Raid (2000)
- Tuotantovuosi:
- 2000
- Ohjaajat:
- Tapio Piirainen
- Käsikirjoittajat:
- Harri Nykänen, Tapio Piirainen
- Pääosanäyttelijät:
- Esko Salminen, Kai Lehtinen, Mari Rantasila, Markku Maalismaa, Oiva Lohtander
- Maat:
- Suomi
- Pituus:
- 504 min
- Jaksoja:
- 12 kpl
- Genret:
- Draama, Rikos
Kovaotteinen ja resuinen torpedo Raid (Lehtinen) palaa Suomeen entisen appensa, Ukin (Esko Salminen) kutsumana. Raidin entinen tyttöystävä on tehnyt itsemurhan ja Uki haluaa Raidin selvittävän, miksi niin tapahtui.
Samoihin aikoihin tapahtuu raaka ja ammattimainen poliisimurha, jonka tutkintaa hoitaa komisario Jansson (Lohtander) konstaapelien Hannu Huusko (Pekka Huotari) ja Sanna Susisaari (Kirsti Väänänen) tukemana. Ilmenee, että murhan suoritti Raidin entinen rikoskumppani Hammar (Tapio Liinoja) ja mukana on vielä suurempia kelmejä ja mahtava joukko sivujuonia ja niihin liittyviä henkilöitä.
Raid on parasta mahdollista suomalaista TV-viihdettä. Tapio Piiraisen ja Harri Nykäsen yhteistyönä kirjoittama käsikirjoitus on spagettiwesternien tyyliin vähäeleistä, rosoista ja tumman tunteellista draamaa, jota tulkitsevat loistavat näyttelijäsuoritukset. Pekka Marjasen hillitty musiikki ja lyhyen napakoista kommenteista koostuva äänimaailma on yhtä rosoisen kuvaston kanssa. Lopputulos on karua ja hieman traagillisesti sävyttynyttä kerrontaa, joka miellyttää suuresti mieltä.
Näyttelijöiden suoritukset ovat vähintäänkin erinomaisia. Nimiroolissa resuava Lehtinen tulkitsee kylmän tappokoneen yksinäiseksi ja vahvatunteiseksi mieheksi ja hänen vastapainonaan ja romanttisen sivujuonen, joka ei ole päälleliimatun oloinen ytimenä on Mari Rantasilan tulkitsema nakkikioskin myyjä Tarja. Tarja on paljon aktiivisempi ja määrätietoisempi Raidiin verrattuna ja lopulta lujinkin mies murtuu rakkaudesta. Ja Raidin ja Tarjan välinen rakkaustarina ei ole ainoa romanttinen sivujuonne, Huuskon ja Susisaaren välille kehittyvä suhde on ehkä koomisempi sävyltään, mutta yhtä vakavasti otettava kertomus.
Pääjuonien lisäksi mukaan mahtuu monia muitakin loistavia henkilöhahmoja. On kumiasuista kiinnostunutta virkamiestä (Timo Eränkö), eksentristä rekkakuskia (Markku Maalismaa), äreää esimiestä (Tuula Nyman), kaatopaikalla asuvaa taiteilijaa (Helge Herala), poliisin surkeaa ilmiantajaa (Heikki Määttänen) ja luonnollisesti inhimillisen kivun suurin vastaanottaja Perse-Arska (Risto Salmi), joka aiheuttaa runsaita nauruja.
Raid on kokonaisuutena ehkä kaikkien aikojen parhaimpia kotimaisia sarjoja. Loistava käsikirjoitus, erinomaiset näyttelijät ja riittävä tekninen toteutus tekee loistavaa draamaa. Suositeltavissa kaikille.
DVD itsessään on pelkkä YLEn arkistoista valmistettu kopio. Kuvanlaatu ja ääni ei ole kristallinen, mutta täysin riittävä ja kun tarina on niin loistava, pieni DVD:n heikkous ei harmita.
nimimerkki: Jurpo
Raid seikkaili tätä aikaisemmin jo sarjan toisen käsikirjoittajan Harri Nykäsen kirjoittamissa dekkareissa. Niissä Raid oli kylmä tappaja, joka ei paljon turhia jorissut ja tuo sama hahmo on hyvin saatu mukaan myös liikkuvaan kuvaan. Raid-kirjoja ei pahemmin pidä tietää sillä tässä on aivan oma tarinansa ja tämä on totta vieköön jopa parempi kuin yksikään noista dekkareista. Uskomatonta, mutta totta.
