The Worst Person in the World

dbgirl

Upea elokuva! Niin realistinen, silti tarpeen tullen yllättäviä fantastisia elementtejä sujuvasti hyödyntävä draama kolmikymppisestä Juliesta joka vielä etsii itseään ja paikkaansa maailmassa.

LOPPU SISÄLTÄÄ PIENIÄ SPOILEREITA!!!

Pystyin samaistumaan osittain Julieen, osittain hänen ajatuksensa jäivät vähän hämärän peittoon tai en voinut kertakaikkiaan ymmärtää hänen päätöksiään tai tekemisiään. Mutta niinhän se menee, ei sitä kaikkea ymmärrä tai pidä itsessäänkään saati muissa. En pitänyt häntä (maailman) huonona ihmisenä (itse asiassa sen ajatuksen taisikin itsestään sanoa jompikumpi miehistä eikä Julie), mutta se tunne on yleismaailmallinen, tunnustan ajatelleeni useammin kuin kerran itsestäni niin. Pidin siitä miten tässä uskallettiin puhua erilaisista tunteista, ajatuksista (lapsellisimmistakin) ja näyttää seksiä, erilainen alaston ihmisvartalo kuin mitä leffoissa on totuttu näkemään mutta joka kuitenkin on normaali, puhua eritteistä ja olla silti yllättävän salonkikelpoinen kuin mahdollista. Olikin erittäin huvittavaa huomata että tämä oli kisailemassa Oscareista. Huvittavaksi asiantekee myös se epäonnistunut keskustelu taiteesta siinä radio-ohjelmassa, verraten tätä hieman vulgaarin leffan sisällyttämistä ylipäänsä ehdokkaaksi, ehkä taiteella on Oscareissa sittenkin toivoa? Ihmettelin tosin sitä miksi radio-ohjelmaa näytetään telkassa.

Sarjakuvan tekijä puhui lopussa todella koskettavasti, rupesi itkettämään. En osannut aavistaa ekan tunnin perusteella millainen sen loppu on. Ylipäänsä pääosakolmikko oli todella hyvä.

Ajan pysäyttäminen oli hauska idea ja teknisesti hyvin tehty, joskin mielestäni se kesti hiukan liian kauan. Harhojennäkemiskohtaus oli vähän erilainen kuin mitä odotin, erilailla WTF 😀 Lopun ilmarummuttelu oli kamerakikkailuineen todella hauska.

Ei tästä nyt mitään lempileffaa tullut, se tarvitsisi vielä jotain muutakin. mutta erinomaisena tätä pidän.