Nollateoreeman takana

The Zero Theoremista (2013) on helppo vetää nopeita yhtäläisyyksiä Terry Gilliamin aiempiin ohjaustöihin, etenkin tunnettuihin Braziliin (1985) ja 12 Apinaan (1995): jälleen valvontayhteiskunnan kuvauksessa itsensä ulkopuoliseksi kokeva ja moniongelmainen mies etsii rakkautta. Tällä kertaa etsijä on Christoph Waltzin tulkitsema erakkohakkeri Qohen Leth, joka pyrkii matematiikan kautta todistamaan elämän tarkoituksen - tai tarkoituksettomuuden. Ohjaaja on itsekin kuvaillut uusinta elokuvaansa täydentäväksi osaksi "dystooppisen satiirin trilogiaan", mutta vertailu muihin osiin tuntuu varsin epäkiitolliselta: toisin kuin James Cole tai Sam Lowry, Qohen Leth on vaikeasti pidettävä päähenkilö, jolle etäältäkin rakastaminen tuntuu mahdottomalta.

"Brazilissa päähenkilö pakeni unelmiinsa, mitä Qohen ei voi tehdä", Gilliam vertaa. "Ainoa maailma jota hän voi kontrolloida on virtuaalitodellisuus; rakastuessaankaan hän ei kykene tarttumaan hetkeen. Halusin kysyä voimmeko enää nyky-yhteiskunnassa irrottautua maailmasta, oppia olemaan yksin?"

Elokuvan kenties alleviivaavinta otosta hallitsee krusifiksi, jossa Jeesuksen katse on korvattu valvontakameralla. Samana vuonna kun Prism-tiedusteluohjelma on tullut ulos NSA:n kaapista The Zero Theoremin yhteiskuntakritiikki tuntuu kohdistetummalta ja vihaisemmaltakin kuin Gilliamilla yleensä. Pat Rushinin alkuperäinen käsikirjoitus on kuitenkin ollut esituotannossa ensimmäistä kertaa jo viisi vuotta sitten.

"Mutta voin toki ylpeänä tunnustaa, että Edward Snowden työskentelee meille, ja kaikki hänen paljastuksensa ovat oikeasti osa markkinointistrategiaamme", Gilliam vitsailee.

"Tuntuu tosiaan siltä kuin tulevaisuus olisi ottanut meidät kiinni ennen kuin saimme elokuvan valmiiksi. Kiinnostavaa on, miten ihmiset suhtautuvat tähän kaikkeen. Meidän elokuvamme ei kuitenkaan keskity hallituksen valvontaan vaan korporaatioihin, sillä nehän maailmaa oikeasti pyörittävät. Joka kerta kun käyn tietokoneellani, ne tuntuvat tietävän tarpeistani enemmän kuin kukaan. Se on hinta, jonka maksamme internetistä: päästämme kaikki sisään."


Pikkubudjetin salaisuudet

Vaikka The Zero Theorem odotti toteuttamistaan Hollywoodin käsikirjoituslimbossa vuosikausia, se päätyi lopulta esituotannosta valkokankaalle poikkeuksellisen nopeasti; vuoden 2012 heinäkuussa Christoph Waltz sitoutui projektiin varmistaen samalla minimirahoituksen. Kuvaukset alkoivat muutamaa kuukautta myöhemmin.. "Esituotannossa ei yksinkertaisesti ollut aikaa, joten työ revittiin ihmisten selkänahasta", Gilliam myöntää. "Sellainen onnistuu vain hyvällä tiimillä joka kykenee työskentelemään vaistonvaraisesti ja nopeasti. Lavastusosastomme teki uskomattoman monimutkaisen rakennusurakan suunnattomassa kiireessä. En suostuisi moiseen enää uudestaan, mutta kokemus oli kieltämättä mielenkiintoinen.


Oscar-kasvolla myytäväksi tieteiselokuvaksi The Zero Theoremin budjetti on vaatimaton 8,5 miljoonaa euroa. Gilliam kuittaa säästöt nauraen: "Näyttelijät työskentelivät puoli-ilmaiseksi ja kuvasimme Bukarestissa, joka on halvimpia paikkoja tehdä elokuvia. Voisi sanoa, että käytimme hyväksemme paljon ystäviä."

