Maailmaa muuttaneet elokuvat

Maailma on täynnä elokuvia, jotka ovat onnistuneet ulottumaan valkokangasta pidemmälle ja vaikuttaneet maailman rakenteeseen, kääntäneet ihmisten päitä, jopa saaneet muutoksia lainsäädäntöön. Leffatykki listaa elokuvia, jotka ovat konkreettisesti muuttaneet maailmaa.

1. Merieläinpuistot historiaan

Keskustelu maailmaa muuttaneista elokuvista on ajankohtainen tällä hetkellä erityisesti yhden dokumentin takia. Vuonna 2013 julkaistu Blackfish-dokumentti esittelee Yhdysvalloissa toimivia Sea World -merieläinhuvipuistoja ja paljastaa järkyttäviä faktoja puistojen miekkavalaiden elinolosuhteista ja hyytävistä tragedioista puistojen kulisseissa. Voisi kuvitella, että vankeudessa elävien eläinten huonojen olojen paljastamisessa ei ole mitään uutta, mutta Blackfish onnistui kääntämään lähes koko amerikkalaisen yhteiskunnan ajattelumallin siitä, miten merieläinpuistot nähdään. Sea World on ollut osa amerikkalaisen idyllielämän huvituksia 1960-luvulta asti ja vuosikymmenten aikana amerikkalaiset kasvatettiin uskomaan, että älykkäät meren nisäkkäät rakastavat elää ihmisten keskellä ja esiintyä heille.

Vasta huikean menestyksen saanut ja laajalle levinnyt Blackfish sai ihmiset suurissa mittakaavoissa ymmärtämään että näin ei ole. Elokuvan myötä puistojen suosio alkoi vajota; huippuartistit peruivat puistoihin sovittuja konserttejaan ja alkovat kampanjoida sitä vastaan, jopa amerikkalaiset lapset vaativat koulujaan perumaan perinteiset SeaWorld-luokkaretket. Helmikuussa 2016 elokuva pystyi virallisesti sanomaan saaneensa niskalenkin puistoista: SeaWorld ilmoitti lopettavansa miekkavalaiden kasvatusohjelman ja miekkavalasnäytökset. Pitkälti Blackfishin aiheuttamat maailmanlaajuiset näkemysmuutokset vesieläinpuistoista näkyvät myös Suomessa, missä Särkänniemen delfinaario ilmoitti lopettavansa toimintansa vuoden 2016 aikana.

2. Yksi mies raiskauskulttuuria vastaan

Yksi raskaimpia, mutta käsitellyimpiä teemoja dokumenttielokuvissa viime vuosina ovat olleet raiskauskulttuurit erilaisissa ympäristöissä. Erityisen voimakkaasti niitä on käsitellyt yksi mies, dokumentaristi Kirby Dick, jolla on syytä olla varsin ylpeä saavutuksistaan. Miehen elokuva The Invisible War vuodelta 2012 käsittelee salattua ja raakaa raiskauskulttuuria Yhdysvaltojen armeijassa, missä raiskatut naissotilaat koitetaan hiljentää ja painostaa pois palveluksesta. Järkyttävä dokumentti laittoi vauhtia Yhdysvaltojen lainsäädäntöön, missä alettiin välittömästi laatia lakeja, jotka takaavat paremmat oikeudet ja viralliset oikeudenkäynnit raiskauksen uhreille. Presidentti Obama allekirjoitti jo vuosi elokuvan ensi-illan jälkeen uudet lait. Elokuvaa näytetään säännöllisesti myös Yhdysvaltain merivoimissa, missä sen ovat nähneet jo kymmenettuhannet sotilaat.

Vuonna 2015 Dick julkaisi seuraavan raiskausaiheisen dokumenttinsa, The Hunting Groundin, joka käsittelee raiskauskulttuuria Yhdysvaltojen huippuyliopistojen kampuksilla. Myös tässä elokuvassa kuvataan kuinka raiskauksen uhreja koitetaan hiljentää väkisin yliopistojen maineen ja rahoittajien säilyttämiseksi. Elokuvasta nousi kohu erityisesti sen tunnuskappaleen, Lady Gagan esittämän 'Til it Happens to You:n jälkeen, joka sai myös Oscar-ehdokkuuden. Gaga esitti dramaattisen kappaleen Oscar-gaalassa tuoden lavalle kymmeniä raiskausten uhreja ja kertoi kuuluvansa heihin itsekin. Esitys oli poliittinen kannanotto myös Yhdysvaltojen johdolta, sillä sen juonsi lavalle varapresidentti Joe Biden vetoamalla ihmisiin, että he puuttuisivat rohkeammin seksuaaliseen väkivaltaan.

