Luolamies sijoittuu aikojen alkuun, kun urhea luolamies Dug ja hänen paras ystävänsä, lemmikkisika Hognob pyrkivät yhdistämään esihistoriallisen heimonsa pelastaakseen kotinsa pronssiajalle jo siirtyneeltä inhalta viholliselta. Ilmeikkäiden vahahahmojen alkuperäisinä ääninä kuullaan tunnettuja näyttelijöitä kuten Eddie Redmayne, Tom Hiddleston, Maisie Williams ja Timothy Spall.

Luolamiehen kuvaukset alkoivat vuoden 2016 keväällä, mutta ohjaaja Nick Park oli hionut sitä vuodesta 2010 lähtien. Hänellä oli johtoideana "Gladiaattori kohtaa Dodgeballin".

Elokuvasta tuli Aardman-studion yli 40-vuotisen historian isoin tuotanto. Sen parissa työskenteli 150 ihmistä, parhaimmillaan sitä työsti 33 animaattoria yhtä aikaa ja käytössä oli 40 kameraa. Se vaati 273 nukkea, joita 30 kuukauden aikana teki 23 eri ihmistä. Erilaisia Dug-nukkeja tehtiin 18 kappaletta ja kutakin kivikautisen heimon jäsentä tehtiin kahdeksan.

Nuket vaativat yhteensä 3 000 kappaletta käsityönä tehtyä vaihtosuuta. Heimon metsä koostui 60 puusta, joiden tekeminen kesti viikon per puu. Yhteensä elokuvan vaatima studiopinta-ala vastasi neljää olympia-tason uima-allasta.

Luolamiehen budjetti oli Aardmanille huikeat 50 miljoonaa dollaria. Esimerkiksi Oscar-voittaja Wallace & Gromit: Kanin kirous maksoi "vain" 30 miljoonaa dollaria. Jättibudjetti jouduttiin kuitenkin työ- ja tekijämäärän johdosta venyttämään ohueksi. Se onnistui, koska niin moni halusi työskennellä Parkin kaltaisen tekijän kanssa.

Stop-motion tuntuu ulkopuolisista hitaalta prosessilta - ja sitä se onkin.

- Jos meillä on päivän päätteeksi kolme sekuntia valmiina, olemme tyytyväisiä. Minuutti viikossa? Animaation termein: rock 'n' roll! Park nauraa.

Pitkä elokuva on Parkin mielestä kuitenkin vaivan arvoista, koska se mahdollistaa kaikin puolin isomman mittakaavan.

- Teemme kuvakäsikirjoituksen ja leikkaamme sen "elokuvaksi", lisäämme väliaikaiset musiikit ja äänet. Olemme kirjoittaneet kaiken uusiksi sataan kertaan. Viilaamme ja poistamme kohtauksia, jotka eivät toimi tai eivät ole tarpeeksi hauskoja. Ja sitä jatkuu kaksi vuotta ennen kuin kuvaukset alkavat. Elokuvan tekee käytännössä kahdesti. Mutta se kannattaa.

Luolamiehen heimolle äänensä antaneet brittinäyttelijät olivat toinen toistaan nimekkäämpiä, pääosakolmikko erityisesti. Nick Park oli pistänyt Eddie Redmaynen korvan taakse jo ennen kuin tämä voitti Oscarin Kaiken teoriasta.

- Hän esitti Black Deathissa keskiaikaista nuorta munkkia, ja hänessä oli haavoittuvuutta, josta pidin, Park muistelee.

- Etsin esittäjää teini-ikäiselle luolamiehelle, poikamaiselle ja innokkaalle, mutta ei välttämättä kovin itsevarmalle. Ja homma toimi. Kun ensimmäistä kertaa haimme Dugin ääntä, hän kysyi: "Mitä jos vedän vieläkin nuoremmaksi?" Pidin siitä miten hän teki Dugista vähän epäsiistin teinin.

Park on periaatteesta kannattanut paikallista jalkapallojoukkuetta Preston North End, mutta ei sinänsä ole kiinnostunut jalkapallosta. Sitä taustaa vasten ajatus esihistoriallisesta jalkapallosta kertova elokuva saattaa tuntua oudolta ajatukselta.

- Ulkopuolisena voin kertoa tarinan, johon muutkin voivat samastua. Luolamiehessä on myös viittauksia siihen, miten raha muuttaa peliä. Mutta oikeastaan se ei edes kerro jalkapallosta vaan heimosta, jolla on oikea asenne.

Tarina myös sopi Parkin mielestä saviformaattiin.

- Savi-ihminen kun olen, se tuntui maanläheiseltä. Se on inhimillistä ja siinä on oma viehätyksensä, siinä saa tuotua itseään läpi antamalla nukeille elämää. Kirjaimellisestikin siinä saa iskeä kätensä saveen!

Toimittanut Jouni Vikman / Haastattelu: Studiocanal S.A.S 08.03.2018 klo 17:16