Yhdysvaltain kongressin kirjaston tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 75% maan elokuvahistorian ensimmäisistä elokuvista on hävinnyt. Luku on hieman parempi kuin suomalaisten elokuvien kohdalla: Kansallisen audiovisuaalisen arkiston keräämät tiedot kertovat, ettei kotimaisista elokuvista tiettävästi ole säilynyt filminpätkääkään vuosilta 1907-16. Ulkomaisia elokuvia Suomessa nähtiin alkujaan jo 1896, eli aikaan, jolloin harrastajat ympäri maailmaa aktivoituivat kokeilemaan uutta taidemuotoa.
Filmimateriaalien vaihteleva kyky säilyä ja useat muut seikat välinpitämättömyydestä resurssipulaan ovat koituneet monen lyhyen ja pitemmänkin varhaiselokuvan kohtaloksi. Yli sata vuotta sitten tehdyt mykkäelokuvat ovat aarteita, joiden korvaamattomuus esimerkiksi historiallisina dokumentteina korostuu nyt entisestään niiden hävitessä. Elokuvien säilymisestä huolta kantava ohjaaja Martin Scorsese on todennut Telegraphille amerikkalaistutkimuksen tiimoilta seuraavaa:
– Aina kun jokin vanha elokuva kuin ihmeen kautta löytyy jostain, se muistuttaa meitä kadonneista aarteista. Se myös antaa toivoa, että muitakin niistä vielä löytyisi.
Vaikka niin Yhdysvaltain kuin Suomenkin virallisissa elokuva-arkistoissa on puutteita, ulkomaiset keräilijät ja arkistot ovat toisinaan tarjonneet iloisia yllätyksiä. Tällä haavaa esimerkiksi Tšekissä oletetaan olevan muutamia filmikopioita, joita maahan on ammoin muualta myyty esittämistä varten. Aiempiin iloisiin yllätyksiin lukeutuvat mm. Alfred Hitchcockin varhainen työ The White Shadow (1924), joka löydettiin Uudesta-Seelannista ja michiganilaisesta jäämistöstä paljastunut komedia Helsingin kuuluisin virkamies (1934). Suomen vuoden 2009 katsotuimman kotimaisen (Top 20:n kolmas elokuva) titteliä kantava Aleksi Mäkelän Rööperi oli aihepiiriltään hieman samoilla linjoilla kuin kaikkien aikojen ensimmäinen kotimainen fiktioelokuva Salaviinanpolttajat (1907). Alle puolituntista Salaviinanpolttajat-mykkäpätkää ei ole onnistuttu löytämään, mutta moni ullakko, kellari ja varastorakennus voi edelleen kätkeä sisäänsä kadotettuja aarteita. KAVA ottaa mielellään vastaan tietoa löydöksistä, olivat ne filmikeloja tai vaikkapa vanhojen elokuvien mainosmateriaalia.
Kuva: Pbroks13/ Z.E