Raid (Kai Lehtinen) on alamaailman torpedo, joka on asustellut viime aikoina Ruotsissa. Hänen entisen tyttöystävänsä isällä ja vanhalla kaverilla Ukilla (Esko Salminen) on hänelle uusi tehtävä ja sen johdosta Raid palaa Suomeen. Ukin tytär Merja tappoi itsensä, johon vastuullisena Uki pitää Merjan työpaikkaa Esconia. Raid käyttää apunaan pornokauppias Sundmania (Juha Muje) ja asekauppias Takamäkeä (Kari Sorvali).
Samoihin aikoihin komisario Jansson (Oiva Lohtander) ryhtyy selvittämään apulaistensa Susisaaren (Kirsti Väänänen) ja Huuskon (Pekka Huotari) kanssa TV-studiolla tapahtunutta poliisimurhaa. Ruumiita alkaa tulla enemmänkin ja syylliseksi aletaan epäilemään Raidia, mutta pian Jansson tajuaa etsivänsä tuon palkkatappajan kanssa samaa miestä. Miehen nimi on Hammar (Tapio Liinoja), jolla oli ennen yhteisiä keikkoja Raidin kanssa. Raid kokee myös rakkauden hetkiä nakkikioskin myyjänä toimivan Tarjan (Mari Rantasila) kanssa.
En katsonut tätä sarjaa TV:stä tullessa, mutta korjasin virheen myöhemmin. Onneksi tein niin, sillä tässä on kyseessä mahdottoman hieno teos. Tunnelma on hyvin surullinen. Henkilöillä on omat ongelmansa ja maailma on mätä paikka. Jokaista hahmoa elämä on kolhinut enemmän tai vähemmän. Raid tuo esille Suomesta sen varjopuolen kertomalla korruptiosta, kaatopaikalla elävistä juopoista ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäänneistä hyypiöistä.
Henkilökerronta on todella vahvaa ja näyttelijät osaavat asiansa. Kai Lehtinen on hyvä Raidina ja Oiva Lohtander loistava Janssonina. Mari Rantasilan roolityö on todella aito. Jokainen sivuhenkilökin on mieleenpainuva ja vahvasti näytelty. Juha Muje on aivan mahtava, Kari Sorvali tuo huumoria mukaan, Markku Maalismaa on hauska rekkakuskina nimeltä rekkamies, Mira Kivilä oli myös todella hyvässä vedossa poliisipäälikkönä ja myös Kirsti Väänänen osasi asiansa. Myös Tapio Liinoja pahiksen roolissa on aivan upeaa työskentelyä.
Kuitenkin Janssonin ja Sundmanin ohella suosikkihahmoiksini kohoaa Esko Salmisen upeasti näyttelevä Uki ja Pekka Huotarin yhtä upeasti esittävä poliisi Huusko. Uki on hyvin katkera ja kostonjanoinen tyyppi. Huuskoa on puolestansa elämä potkinut päähän teräskengillä. Pekka Huotari tekee ehkäpä koko elämänsä parhaimman roolin tuona aidonoloisena miehenä. Käsikirjoitus ja ohjaus ovat molemmat hienoa työtä.
Raid sisältää yhteiskuntakritiikkiä, joka kiehtoi minua todella paljon. Koulun yhteiskuntaopin tunnit olisikin hyvä käydä läpi ennen tämän tarkistamista, niin voi aiheesta saada revittyä enemmän irti. Meno on realistista ja kerronta vähäeleistä. Dialogi on loistavaa, tosin sitä ei paljon kuulla. Ikimuistoisia repliikkejä tästäkin on syntynyt. Kuivaa ja kyynistä huumoriakin on tuotu hyvin mukaan.
