Arvostelu

Aitoa taisteluhenkeä

Historian suuria ja mullistavia merkkihetkiä tähdentävien elokuvien kultakaudella vuonna 1962 valmistunut 300 spartalaista on jäänyt nykyajan yleisöltä suurimmilta osin unholaan, mitä voinee ainakin osittain selittää sen hiukan liikaa mutkia suoristavalla tarinankulullaan ja liian hätäisellä tuotannolla. Historiallisia tarkkuuksia itsekin arvostaen katsoisin kuitenkin kaikista tärkeimmäksi suoritukseksi pääasiallisesti toimivan ja riittävän uskottavan illuusion luomisen piiruntarkan ja hyvin hankalasti saavutettavan realismin sijaan, sillä elokuvataiteessa joudutaan useasta eri syystä turvautumaan kompromisseihin, kun vähänkin isompi kaupallinen tuotanto on kyseessä. Mainitsemisen arvoiseksi ansioksi on kuitenkin luettava kuvaus ihka aidossa kreikkalaisessa ympäristössä, tarkalleen ottaen Peloponnesoksessa Perachoran kylässä.

Aikansa lajityypin filmit muistetaan varsinkin noin reilun vuosikymmenen käytössä olleesta elokuva-alaa muuttaneesta CinemaScope -tekniikasta, jossa tietynlaisella linssillä pystyttiin kuvaamaan laajakuvafilmejä aivan uudella tavalla. Tekniikka muuttui nopean kehityksen takia hyödyttömäksi, itseasiassa jo 14 vuodessa, mutta sen aloittama uusi esitys- ja kuvausformaatti on säilynyt jotakuinkin sellaisenaan tähän päivään saakka. Paras formaattia käyttänyt, jos sellainen teos pitäisi valita, on monimutkaisen tuotannon läpikäynyt Spartacus. 300 spartalaista jää elokuvataiteellisesti keskikastiin, eikä sen myös useissa klassikoissa (esim. Nainen Shanghaista, Gilda sekä Dreyerin elokuvat Vampyyri ja Jeanne d'Arcin kärsimys) kuvaajana ja kuvaamisen ohjaajana toiminut ohjaaja Rudolph Maté ole jäänyt kuin innokkaimpien asiantuntijoiden mieleen.

Kyseinen elokuva edustaa historiallisista spektaakkeleista suoraviivaisempaa ja yksiulotteisempaa päätä. Sitä voisi oikeutetusti kritisoida yksiulotteisista kunniakäsityksistä, mutta toisaalta elokuvan tekoaikanakin on varmasti ollut omat vaatimuksensa siitä mitä elokuvissa sai näyttää, koska viattomalta vaikuttavatkin elokuvat saattavat olla sisältä puhdasta propagandaa. Tämän tapauksessa kyse on kuitenkin vain suhteellisen harmittomasta tuotoksesta, jossa esimerkiksi Zulu -elokuvan tavoin pieni joukko miehiä taistelee viimeiseen mieheen asti mahdottomalta tuntuvaa taisteluaan jättiläismäistä vihollisarmeijaa vastaan.

Aikalaiskriitikot näkivät elokuvan kylmän sodan vertauskuvana, jossa "vapauden linnakkeelle" ja "orjaimperiumille" nähtiin yhdistyvän silloin kuumimmillaan käyneen kylmän sodan osapuoliin. Minusta kyseessä ei ole mitenkään erityisen alleviivaava eikä saarnaava teos, sillä sen yksinkertaiset sanomat vaikuttavat sopivan hyvinkin moneen eri yhteyteen, ilman sitoutumista pelkästään kylmän sodan tapahtumiin.

Historialliseen taisteluun pohjautuvan elokuvan vuoropuheluihin on myös sisällytetty tunnetut lauseet, jotka ylväydessään ja ihailtavassa uhmamielessään kohosivat kuolemattomiksi sanoiksi. Koska elokuva on mahdollisimman uskollinen vuosituhansien takaiselle todellisuudelle, myös lopetus on luonnollisesti traaginen, mutta vapautta, tervettä taisteluhenkeä ja kunniakasta kuolemaa häpeilemättömästi ylistävä kannanotto.

Thermopylain legendaarista taistelua kuvittava filmi erottuu muista aikansa historiallisista spektaakkeleista verrattain lyhyellä kestollaan. Elokuva kärsii kuitenkin kankeasta rakenteesta, sillä kohtausten rytmitys alkaa toimimaan todenteolla vasta kun filmiä on kulunut jo noin kolme varttia, jonka aikana käydään hiukan kuivakasti läpi suureen solassa tapahtuvaan koitokseen valmistautumista niin tarinan päähenkilöinä toimivien spartalaisten poliittista päätöksentekoa, pääsankarin rakkausasioita kuin myös armottomien persialaisten johtajien kylmän teknistä juonittelua.

Tässä kunnon vanhanajan miekka ja sandaali -filmissä miehet ovat niin raavaita kuin myös ihmisenä luonnollisen tuntuisia, eikä poliittisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja ole päässyt liikaa sinänsä simppeliä tarinaa häiritsemään. Raakileenakin tässä on ylväässä vaatimattomuudessaan enemmän aitoa taisteluhenkeä kuin useissa nykyajan verta tihkuvissa ja arveluttavia painotuksia sisältävissä miekankalisteluissa yhteensä.

Pisteet: rating 60,000

AP
Tähtääjä, 79 arvostelua
Arvosteltu: 27.05.2010
Katsottu: Kotona

Saman kategorian TOP-leffoja

Vihreä maili
Vihreä maili arvosana 4,38
Vihreä maili
The Artist
The Artist arvosana 3,83
The Artist
Leijonakuningas
Leijonakuningas arvosana 4,24
Leijonakuningas
Taksikuski
Taksikuski arvosana 4,10
Taksikuski

Elokuvan tiedot

300 spartalaista
300 spartalaista arvosana 3,38

300 spartalaista (1962)

Alkuperäinen nimi: The 300 Spartans

Genret:
Draama,
Valmistusvuosi:
1962
Pituus:
114 min
K3
Ohjaajat:
Rudolph Maté
Käsikirjoittajat:
George St. George, Gian Paolo Callegari, Giovanni d'Eramo, Remigio Del Grosso, Ugo Liberatore
Pääosanäyttelijät:
Anna Synodinou, Barry Coe, David Farrar, Diane Baker, Donald Houston, Ralph Richardson, Richard Egan
Maat:
USA
Kielet:
englanti