Easter egg:eillä, eli suoraan suomennettuna pääsiäismunilla, tarkoitetaan virtuaalisessa maailmassa jonkun median sisään piilotettuja viestejä, vitsejä, tarkoituksellisia outouksia tai yllättäviä piilo-ominaisuuksia, mitä käyttäjä tai katsoja ei etukäteen tiedä, eikä yleensä löydä kovin helposti. Easter egg -käsite tulee alunperin pelimaailmasta, mutta viimeisen 30 vuoden aikana omalaatuisia munaylläreitä on piilotettu pelien lisäksi niin elokuviin, sarjakuviin, televisioon, DVD-valikoihin, tietokoneohjelmiin kuin erilaisiin koodeihinkin.

Leffatykki listasi 10 kummallisinta ja hauskinta elokuvamaailman easter eggiä.

Yleisimmin nähty easter egg -kikka on cameo-roolit, eli tunnetun henkilön piipahtaminen elokuvassa omana itsenään. Cameoiden kruunaamaton kuningas on Alfred Hitchcock, joka esiintyi uransa aikana 39 omassa elokuvassaan. Hitchcockin cameoista tuli fanien keskuudessa niin suosittuja, että Hitchcock pyrki ajoittamaan ne elokuvan alkuun, jotta fanit keskittyisivät elokuvaan eivätkä ohjaajan bongaamiseen. Jos elokuvan tarinaan ei sopinut kadun ihmisvilinään tai ravintolan asiakkaaksi sulautuminen, Hitchcock keksi vaihtoehtoisia menetelmiä. Esimerkiksi Köysi-elokuvassa ohjaajan kuvan voi nähdä laihdutusmainoksessa ja Pelastusvene-elokuvassa sanomalehdessä. Aina Hitchcock ei edes koittanut piilottaa cameoitaan: Varkaitten paratiisissa Cary Grant istuu bussissa suoraan ohjaajan viereen.

Yksi klassisimpia ja eniten käytettyjä easter eggejä ei ole nähtävissä oleva elementti, mutta kuulla sen voi kymmenissä elokuvissa. Kyseessä on niin sanottuna Wilhelm-huutona tunnettu äänitehoste, jota on käytetty erilaisissa toiminta- ja taistelukohtauksissa taustalla kaikuvana huutona äänielokuvan alkuajoista asti. Aikoinaan huutoa viljeltiin runsaasti äänitehosteiden vähäisen tarjonnan puutteessa, mutta nykyisin huuto on enemmänkin elokuvantekijöiden yleinen vitsi, joka on kuultavissa myös kymmenissä menestyselokuvissa Tähtien Sodasta, Batmanista ja useista Disney-piirretyistä lähtien. Koosteen Wilhelm-huudon käytöstä voi katsoa YouTubesta.

Mahdollisuuksien salliessa erityisesti tositapahtumiin perustuvissa elokuvissa saatetaan usein nähdä elokuvan tarinan oikeasti kokenut henkilö. Erin Brockovich -elokuvassa itse Erin Brockovich tarjoilee kahvia itseään esittävälle Julia Robertsille kahvilassa, sekä köyhyydestä ja kodittomuudesta nousseen Chris Gardnerin elämästä kertovassa Onnen potkuja -elokuvassa Gardner kävelee elokuvan viimeisessä kohtauksessa itseään esittävää Will Smithiä vastaan. Yksi hauskimpia näyttelijöihin liittyviä yllätyksiä on kuitenkin Monty Python -elokuvassa Brianin Elämä, missä nähdään muutaman sekunnin ajan The Beatles -kitaristi George Harrison. Mies ei päätynyt elokuvaan vain avustajaksi, vaan itse asiassa rahoitti koko elokuvan. Harrison oli suuri Monty Python -fani, ja lupautui elokuvan vastaavaksi tuottajaksi, koska halusi että elokuva tehdään.

Useimmiten ja helpoimmiten easter eggejä bongaa animaatioelokuvista. Koska hahmot on jo luotu ja piirretty jotain muuta työtä varten, on luonnollista napata valmiita hahmoja ja piirroksia täydentämään muita elokuvia. Varsinkin Disneyllä ja Pixarilla on tapana upottaa elokuviinsa jo muista elokuvista tuttuja hahmoja. Esimerkiksi Notre Damen Kellonsoittajassa Pariisin kaduilla voi hahmottaa ilmakuvasta katsottuna Kaunotar ja Hirviö -elokuvasta tutun Bellen, Leijonakuninkaan Pumba-sian ja Alladinin lentävän maton. Kaikista Toy Story -elokuvista löytyy lelujen joukosta muista elokuvista tuttuja lasten hahmoja, ja esimerkiksi Nemoa etsimässä -elokuvan Nemo on päätynyt myöhemmin Monsterit Oy:hyn pehmoleluksi Buu-tytölle. Toy Story 3:ssa näkyy myös teinipoika Andyn pöydällä postikortti, joka on osoitettu Carlille ja Ellielle, eli UP-elokuvan herttaiselle vanhalle pariskunnalle.

