Cameron Diaz ja James Marsden esittävät psykologisen trillerin pääosissa pariskuntaa, joka saa käsiinsä salaperäisen laatikon. Jos he painavat laatikossa olevaa nappia, joku kuolee ja he saavat miljoona dollaria. Parilla on vuorokausi aikaa pohtia päätöstä, joka voi muuttaa heidän koko elämänsä.
Arviot
”Ne jotka kykenevät näkemään laatikon sisällä ja vielä löytämään sen tarkoituksen ovat onnekkaita.”
Richard Kelly tuli tunnetuksi elokuvallaan Donnie Darko. Se oli jotain aivan uutta. Sen teinikauhumainen kansikuva ei luvannut hyvää, mutta kaikki elokuvan katsoneet tietävät kansikuvan olevan täyttä fuulaa. Donnie Darkon jälkeen Kellyn seuraavaa elokuvaa saatiin odottaa useampi vuosi, eikä 2006 vuonna valmistunut Southland Tales vakuuttanut. Näinpä Kellyn seuraavalta elokuvalta ei enää jaksanut odottaa paljon. The Boxin […]
leffatykki
Arvosteltu: 04.11.2009
Tulkinnallisesti vaativammankin elokuvan pitäisi huomioida katsojan perustarpeet.
Richard Kellyn esikoisohjaus Donnie Darko (2002) on mestariteos vailla vertaa. Sen tapaan uudempi The Box sijoittuu hieman vanhempaan aikaan, tällä kertaa 1970-luvulle. Kelly taustajoukkoineen saa aikahypyn onnistumaan ilman, että se tuntuisi väkinäiseltä kikkailulta. Tunnelma muodostuu omituisen ajattomaksi. Aivan kaikkea 1970-lukuista ei kuitenkaan kannattaisi herättää kritiikittä henkiin. Elokuvan tempo on 2000-luvun yleisölle sen verran verkkainen, että […]
Organismi
Arvosteltu: 12.01.2011
Melko perinteinen paranoiatrilleri joka toi hiukan mieleen vivahteet 70-luvun tieteiselokuvista kuten Invasion of the Bodysnatchers. Ja nimenomaan siis siitä 70-lukulaisesta versiosta. Tämähän perustuu Richard Mathesonin tarinaan, jonka Richard Kelly on sitten leiponut valkokankaalle sopivaksi ja ohjannut. Kellyn elokuvista ensimmäinen, Donnie Darko on mun mielestä puhdas mestariteos. Miehen sitä seurannut Southland Tales oli puolestaan sekava ja teennäinen kasa sitä itseään. The Box pistää kyllä edeltäjäänsä paremmaksi muttei tämäkään kokonaisuutena mikään loistelias ole. Leffan ulkoasu on ensinnäkin vähän kökön oloinen, näyttelytyö paikoin kankeaa ja juoni leväällään kuin Jokisen eväät. Pohjaidea on kuitenkin hyvä ja etenkin alussa elokuva lähtee hienosti liikkeelle. Juonivyyhdin avautuessa kuitenkin homma menee niin laukalle, ettei sille voi kun nauraa. Tämä on hiukan sääli, sillä tässä on paikoitellen oikeesti hyvää vinksahtanutta tunnelmaa. En silti kiistä, ettenkö olis viihtynyt elokuvan parissa ihan hyvin. Tää kuitenkin rullaa kokoajan eteenpäin hyvällä tahdilla, eikä tunnu liian pitkältä lähes kahden tunnin kestostaan huolimatta. Cameron Diazia totta kai aina katselee myös mielellään!
Saa nähdä yltääkö Richard Kelly enää koskaan teatteridebyyttinsä tasolle, tuskinpa.