Liian tylsä ja hidas draama, joka ei saanut minua kiinnostumaan päähenkilöstä ollenkaan, vaikka Philip Seymour Hoffman mahtavaa työtä tekikin.

Elokuvaa kantaa vain ja ainoastaan Hoffman.

Leffa oli aika hidastempoinen ja paikoin myös tylsäkin. Hoffmanin roolisuoritus pelastaa paljon ja hän tekeekin Capoten roolissa puhetyyliä myöten todella hienon ja todentuntuisen suorituksen ja sai anstaitusti Oscarin, BAFTAn ja Golden Globen. Muut näyttelijät eivät yltäneet lähellekään Hoffmanin suoritusta. Ennen leffan katsomista Truman Capote oli minulle tuttu lähinnä vain nimenä ja toki tiesin herran kirjoittaneen kirjan Aamiainen Tiffanylla, mutta paljon muuta en sitten tiennytkään. Ilman Hoffmanin loistavaa roolisuoritusta leffa olisi varmasti ollut vielä tylsempi kuin mitä se loppujen lopuksi oli.

Hieman liian pitkävetinen minun makuuni. Puhuttiin paljon, mutta tapahtui vähän.

Hoffman ja muut ovat saakelin loistavia rooleissaan, mutta paikallaan polkeva, melko tylsä tarina ei jaksa kiinostaa vähän alle kahta tuntia. Tiivistettynä elokuva olisi ollut paljon parempi.

Varsin hitaasti etenevä elokuva suuresta kirjoittajasta, ja näemmä melko erikoisesta persoonasta Truman Capotesta. Mahtavan roolisuorituksen erikoisena hiihtäjänä tekevä Seymour Hoffman on kaiken kehunsa ansainnut, mutta muuten kirjailijan tuotantotuskia yhden aiheen ympärillä seuraava elokuva ei ota oikein tuulta siiipiensä alle.

Raa'asta perhesurmavyyhdistä kirjaa kirjoittava Capote tekee journalistityötään menemällä sinne, missä asia on kuuma peruna. Hän tutustuu murhamiehiin ja luo samalla omalaatuista suhdetta toiseen näistä. Tarina murhien takana on niin vetävä, että kirjailija päätyy jopa hankkimaan uuden lakimiehen puolustukselle. Tilanteen edetessä ja vuosien vieriessä kirja odottaa kuitenkin loppuratkaisuaan. Menestyksellä lobattu teos odotaa viimeistä kruunaustaan ja kirjailijan hermo alkaa olla tiukalla. Ympärillä muut etenevät ja oma elämä seisoo paikallaan. Samalla alkaa tulla epäilyksiä toiminnan moraalipuolesta, sillä välillä näyttää jopa siltä, että murhakaksikko saattaa selvitä ilman tuomiota, kiitos Capoten tekemän työn.

Elokuvaa ei voi millään sanoa huonoksi. Roolisuoritukset ovat Hoffmanin johdolla hyviä, tarina rakennettu huolella ja muita sävyjä tuotu onnistuneesti mukaan. Aihe itsessään ei kuitenkaan ole kovinkaan innostava, eikä pitkäveteinen tapa esittää sitä ainakaan helpota. Kaikkine lässytyksineen päähenkilö alkaa pidemmän päälle jopa ärsyttää, eikä oikein kukaan herätä minkäänlaisia sympatioita. Murhat itsessään jäävät todella pieneen osaan, mikä myös osaltaan luo pientä miinusta kokonaisuudelle.

.