Niinpä. Eipä tästä oikein mitään pahaa sanottavaa löydy. Taitavasti kerrottu ja hienosti toteutettu kotimainen rikostarina, jonka jaksaa katsella läpi useampaankin otteeseen. Tämä poiki jopa jatkoa elokuvamuodossa, joka ei tosin päässyt tämän legendaarisen TV-sarjan tasolle, mutta sekin kannattaa tarkistaa.
Raid tappaa talossa ja puutarhassa. Niin raa`asti kuin asiakas tahtoo. Raid suojelee tai pahoinpitelee ketä tahansa... kunhan hinnasta sovitaan. Raid on torpedo. Alamaailman tappaja ja legenda. Hän kuin mustanaamio. Mies, joka ei kuole. Nämä sanat syöpyvät mieleesi, jos luet koko Raid-kirjasarjan tai katsot TV-sarjan. Kirjoissa on jokaisessa oma juoni, mutta sarjassa on vain yksi itse keksitty. Silti sarja perustuu paljolti Harri nykäsen keksimiin hahmoihin ja paikkoihin.
Raid(Kai Lehtinen) on siis ammattitappaja, joka on palaamassa Suomeen erään vanhan kaverin pyynnöstä. Uki Kukkamaa(Esko Salminen) kuuluu vanhaan Marabou-jengiin, joka sai lähtönsä Ruotsista. Uki on palkannut Raidin etsimään tyttärensä ja Raidin vanhan rakkauden Merjan tappajaa. Uki epäilee Esconia. Suurfirmaa, jossa Merja työskenteli. Apua Raid saa Porno-Sundmanilta(Juha Muje) ja asehullu Takamäeltä(Kari Sorvali). Mukaan tulee myös myöhemmin nätti nakkikioskin myyjätär(Mari Rantasila). Toisaalla Komisario Pal... Eiku Jansson(Oiva Lohtander) yrittää karistella liikakiloja ja etsiä poliisimurhaajaa. Apuna hänellä ovat Hopo(Pekka Huusko) ja Susisaari(Kirsti Väänänen). Jansson joukkoineen joutuu porautumaan syvälle suomalaisen korruption syövereihin. Kukaan ei ole puhdas ja matkaa haittaa v-mäinen pomo Hakala(Tuula Nyman). Kumminkin, jo alusta näyttää siltä, että sekä Jansson, että Raid etsivät samaa miestä. Hammar(Tapio Liinoja).
TV-sarja tuli vuosi tai pari sitten telkkarista, mutta minulla ei siihen aikaan sytyttänyt. Pari jaksoa tiirasin, mutta en näkenyt minkäänlaista hohtoa. Kerran kirjastossa mietin minkä kovakantisen romaanin lainaisin sueraavaksi. Päähäni palkähti yhtäkkiä Harri Nykäsen tekeleet. Raid osui ensimmäisenä kouraan ja nyt olen lukenut ne kaikki lukuunottamatta uusinta "Raid ja legioonalainen" Elokuvankin kävin katsomassa ja siitä heräsi virike, että pitäisiköhän sarjakin katsastaa.
Kovin monia hyviä suomalaisia rikossarjoja ei ole tehty. Tämä on paras. Ylivoimaisesti. Henkilöhahmoja on lukematon määrä ja luonteet eivät ole paperinohuita liuskoja vaan tiiliskivikirjojen paksuisia. Helsingin katukuva on todella rikas ja uskottava. Kaikki on todella paskaista ja rikollisia kävelee joka puolella ja spurguja makailee ties missä. Käveleekö siellä todella Maradonan kaltaisia kahjoja?
Näyttelijät ovat myös mahtavia. Kai Lehtinen on vähänpuhuva huuliharppukostaja. Aivan kuin länkkäreissä. Hevonen on vain vaihtunut mersuksi. Oiva "Suomen Brando" Lohtander teki Venlan arvoisen työn ja ei ihmekkään. Mies pitää naaman peruslukemilla ja ei paljoa pukahdakkaan, mutta ne yksioikoiset lauseet ovat niin ihanan kyynisiä mitä milloinkin kohtaan ja jopa humoristisia. Esko Salminen on Ukin surevassa roolissa omiaan ja Juha Mujen Sundman tarjoaa lisää humoristisia pilkahduksia. Mari Rantasila laulaa sarjan sydämensärkevän laulun ja näyttelee samanlaista kyynistä hahmoa kuin Lohtanderkin. Ainoa ero on se, että hän on nainen. Pieniä, mutta vahvoja sivurooleja tarjoillaan Ratsumies-nimisestä rekkakuskista Esconin entiseen pomoon.
