Kun lopputuloksen tietävät kaikki niin jännitystä pitäisi luoda muilla tavoilla kuten Apollo 13 -leffassa muttä First Man ei siihen aivan kykene, johtui varmaan siitä että First Man käsittelee niin paljon suurempaa aikajanaa ja aihealuetta. Muilta osin yhtä laadukas leffa, efektit oli komeita ja näyttelijöistä Claire Foy selvästi paras.

Räväköiden musiikkielokuvien jälkeen Damien Chazelle lähtee tyylillisesti vastakkaiseen suuntaan suorastaan kuivakalla ilmaisulla. 60-lukulainen ulkoasu ja tyyli pysyy kuitenkin vetävänä kautta pidemmän puoleisen keston. Hienoa myös, että on onnistuttu kertomaan tunnettu tositarina ilman välillä lajityyppiä riivaavaa äkläkkää jenkkipaatosta. Efektitiimi saa avaruuskohtauksiin välillä jopa kotisohvalle välittyvää huimausta.

Kuvaelma maailman ensimmäisestä miehitetystä kuulennosta sekä sitä edeltäneestä pitkästä valmistautumisesta. Syvyyttä tarinaan tuodaan täydentämällä hahmojen taustoja ja keskittymällä laajahkosti tapahtumiin ennen lennon aloittamista. Valmistautumisaika on hermoja raastavaa ja koettelee varsinaisten osapuolien lisäksi myös näiden läheisiä, mitä elokuvassakaan ei unohdeta. Muutenkin tarina on melko kattava, eikä kyseessä suinkaan ole mikään pelkästään yksittäiseen tapahtumaan keskittyvä jännityselokuva.

First Manin päänäyttelijänä Gosling onnistuu melko hyvin vähän etäisenä Armstorngina (joskaan en osuvuudesta oikean henkilön kanssa osaa sanoa juuta enkä jaata). Teos tarjoaa kuitenkin hieman sellaista tietoa, mitä ei ole tullut ennen vastaan ja se on aina pieni positiivinen piirre. Itse tapahtumaa siis rakennetaan huolella, mutta loppupeleissä koko kuuvierailu jää ehkä vähän taka-alalle. Kuvaukset lentoaluksen sisältä ovat onnistuneita, mutta muusta jää mieleen, että onko tarkoituksella menty ns. helpon kautta ja jätetty kuvaamatta sitä ehkä hieman haasteellisempaa puolta. Alan raadollisuuteen kuolleiden kollegoiden kautta sen sijaan keskitytään senkin edestä.

Summa summarum First Man on ihan hyvä avaruuselokuva, joskaan ei sieltä aivan parhaimmasta päästä. Avaruus on toisaalata loppupeleissä niin pienessä osassa, että koko termi avaruuselokuvakin voidaan asettaa kysymysmerkin taakse. Enemmän ajankohtainen kuvaus voisi olla henkilönkuvaus, jossa osan on tällä kertaa saanut avaruuspilotti, tai ehkä pikemminkin avaruuslentoon valmistautuva pilotti. Joka tapauksessa kyseessä on kelpo draamaelokuva, jolta kuitenkin puuttuvat ne aivan huipulle asti vievät meriitit, jotka tekisivät kokonaisuudesta unohtumattoman.

.

Chazelle ei petä tälläkään kertaa vaikkei La La Landin taikka varsinkaan Whiplashin sfääreihin kavutakaan. Ohjaaja kykenee rakentamaan kuuvuosikymmenestä koherentin sekä semikiinnostavan narratiivin, missä nähdään Neil Armstrong ikonin sijaan tavallisena, vähäpuheisena & rohkeana miehenä, jolla oli yhtaikaa sekä unelma että velvollisuus saattaa työnsä loppuun. Gosling ei ollut mitenkään ihmeellinen tunteitaan piilottelevana jäpikkänä, tuntuu että hän on tehnyt tuon saman jo puolenkymmentä kertaa hyvin pienin variaatioin.

Claire Foy sen sijaan näytti oudolta ilman kruunuaan, sen siitä saa kun on nähnyt hänet kunnolla vain yhdessä tuotoksessa ennen tätä, heh. Yhtä kaikki kovillehan se otti perherintamallakin varsinkin kun kaikki tiesivät, millainen kuolleisuusprosentti ohjelmalla oli. Onneksi kotirintaman suhteen ei tiristellä suolavettä joka hiton välissä, kohtuullisuus kannatti jälleen kerran. Teknisenä suorituksena First Man mykisti hetkittäin: avaruuden kamerakulmat, tärinät, värinät ja märinät veivät minut hetkiksi mukaan itse raketteihin...ainakin kunnes "muistin" katsovani elokuvaa. Lattea lopetus sekä aiheen runsas kaluaminen muissa medioissa söivät arvosanasta avaruuskapselin kärjen pois.