Kiire ajoi ydintyöryhmän kuukauden kuvausrupeamassa kuusipäiväisiin työviikkoihin. "Kuvaajamme Nicola nukahti loppukuusta kuvauspaikalle", ohjaaja myöntää. Raskaat työrupeamat kuittautuvat vitsikkäillä olankohautuksilla ohjaajalle, joka on tottunut tuotannoissaan vastoinkäymisiin - kuten toteutumattoman Don Quijote -elokuvan teosta kertovan dokumentin Lost in La Mancha (2002) nähneet voivat vahvistaa.


Maalaustaiteesta filmille

Kysyttäessä innoittajia Gilliam välttelee muiden elokuvien tai ohjaajien mainitsemista. Kuvaaja Nicola Pecorini kertoo, ettei muiden elokuvia katsella myöskään yhteistä kuvakieltä haettaessa. "Yhdessäkään Terryn kanssa tekemässäni elokuvassa hän ei ole viitannut toiseen elokuvaan esikuvana, kirjoihin ja maalaustaiteeseen kylläkin. Se on virkistävää, koska löydän itseni usein työskentelemässä ohjaajien kanssa, jotka puhuvat vain muista elokuvista - miksi toisintaisimme jotain, mikä on jo tehty?"

The Zero Theoremin suurena visuaalisena vaikuttajana Gilliam mainitsee saksalaisen nykytaiteilijan Neo Rauchin. "Hän sekoittelee aikakausia, tyylejä ja tekniikoita vaivattomasti maalauksissaan. Ne ovat kuin kirjavia erinäisten tuntemuksien tallelokeroita", hän kehuu.


Gilliam on itsekin viime aikoina lähestynyt varsin avoimesti työskentelytapoja, jotka monet elokuvantekijät pitävät erillään; tohtori Parnassuksen räikeät CGI-maailmat ovat käännyttäneet pois niitä, jotka rakastuivat Brazilin käsintehtyihin pienoismalleihin.

The Zero Theorem ei ole poikkeus. Ohjaajansa mukaan se on semi-vinyl motion picture, puoli-vinyylielokuva.

"Kuvasimme filmille, ja sehän on analoginen formaatti kuten vinyylikin. Mutta elokuvassa on 250 digitaalista tehostekuvaa, joten en voi valehdella ja mennä väittämään sitä täysvinyyliksi."

On totta, että Gilliamin elokuvat eivät ole tällä vuosituhannella juuri täysvinyyliä nähneet. Mutta taiteellisesti luovan tekniikkasekoittelun rinnalla ratkaisua motivoi myös valitettava ja ilmeisempi seikka: digitaalitehosteet käyvät maailmoja luovalle visionäärille ratkaisevasti halvemmaksi.

Ja kuten The Zero Theoremin kaaos, on myös elokuvamaailma bisnestä.


The Zero Theoremille ei ole vielä tiedossa Suomen ensi-iltaa.

Jussi Sandhu 12.12.2013 klo 17:14

Uusimmat artikkelit

Tervetuloa, Chucky 2.0!

Vuoden 1988 kauhujännäri Child's Play innoitti peräti kuusi jatko-osaa, jotka kehittivät ja laajensivat lastenlelusta tappajaksi muuttuvan riivatun nuken mytologiaa mitä oudoimmilla ja viihdyttävimmillä tavoilla.Uusi Child's Play lähtee liikkeelle siitä, miten riippuvuus esineistä voi lähteä käsistä ja luottamus moderniin teknologiaan muuttuu painajaiseksi.

Jouni Vikman

Will Smith lupailee suuria

Tarjoaako Gemini Man jotain uutta ja ihmeellistä?

Jouni Vikman

Fast & Furious: Hobbs & Shaw – Egot törmäävät

Uutta Fast & Furious -elokuvaa odotellessa voi ikävää lieventää leffasarjan spin-offilla.

Jouni Vikman

Nyt on helvetti irti! Hellboy tulee taas

Guillermo del Toron Hellboysta on kulunut jo 15 vuotta ja sen jatko-osastakin yli kymmenen. Niiden tuottajat näkivät ajan kypsäksi uudelle sovitukselle alkuperäisestä sarjakuvasta.

Jouni Vikman

Captain Marvel on Marvel-elokuvien voimakkain hahmo

Captain Marvel käsittelee aikaisemmin näkemätöntä puolta Marvel-studion elokuvauniversumin historiasta ja esittelee uuden supersankarin.

Jouni Vikman

Näytä lisää artikkeleita...