Sarjan luonno on todella länkkärimäinen. Kai Lehtinen on kuin Clint Eastwood ja viimeinen jakso muistuttaa hyvin paljon "kumpi vetäisee ensi" taistelua. Hiljainen tunnuskappale on myös oiva tunnelman luoja hiljaisiin keskustelukohtiin. Kuvakulmat keskittyvät paljon kasvoihin, joista voi lukea oikeastaan hahmon silloisen tuntemuksen. Jopa Raidilta. Tämä myös muuttaa käsityksen Suomesta. Nyt minä uskon, että täällä sivistyksen kehodossakin on korruptoituneita herroja, joille me työväenluokka olemme paskaa.
Tämä on sanalla sanoen paras suomalainen sarja. Epäilemättä. Kaikki pelaa. Näyttelijät, musiikki, käsikirjoitus ja ohjauskin. Toista Raidia ei voi tehdä ellei siinä ole prikulleen sama kaarti kuin edellisessäkin. Tämä on taidetta.
Raid-tv-sarja on yksinkertaisesti yksi parhaista suomalaisista tekeleistä mitä on selluloidille painettu ja vetää vertoja vanhojen maestrojen töille. DVD-julkaisu on erinomainen tapa tutustua sen maailmaan.
Pikkurikollinen Raid(Kai Lehtinen) palaa pitkän poissaolon jälkeen Suomeen vain kuullakseen että hänen tyttöystävänsä on kuollut. Viranomaisten mukaan tyttö teki itsemurhan mutta hänen isänsä Ukin(Esko Salminen) mukaan "ne tappo sen henkisesti, tyttö hoiti fyysisen puolen" tarkoittaen suurfirma Esconia. Nyt on aika haudata vanhat miesten väliset kinat ja ruveta etsimään syypäätä.
Raid kerää kokoon vanhan Marabou-jenginsä ja saa pian selville, että Escon suunnittelee todellakin jotain hämärää. Siihen on myös sotkeutunut Raidin vanha tuttu Hammar(Tapio Liinoja) jonka kanssa Raidilla on runsaat kalavelat selvittelemättä.
Samaan aikaan Pasilassa ammutaan TV-studioon poliisi juuri ennen lähetystä ja kyyninen komisario Jansson(Oiva Lohtander) saa homman selvitettäväkseen. Pian hänen ja Raidin tiet kohtaavat tutkimusten myötä, tarkemmin sanottuna Shellin miestenhuoneessa ja he huomaavat etsivänsä samaa päämäärää. Raid tutustuu myös suloiseen nakkikiskan myyjään Tarjaan(Mari Rantasila) josta tulee olemaan vielä käytännön hyötyäkin. Ajojahti voi alkaa...
Raid on mestarillinen eepos ihmisen tunteista ja sen kiemuroista. Sarjan laajasta henkilökaartista löytyy joka lähtöön ihmistä, joiden tiet tuntuvat kohtaavan mystisesti, usein heidän tietämättään. Tätä kaikkea kruunaa kuuluisa kyyninen huumori, joka kuivan sarkastisesti hymyilee pirulle takaisin. On piristävää kuulla lauseessa kolmenkymmenen sanan sijasta kolme. Lakoninen tyyli tuntuu ihastuttavan muitakin, jopa Kaurismäen vihaajia(kuten minä).
Näyttelijät ovat huippuluokkaa ja loistavia on mahdoton poimia joukosta. Oiva Lohtanderista on tulemassa kovaa vauhtia Suomen Brando ja aivan ansiosta ja Kai Lehtinen on loistava nimiroolissa, samoin Mari Rantasila tiedostavana aktivistina.