Alkuperäinen Tron-elokuva vuodelta 1982 on ensimmäinen täysin tietokoneella tehty elokuva, joka pitää sisällään historiallisten grafiikoiden lisäksi muutakin erikoista. Elokuvassa vilkkuu yhdellä kontrollinäytöllä 80-luvulta tuttu, rakastettu pelihahmo Pac-Man sekä toisessa kohtauksessa lentävän aluksen taustalla voi hahmottaa valtavan Mikki Hiiren pään silhuetin.

Aina easter eggien ei tarvitse olla silmin havaittavissa olevia hassutuksia: Christopher Nolanin Inception-elokuvasta löytyykin niin sanottu auditiivinen easter egg, joka on sidottu erinomaisen nerokkaasti elokuvan tarinaan. Kun elokuvan hahmot seikkailevat niin sanotussa unimaailmassa, he alkavat heräillessään kuulla jossain kaukaisuudessa Edith Piafin Non, je ne regrette rien -kappaletta. Toisin kuin voisi nopeasti kuunneltuna kuvitella, muu unikohtausten taustalla soiva klassinen musiikki ei ole erikseen sävellettyä score-musiikkia, vaan kyseessä on itse asiassa sama Piafin kappale, mutta merkittävästi hidastettuna. Elokuvan säveltäjä Hans Zimmer matkusti aikoinaan Ranskaan asti hakemaan kappaleelle uutta nuotitusta, jonka mukaan kappale voitiin soittaa uudelleen huomattavasti hitaampana. Zimmer sai Inceptionin musiikista Oscar-ehdokkuuden.

Mel Gibson on varmasti yhtä tunnettu yleisestä sekoilustaan kuin elokuvaurastaan, eikä miehen omalaatuisilta oikuilta ole säästyneet herran elokuvatkaan. Yksi ehdottomasti kummallisimpia easter eggejä on Gibsonin Apocalypto-elokuvassa, missä on yhden freimin verran jotain todella outoa: synkässä ruumiskasassa makaa valko-punaiseen raitapaitaan ja pipoon pukeutunut mies, jonka viitataan olevan amerikkalaisille tuttu lasten hahmo Waldo. Hahmo on tuttu Where's Waldo -kirjoista, joista lapset etsivät erilaisissa piirroskuvissa piilottelevaa hahmoa. Waldo näkyy elokuvassa vain yhden freimin, eli 1/24 sekunnin verran, eli sitä ei ole mahdollista havaita paljaalla silmällä.

Kaikista Pixarin elokuvista löytyy jostain merkintä A113. Numero viittaa luokkahuoneeseen California Institute of Arts -koulussa, missä merkittävä valtaosa Pixarin animaattoreista on opiskellut. Eikä kannata yllättyä jos numeroon törmää muissakin animaatioissa; animaattoriopiskelijoiden yleisenä sisäpiirin vitsinä koulusta valmistuneet pyrkivät piilottamaan luokan numeron lähes kaikkiin koulun jälkeisiin töihinsä. Sen voi Pixarin animaatioiden lisäksi bongata esimerkiksi Simpsoneista, South Parkista ja useista Disneyn elokuvista.

Indiana Jones -elokuvassa Kadonneen aarteen metsästäjät Indy putoaa Kairossa käärmeiden täyttämään luolaan maan alle, missä seiniltä löytyy tuhansia vuosia vanhoja hieroglyfejä. Muinaisten piirrosten joukosta löytyy myös kunnianosoitus Indiana Jonesin idean isälle George Lucasille, joka muistetaan ensisijaisesti Tähtien Sota -elokuvista: hieroglyfien joukosta löytyy Tähtien Sodista tutut robottikaverukset R2-D2 ja C-3PO.

Yksi omalaatuisimpia easter eggejä on ohjaaja John Landisin henkilökohtainen vitsi, joka tunnetaan nimellä SYNW, eli See you next Wednesday. Lausahdus on alunperin Stanley Kubricikin elokuvasta Avaruusseikkailu 2001, missä avaruudessa leijaileva Frank puhuu vanhempiensa kanssa puhelimessa ja Frankin isä päättää puhelun sanoihin see you next Wednesday. Landis ihastui repliikkiin siinä määrin, että kirjoitti lausahduksella nimetyn käsikirjoituksen, jota ei kuitenkaan koskaan toteuttanut elokuvaksi. Siitä huolimatta Landis on piilottanut lauseen kymmeniin tekemiinsä elokuviin ja musiikkivideoihin Blues Brothersista ja Michael Jacksonin Thriller-videosta lähtien. Yleensä SYNW-lause esitetään muodossa missä sen viitataan olevan joku fiktiivinen elokuva, mutta välillä sitä kuullaan suoraan hahmojen dialogissa. Landisin vitsi on huvittanut myös muita viihteen tekijöitä siinä määrin, että keskiviikon treffipyyntöä on myöhemmin bongattu esimerkiksi muutamista tietokonepeleistä, Michael Bublén musiikkivideosta ja Brightonin klubikulttuurista, missä on nimetty eräs tunnettu biletapahtuma nimellä C U Next Wednesday, eli tuttavallisemmin CUNW.

Niina Virtanen 04.09.2013 klo 23:36