3. Elokuvat joita valtionjohdoissakin katsotaan

Luonnollisesti dokumentit ovat omiaan vaikuttamaan ihmisten ajatteluun, mutta pystyy siihen fiktiokin - ainakin tositapahtumiin perustuva. Italialais-algerialainen Taistelu Algeriasta (1966) on valitettavan vähän tunnettu sotaklassikko, joka kuvaa Algeriassa 1954-1962 käytyä siirtomaasotaa. Elokuva analysoi viiltävän taidokkaasti missä kulkee raja vallankumouksen ja terrorismin välillä. Vuosia huhuttiin että oikeat vallankumoustaistelijat, Mustat Pantterit ja Irlannin tasavaltalaisarmeija käyttivät elokuvaa koulutuksessaan. Vahvan huhun takia useat sotilaalliset tahot perehtyivät elokuvaan ja jopa Pentagon Yhdysvalloissa esitti elokuvan omalle väelleen 2003 opiskellakseen vallankumousliikkeiden strategioita.

Valtionpäämiehiä kohahduttaneimpia dokkareita sen sijaan oli yhden kaltaisensa, entisen Yhdysvaltojen varapresidentti Al Goren kertoma elokuva Epämiellyttävä totuus (2006), joka kuvaa kylmää faktaa ilmaston lämpenemisen vaikutuksista ja vaaroista. Oscar-palkittu dokumentti levisi ilmastonmuutoksen tavoin ympäri maailmaa, synnytti useita liikkeitä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja monissa maissa esitettiin elokuvaa maan poliittiselle johdolle tilanteen kuvaamiseksi. Iso-Britannian pääministeri David Cameron kehotti julkisesti ihmisiä katsomaan elokuvan ilmastonmuutoksen vakavuuden ymmärtääkseen ja Belgiassa siitä järjestettiin virallinen näytös koko maan hallitukselle. Vaikka kiistelty aihe herättää myös paljon vastustusta, jopa kymmenet amerikkalaiset senaattorit, niin liberaalit kuin republikaanit, katsoivat elokuvan. Ainoastaan silloinen presidentti George W. Bush vastasi kysymykseen aikooko hän katsoa elokuvan yhdellä lauseella: "Tuskinpa."

4. Tarinat jotka muuttivat ihmiskohtaloita

Parhaimmillaan tai pahimmillaan elokuva voi muuttaa kuvaamansa henkilön elämän. Perinteisten oppien mukaan dokumentaristin ei tulisi vaikuttaa dokumentoimansa tarinan sisältöön, mutta välillä niin käy väkisin. Tunnetuin esimerkki näistä on dokumenttiguru Errol Morrisin elokuva The Thin Blue Line. Vuoden 1988 klassikko kertoo tarinan Randall Dale Adamsista, joka oli tuomittu kuolemaan poliisin murhasta. Dokumentti rekonstruoi Adamsin tarinan tarkasti ja onnistui osoittamaan, ettei mies voi mitenkään olla syyllinen murhaan. Elokuvan myötä Adamsin syyte otettiin uudestaan käsittelyyn ja noin vuosi elokuvan jälkeen hänet vapautettiin syyttömänä. The Thin Blue Line on rikosdokumenttien esi-isiä, ja ensimmäisiä joka kuvitti ja analysoi tarkkaan rikossyytteen pääkohdat osoittaakseen tutkinnan mahdolliset virheet tai aukot.

Toinen hyytävä esimerkki murhakeissistä päinvastaisesta näkökulmasta on viime vuonna kohahduttanut lyhyt dokumenttisarja The Jinx: The Life and Deaths of Robert Durst. Sarjassa käsiteltiin omalaatuisen miljonäärin Robert Durstin saamia murhasyytteitä ja miehen mysteeristä taustaa. Durst oli onnistunut tarinoimaan itsensä vapaalle syytteistään, vaikka todisteiden valossa miestä pidettiin todennäköisesti murhaajana. Dokumenttia varten kuvatussa haastattelussa Durst kuitenkin unohti mikkinsä päälle käydessään vessassa ja tuli yksin vessassa hermostuneena höpötellessään tunnustaneeksi murhat. Jo päivää ennen sarjan viimeisen jakson tv-esitystä koettiin, että sarja on tarjonnut niin paljon uutta todistusaineistoa, että mies voidaan pidättää uudelleen. Tällä hetkellä miljonääri istuu vankilassa.

