Maleficent uudelleenkirjoitti satuklassikkon

Disneyn uusin elokuva Maleficent - Pahatar pohjautuu yhteen maailman rakastetuimpiin vanhoihin satuihin, ollen samalla jotain täysin uutta. Maleficent kertoo kaikkien tunteman Prinsessa Ruususen sadun, tarinan antagonistin ja ilkeän noidan Pahattaren näkökulmasta. Uudessa elokuvassakin Pahatar kiroaa vastasyntyneen prinsessan kirouksella ikuisesta unesta, jonka vain tosirakkauden suudelma voi murtaa. Maleficent kertoo kuitenkin myös motiivin Pahattaren julmuudelle, näyttää synkän naisen sydämen ja tarjoaa vaihtoehtoisen lopetuksen tutulle sadulle.

Elokuvan historiassa tarinan lainaaminen sadusta, kansantarusta, sarjakuvasta, kirjasta tai vaikkapa toisesta elokuvasta ei tietenkään ole mitenkään uusi ratkaisu, mutta jonkinlaisena merkkipaaluna Maleficentia voi pitää. Sen sijaan että elokuva tarjoaisi uuden näkökulman vanhaan satuun, se on täysin uudelleen käsikirjoitettu sellaiselle sadun hahmolle, jonka tarinaa ei ole aiemmin kerrottu. Vaikka Prinsessa Ruususen satu on pysynyt hämmästyttävän samanlaisena siitä asti kun se ensimmäisen kerran Charles Perraultin kynästä paperille kirjattiin vuonna 1697, Pahattaren näkökulmaa ei ole kerrottu koskaan ennen.

Onkin kiinnostavaa nähdä, aloittaako jättimenestykseen noussut Maleficent uudelleenfilmatisoitujen elokuvien mittapuulla uuden tyylisuunnan. Vaikka tuttujen tarinoiden pohjalta täysin uudelleen käsikirjoitettuja elokuvia on toki nähty ennenkin, ei näin suuressa mittakaavassa, ei näin tunnetusta tarinasta, eikä niin klassisen tuottajan kuin Disneyn toimesta. Suurista menestyselokuvista tyylillisesti Maleficentiä lähimpänä voisi pitää Quentin Tarantinon Kunniattomat paskiaiset -elokuvaa, joka on täysin itse keksitty tarina ja Tarantinon henkilökohtainen kostofantasia siitä, miten olisi toivonut toisen maailmansodan päättyvän. Koska uudelleenfilmatisoinnit, sarjakuvista tehdyt elokuvat ja supersankaritarinat ovat lippuluukkujen vakiohittejä vuodesta toiseen, lienee syytä odottaa lähivuosina täysin päälaelleen käännettyjä tarinoita, joiden päätähtinä nähdään sivurooleista valkokankaan keskiöön nostettuja hahmoja.

Pahattaren esikuva suomalainen goottitähti

Suomalaisittain Prinsessa Ruususen Pahatar-hahmo on Disney-pahiksista kiinnostavin, sillä siitä on syytä tuntea jopa hieman kansallisylpeyttä. Hahmon merkittävin esikuva on 1950-luvulla suosiossa ollut dramaattinen goottinainen Vampira, jolla oli oma tv-ohjelma The Vampira Show, ja joka näytteli kulttimaineeseen maailman huonoimpana elokuvana nousseessa Ed Woodin Planet 9 from Outer Spacessa (1959). Vampiran hahmon takaa paljastuu suomalaissyntyinen näyttelijä Maila Nurmi, joka kehitteli hahmon itse alunperin naamiaisjuhliin, tv-hahmo Morticia Addamsin innoittamana. Vaikka kulttihahmo Vampira on jäänyt pop-kulttuurin historiaan ensisijaisesti Nurmen osalta vain kaksi päivää kestäneiden Plan 9 -kuvausten myötä, on huomionarvoista tietää, että Nurmi teki paljon töitä luomansa hahmon kehittämiseen. Kerrotaan, että Nurmi näännytti itseään ja muokkasi väkivaltaisesti lantiotaan saadakseen itselleen hahmonsa tunnuselementtinä tunnetun äärimmäisen kapean ampiaisvyötärön.

