Ensin muutama sana filmin katsomiseni alkuasetelmista: Tätä elokuvaa oli vaikea Suomesta saada, sitä ei löydy vuokraamoista eikä kaupoista. Olin kuitenkin lukenut niin hyvät arvostelut, että jatkoin etsiskelyä nettikaupoista. Yhdestä firmasta sitten löysin C.R.A.Z.Y:n sattumalta ja vielä todella halvalla. En joutunut katumaan ostosta.
Kanadanranskalaisessa Beaulieun perheessä on viisi erilaista poikaa. C.R.A.Z.Y. kertoo perheen toiseksi nuorimman, joulupäivänä 1960 syntyneen Zacin (Marc-André Grondin) kasvutarinan. Hän tuottaa isälleen (Michel Côté) jatkuvasti pettymystä osoittamalla kiinnostusta aivan eri asioihin, kuin maskuliininen isä ja muut veljet. Koska Zac ihailee isäänsä, tuloksena on oman identiteetin tukahduttaminen. Katolinen äiti (Danielle Proulx) taas uskoo Zacin omaavan ”parantamisen lahjan”. Vaikka kasvatus ei ole lähtökohdiltaan paras mahdollinen, vanhempien rakkaus poikia kohtaan on kuitenkin selkeää.
C.R.A.Z.Y. on onnistunut kuvaus erilaisten ihmisten yhteiselosta. Vaikka tarina on tuttu, ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Jean-Marc Vallée kertoo sen sortumatta kliseisiin. Näyttelijät onnistuvat läpi koko elokuvan ja inhimilliset tunteet välittyvät hienosti – jopa nuorta Zacharya esittävä lapsinäyttelijä Émile Vallée (Jean-Marc Valléen poika) loistaa.
Tarinassa tärkeimpiin rooleihin nousevat Zacin lisäksi vanhemmat ja aina poikaa lyttäämässä oleva, huumeita käyttävä isoveli Raymond (Pierre-Luc Brillant). Äidin suhde poikaansa on varauksettoman rakastava, ja hän tukee Zacin kasvua sellaiseksi kuin tämä itse haluaa olla. Suhteet isään ja Raymondiin taas ovat täynnä ristiriitoja. Zac ilmaisee vihansa heitä kohtaan selkeästi, mutta myös kiintymys paistaa läpi.
Elokuva kuvaa aidosti useampaa vuosikymmentä. Entisaikojen henki on vangittu niin hyvin, että tuotantovuosi 2005 hämmästyttää. Erikoismaininnan ansaitsee maskeeraus. Pitkiä aikavälejä kuvaavissa elokuvissa hahmot harvoin näyttävät oikeasti muuttuvan – tai sitten ne muuttuvat liikaa näyttelijöiden vaihtuessa. Tässä elokuvassa juuri hahmojen vanhenemisen autenttisuus kiinnitti huomiota.
C.R.A.Z.Y. on kuvaus perheestä ja oman identiteetin etsimisestä painostuksen alla. Niihin liittyy paljon vahvoja tunteita, sekä kielteisiä että myönteisiä, ja ne kaikki on saatu vangittua. Jean-Marc Vallée on luonut niin hienon kuvauksen välittämisestä, että ohjaajan töihin on pakko tutustua enemmänkin.