Sivuhahmoja on lukemattomia mutta minua miellyttivät Leo Jokelaa muistuttava Juha Muje pornokauppias Sundmanina, veteraani Esko Salminen katkerana Ukina, Markku Maalismaa rekkakuskina joka tuo sarjaan huumoria sekä ennen kaikkea Tapio Liinoja kylmänä teurastaja-Hammarina, jonka hahmo osoittautuu Raidin kiehtovaksi sidekickiksi täysin tahtomattaan. Mieleen jää myös Pekka Huotarin erinomaisesti tulkitsema elämän kolhima poliisi.
Kunniamaininnat ansaitsevat veteraanit Helge Herala, Leif Wager sekä Heikki Määttänen silkoista taiteellisista ansioista. Sarjahan jäi sekä Wagerin että Määttäsen viimeiseksi bravuuriksi ja kummallekkin olisi toivonut pitempää elämää. Rauha heidän sieluilleen.
Raid kuuluu erityisesti tv-sarjana yleis-sivistykseen ja sisältää mm. upeita westernvaikutteita, varsinkin mahtipontisessa lopputaistelussa. Musiikki, ohjaus, käsikirjoitus ja eritoten näyttelijät ovat aivan omaa luokkaansa joten jos et ole tv-sarjaa vielä missään muodossa nähnyt niin suosittelen hankkimaan sen DVD:llä mitä pikimmin 
Anteeksi, minun on pakko tällä kertaa lopettaa tykitys kliseeseen.
Niinpä.
Raid-leffan innoittamana oli aika ottaa tarkasteluun samanniminen TV-sarja josta leffakin oli saanut alkunsa. Sarja oli jäänyt aikoinaan kokonaan katsomatta vaikka ylistäviä kommentteja siitä olinkin kuullut. Onneksi pläjäyksestä on julkaistu varsin kohtuullisen hintainen DVD-paketti, joka sisältää kaikki 12 osaa, jotka kukin kestävät 42 minuuttia. On mukava tiivistää TV-sarjakokonaisuuden katsominen muutamaan päivään mikäli aikaa pystyy katselulle järjestämään. Näin juoni pysyy kristallinkirkkaana muistissa.
Raidissa riittää pääjutun lisäksi nippu herkullisia sivuhahmoja. Samaisia hahmoja nähtiin myös myöhemmin julkaistussa leffassa. Olisi ollut kyllä huomattavasti viisaampaa tutustua ennen leffan katsomista tähän TV-sarjaan niin henkilöhahmot olisivat olleet paremmin tuttuja. Kahdeksan tunnin aikana kerkeää henkilöille tapahtua melkoinen määrä asioita. Kerrontatahti on verkkaista verrattuna leffaan. Huumori on nasevaa, hauskaa ja tummanpuhuvaa. Osittain mielleen juolahtaa jopa Kaurismäki-leffat. Kokonaisuus etenee kohti päämäärää sivuraiteiden kautta, eli ei suorinta tietä. Tämä tekee Raidista erittäin mielenkiintoisen sarjan seurata.
Espoon erikoistalousalueella sijaitsevan Escon -nimisen firman ympärillä pyörivät hämäräkuviot ovat se juonellinen pääjuttu, punainen lanka. Kuvioihin on sekaantunut businessmaailman edustajia, poliitikkoja ja hämärämiehiä. Juttua tutkii sekä poliisi että Raidin ympärillä pyörivä joukko puolirikollisia hyviksiä. Molempien tahojen edesottamuksia seuraillaan rintarinnan. Näiden tahojen lisäksi mukaan mahtuu myös joukko lukuisia sivuhahmoja, jotka ovat kaikki jollain tavalla kytkennässä kokonaisuuteen. Ehdottomasti yksi parhaista suomalaisista TV-sarjoista mitä on tullut nähtyä. Muistelen että Pakanamaan kartta -niminen sarja teki aikoinaan itseeni tällaista vaikutusta.























































