittelee räikeissä vaatteissa ja Takeuchi taas pysyttelee hillittynä kelminä jolla on kuitenkin sydän paikallaan.

Tunnelma on hillitty, kuvasto kaunista ja Miike värittää yksinkertaista tarinaa inhimillisellä lämmöllä ja myös väkivallalla. Jyrkkä riitasointu Miiken tunnusomaiseen überultraväkivaltaan, mutta joka tapauksessa taiteellisesti johdonmukainen kokonaisuus.

Arvosteltu: 24.03.2010

Lisää luettavaa