5. Elokuvat jotka näyttävät ihmiskunnan rumimmat puolet

Historia tuntee myös elokuvia, joita voi katsoa ainoastaan syvän häpeän ja surun vallassa. Sitä suuremmalla syyllä nämä elokuvat on tärkeää muistaa, sillä ne kertovat meistä jotain sellaista mitä emme saa unohtaa. Tunnetuin esimerkki tällaisista elokuvista on Leni Riefenstahlin dokumentti Tahdon riemuvoitto vuodelta 1935. Hitlerin lähipiiriin kuulunut Riefenstahl on ensimmäisiä tunnettuja naisdokumentaristeja, joka on jäänyt historiaan kuitenkin ennen kaikkea natsipropagandasta. Näennäisesti elokuva kuvaa kansallissosialistien puoluekokousta Nürnbergissa, mutta käytännössä se on kuvottava henkilökuva Hitleristä, joka nostaa puolueen suuren johtajan jumalan arvoisen asemaan ja maalailee glorifioivaa kuvaa natsipuolueesta. Teknisesti taidokkaasta elokuvasta tuli menestys erityisesti Saksassa, mutta sitä palkittiin myös muualla maailmassa, esimerkiksi Pariisin maailmannäyttelyssä 1937. Elokuvan jälkeiset tapahtumat ovat maailman synkintä historiaa, ja myöhemmin dokumenttia onkin pidetty yhtenä suurena vaikuttajana Hitlerin henkilökultin syntyyn ja ihmisten innostamiseen natsipuolueen pariin.

Toinen teos joka innoitti ihmisiä väärien asioiden pariin, on yksi elokuvahistorian olennaisimpia merkkiteoksia, vuoden 1915 Kansakunnan synty. D.W. Griffithin mykkäelokuva kuvaa Amerikan sisällissotaa ja sodan jälkeistä etelävaltioiden uudelleenrakennusta. Vaikka elokuvaa ylistettiin uraauurtaneesta teknisestä ja kerronnallisesta taituruudesta, se asetti valkoista ylivaltaa ajavan Ku Klux Klanin kyseenalaisen positiiviseen valoon ja innoitti ihmisiä liittymään uudestaan jo kuolemassa olevan klaaniin. Elokuvaa kritisoitiin rajusti vaarallisen stereotyyppisestä mustien kuvaamisesta ja Ku Klux Klan ottikin sen uuden nousunsa jälkeen osaksi jäsentensä koulutusta. Ohjaaja Griffith pahoitteli elokuvansa vaikutuksia ja koitti hyvitellä niitä rasisminvastaisella elokuvallaan Suvaitsemattomuus (1916), mutta siitä ei koskaan tullut edeltäjänsä kaltaista hittiä.

Niina Virtanen 23.03.2016 klo 11:50

Uusimmat artikkelit

Tervetuloa, Chucky 2.0!

Vuoden 1988 kauhujännäri Child's Play innoitti peräti kuusi jatko-osaa, jotka kehittivät ja laajensivat lastenlelusta tappajaksi muuttuvan riivatun nuken mytologiaa mitä oudoimmilla ja viihdyttävimmillä tavoilla.Uusi Child's Play lähtee liikkeelle siitä, miten riippuvuus esineistä voi lähteä käsistä ja luottamus moderniin teknologiaan muuttuu painajaiseksi.

Jouni Vikman

Will Smith lupailee suuria

Tarjoaako Gemini Man jotain uutta ja ihmeellistä?

Jouni Vikman

Fast & Furious: Hobbs & Shaw – Egot törmäävät

Uutta Fast & Furious -elokuvaa odotellessa voi ikävää lieventää leffasarjan spin-offilla.

Jouni Vikman

Nyt on helvetti irti! Hellboy tulee taas

Guillermo del Toron Hellboysta on kulunut jo 15 vuotta ja sen jatko-osastakin yli kymmenen. Niiden tuottajat näkivät ajan kypsäksi uudelle sovitukselle alkuperäisestä sarjakuvasta.

Jouni Vikman

Captain Marvel on Marvel-elokuvien voimakkain hahmo

Captain Marvel käsittelee aikaisemmin näkemätöntä puolta Marvel-studion elokuvauniversumin historiasta ja esittelee uuden supersankarin.

Jouni Vikman

Näytä lisää artikkeleita...