Viimeinen ilta kertoo kirjaimellisesti ihmisistä viettämässä viimeistä iltaansa maan päällä ennen selittämätöntä maailmanloppua. Elokuva on kaukana mahtipontisesta täydellisyydestä eikä sen aikana käytetä huomattavasti erikoisefektejä. Tarkastelun kohteina ovat maanjäristysten, hyökyaaltojen ja muiden mahdollisten luonnonkatastrofien sijaan tavalliset ihmiset ja heidän suhtautumisensa väistämättömään. Samalla opimme myös, että pystyykö David Cronenberg päihittämään haulikkoa kantavan miehen puolikkaan.

Elokuva on inhimillisesti vaikuttava taidonnäyte kanadalaiselta Don McKellarilta, mutta ei herättänyt meikäläisessä merkittäviä tunteita odotuksiini nähden. Ajatuksia kuitenkin herännee katsojalle kuin katsojallekin siitä, että miten itse viettäisi viimeiset hetkensä maapallolla. Mielestäni kyseessä on melko tehoton draama, jossa juoni tuntuu harhailevan välillä minne sattuu. En kyennyt välittämään hahmoistakaan tarpeeksi, sillä kehutun tunteellisesta lopustakin huolimatta kyynelkanavani pysyivät rutikuivina. Naseva dialogi on kuitenkin mieleeni eivätkä näyttelijätkään ansaitse moitteita. Aiheesta olisi varmasti voitu saada kuitenkin paljon enemmän irti, sillä elokuvan kestokin on vain vaivaiset puolitoista tuntia. Ei yhtään pöllömpi tutkielma apokalyptisista ajoista.