Nurmi oli omalla tavallaan yksi ensimmäisiä henkilökohtaisten yksilöbrändien kehittäjiä, joka vaali omaa hahmoaan tarkkaan. Yksi Vampira-hahmon työkeikoista oli poseeraaminen Disneyn Prinsessa Ruusunen -elokuvan Pahatar-hahmolle. Disney ei ole koskaan myöntänyt suoraan käyttäneensä Vampiraa inspiraationaan ja on pimittänyt tiukkaan kaiken materiaalinsa Prinsessa Ruusunen -elokuvan tuotantoon liittyen. Vuonna 2014 Nurmen henkilökohtaisista kalenterimerkinnöistä ja päiväkirjoista saatiin kuitenkin varmistus vuosikymmeniä kestäneille vahvoille epäilyille. Marraskuun 16. päivälle vuonna 1958 Nurmi on merkinnyt kalenteriinsa seuraavasti: "DISNEY WARDROBE (for "Sleeping Beauty, Maleficent")". Päiväkirjat ovat nykyisin Nurmen siskontyttären Sandra Niemen hallussa, joka tuntee tätinsä historian tarkkaan. Sandra Nurmi on kertonut, että Nurmen perheessä Mailan poseeraaminen Pahattaren hahmolle Disneyn studioilla oli hyvin tiedossa, ja nainen kertoi perheelleen, ettei esimerkiksi pitänyt Pahattarelle suunnitelluista sarvipäähineistä vaan olisi halunnut hahmolle kissamaisemmat, isot korvat. Siskontyttö on kertonut myös omistaneensa nuorempana erilaisia alkuvaiheen piirroksia tädistään Pahattarena.

Jolien suuri vaikutusvalta

Jos alkuperäisen Pahattaren selvä henkilöitymä oli Vampira, Maleficent-elokuvalle se oli Angelina Jolie. Jolie kiinnitettiin projektiin jo vuonna 2011, ja yksi elokuvan tuottajista Joe Roth on sanonut, että elokuvaa ei olisi tehty jos Jolie ei olisi lähtenyt mukaan. "Hän oli ainoa ihminen, joka pystyi tekemään Maleficentin roolin. Ei olisi ollut mitään järkeä tehdä elokuvaa, jos emme olisi saaneet häntä.", Roth kertoi World Entertainment Newsille huhtikuussa 2014.

Jolie olikin elokuvan tuotannossa suuremmassa roolissa kuin vain näyttelijänä. Hän oli rooliasussaan niin vaikuttava ja pelottava, että pienet lapset pelkäsivät häntä, joten pienen prinsessa Auroran rooliin oli castattava Angelinan oma tytär Vivienne (kuvassa), koska hän ei pelännyt äitiään noitana. Jolie myös valitsi henkilökohtaisesti laulaja Lana Del Reyn esittämään elokuvan tunnuskappaleen Once Upon a Dream.

Lisäksi Jolie vaikutti voimakkaasti hahmonsa näyttäviin sarvipäähineisiin, joista voi myös hieman röyhistellä suomalaisuuden rintaa, sillä päähineiden tekijätiimissä oli suomalainen modisti ja hatuntekijä Hannu Viitala. Viitala kertoi Ylen uutisille toukokuussa, että Jolie päätti hahmon käyttämistä päähineistä pitkälti itse, kommentoi niiden tyyliä ja ulkoasua ja oli suoraan yhteydessä päähineitä suunnittelevaan modistitiimiin. Suomalaiseen elokuvantekokulttuuriin tottuneelle tuntuu hyvin poikkeukselliselta, että näyttelijällä on niin suuri vaikutusvalta esimerkiksi oman hahmonsa puvustukseen, mutta kuten Joe Rothin kommentistakin voi päätellä, Joliella todella oli elokuvalle suuri vaikutus. Ystävälliseksi, kohteliaaksi ja ihanaksi asiakkaaksi Jolieta luonnehtinut Viitala kertoi Ylelle, että näyttelijätär oli henkilökohtaisesti kutsunut modistitiimin viimeisenä kuvauspäivänä kuvauksiin, ja sanonut Viitalalle, että he tulevat tapaamaan näissä merkeissä uudestaan.

Ei siis todellakaan mikään ilkeä noita-akka.

Niina Virtanen 05.06.2014 klo 12:40

Uusimmat artikkelit

Tervetuloa, Chucky 2.0!

Vuoden 1988 kauhujännäri Child's Play innoitti peräti kuusi jatko-osaa, jotka kehittivät ja laajensivat lastenlelusta tappajaksi muuttuvan riivatun nuken mytologiaa mitä oudoimmilla ja viihdyttävimmillä tavoilla.Uusi Child's Play lähtee liikkeelle siitä, miten riippuvuus esineistä voi lähteä käsistä ja luottamus moderniin teknologiaan muuttuu painajaiseksi.

Jouni Vikman

Will Smith lupailee suuria

Tarjoaako Gemini Man jotain uutta ja ihmeellistä?

Jouni Vikman

Fast & Furious: Hobbs & Shaw – Egot törmäävät

Uutta Fast & Furious -elokuvaa odotellessa voi ikävää lieventää leffasarjan spin-offilla.

Jouni Vikman

Nyt on helvetti irti! Hellboy tulee taas

Guillermo del Toron Hellboysta on kulunut jo 15 vuotta ja sen jatko-osastakin yli kymmenen. Niiden tuottajat näkivät ajan kypsäksi uudelle sovitukselle alkuperäisestä sarjakuvasta.

Jouni Vikman

Captain Marvel on Marvel-elokuvien voimakkain hahmo

Captain Marvel käsittelee aikaisemmin näkemätöntä puolta Marvel-studion elokuvauniversumin historiasta ja esittelee uuden supersankarin.

Jouni Vikman

Näytä lisää artikkeleita...