Positiivinen yllätys! Amy Adams on roolissa, joka tuntuu hänelle tyypilliseltä, eikä se haittaa. Vähän överiksihän henkilöhahmot on vedetty (Pettigrew itse on aika surullinen ja säälittävä ilmestys - monella tasolla), mutta ihan kiva pikku tarina kuitenkin.

Vanhan ajan charmia, hömpötyksiä ja Amy Adams kekkaloimassa iloisena hepsankeikkana taas kerran. Kaiken saturomantiikan takana vilahtaa pari sangen kelvokasta mietettä rakkaudesta sekä kohtalosta. Visuaalisesti kiva teos, mistä suorastaan huokui hyvä fiilis. Frances McDormandin päähenkilön tarina kosketti, hienoa työtä häneltä. Puhetulvainen hattara tuskin kaikille sopii, mutta minä kumminkin pidin kovasti.