Kahdeksan surmanluotia (1972)

Ehdottomasti parhaita Suomalaisia elokuvia.

Todellinen helmi.

Tauno Pasasen menneisyys oli karu ja kylmä, ja purkautui neljän poliisin surmaamiseen. Kuulostaa tyypilliseltä suomalaiselta juopporäiskeeltä, mutta elokuvan nähneet ymmärtävät miehen sisimmän ja tuntevat jopa sympatiaa herraa kohtaan.

Jos kestää kantti katsoa näinkin pitkää tarinaa, suosittelen lämpimästi. Nämä tunnit ovat sen arvoiset.

Mieli ja Yhteiskunta kohtaavat. Näemme Mielen patruunatehtaan valmistavan vähiinsä Kahdeksan surmanluotia, mutta kuinka monta Yhteiskunta - se jää arvailujen varaan kuten aina. Ei se silti ammu korkkipyssyllä. Mikko Niskasen mestarisuoritus sukupuolisesti natisevassa ja tikkuisessa alkoholistihahmossa, jossa on sekä miestä että naista. Tämä on Elokuva The Movie.

Olen kotoisin paikkakunnalta jossa tuota elokuvaa paljolti näyteltiin, ja mm. vanhoja tuttuja kyläläisiä ja jopa eräs kotiväkeni jäsen näkyy hetken yhdessä kohtauksessa. Piti päästä vähän avautumaan tuosta, suotakoon se anteeksi Joka tapauksessa leffa on vähän turhan hidastempoinen mutta sen arvot todenmukaisena kansan elämän kuvaajana nousevat pääosaan. Sillä saralla täysin ylittämättömän hyvä leffa. Aivan hirveä vääryys jos ei tule kunnolliseen DVD-levitykseen.

Paras ja mieleenpainuvin leffa, jonka katsonut. Katsominen pakollisiksi kaikille Tuntemattoman sotilaan lisäksi. Oppisi jupit ja räkänokkanuoriso edes vähän arvostamaan, mistä on tämän maan hyvinvointi revitty.

Paras Suomalainen leffa. Pikantisti suuri osa näyttelijöistä oli suoraan pystymetsästä reväisty ja Mikko ja näyttelijäkollegansa tissuttelivat kuvausten aikana ihan oikeasti.

Uskomaton kuvaus menneestä ajasta, jolloin leipä yritettiin repiä pieniltä peltotilkuista ja muutamasta lehmästä. Tippa tuli silmään raavaalle uroolle

Leffa oli hieno mutta kommentit osoittaa todellista asiantuntejuutta. Pasasen taisi kumminkin armahtaa Koivisto ja Liisakin kuristettiin vasta 1996.

Loistava elokuva 60-luvun pientilallisen ahdingosta, Niskanen ohjasi ja näytteli ilman paatosta tai ylilyöntejä karun sekä totuudenmukaisen kertomuksen. Elokuva on kestoltaan pitkä muttei pitkästyttävä, erityisen onnistuneita ovat lapsinäyttelijöiden suoritukset.. Pasin umpikujasta tulee juonen etenemisen mukana hyvin käsinkosketeltavaa ja jokaisessa meissähän asuu pieni metsäsuomalainen.. Tämä elokuva on osa yleissiviststä, ehdottoman suositeltava!

Tämä on Suomalaisen miehen ytimeen porautuva elokuva, kautta aikojen paras kotimainen julkaisu. Kunnollinen DVD lisämausteilla olisi tästä elokuvasta tehtävä. Mikko Niskanen on legenda!

Todella hyvä kuvaus miehestä, jolla ei ollut vaihtoehtoja enää kun koko elämä meni alta.
PS: Tämän elokuvan esikuva Tauno Pasanen tappoi vaimonsa vuonna 1969 ja sai siitä seitsemän vuoden tuomion.

Erinomainen filmi näyttää sen mitä tapahtuu kun ihminen ajetaan nurkkaan ja jokin sisällä pettää hetkeksi ... ja tekoa ei voi enää peruuttaa millään. kannattaisi jokaisen katsoa ja olla tyytyväinen omaan elämäänsä vaikka kaikki ei aina olisi niin kamalan hyvin.

Yksi parhaimpia elokuvia Tuntemattoman sotilaan jälkeen. Suuri kiitos Mikko Niskaselle elokuvasta.

Suomalaista tositapahtumiin perustuvaa todella hyvää draamaa. Tämän kyseisen Pasasenhan Kekkonen sitten armahti. Hän tappoi myös poliisien lisäksi vaimonsa mutta senkin Pasanen on lusinut. Ehdottomasti katsomisen arvoinen.

(Sanaton)

Ei tarvitse tavoitella visuaalista puhtautta, jos tarina on muuten mielenkiintoinen. Vähän liian pitkä, mutta kuitenkin kiinnostava. "Viina se ol kaiken pahan alku meiän perheessä" erittäin hyvä toteamus näin elokuvan aluksi. Olisiko maailma oikeasti parempi paikka elää, ellei olisi viinaa .. varmasti. Monien ratkaisu se kuitenkin tuntuu olevan aina, kun menee huonosti. Katsokaa ihmeessä tämä leffa. Suosittelen.

Lähes täydellisyyttä hipova suomalainen kulttiteos jossa Niskanen hoitaan niin pääroolia ja ohjausta. Tv-Elokuvamainen pituus on kyllä turhan pitkä ja leffa laahaakin pahasti, siitä puoli pistettä pois.

Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe.

Katselen erittäin paljon elokuvia. Jotkut elokuvat jäävät elämään ja ne vain paranevat katselukertojen myötä. Kahdeksan surmanluotia on juuri tällainen elokuva. Kaikesta huomaa, että Mikko Niskanen todella tuntee elämän seuduilla ja oloissa mihin se sijoittuu!
Loistavia rooleja pullollaan. Erityisesti Sulo Kokki (Sulo Hokkanen) jää mieleen. Mielestäni elokuva on erittäin realistinen, syyllistämättä ketään (niinkuin oikein on) eikä "lässytä" tai voivottele. Yksi ehdottomasti parhaita elokuvia, joita olen koskaan nähnyt!

Katsoin elokuvan itsenäisyyspäivänä Andorrassa.. Nyt on jo joulukuun kummenes enkä ole täysin toipunut kokemuksestani, jos toivun koskaan. Taitaa olla väheksyvästi sanottu että tämä on paras näkemäni suomalainen elokuva, koska kokemus oli suurempi kuin normaali "leffan katsominen". En sen enempää lähde erittelemään ylistykseni yksityiskohtia, turha tehdä toisintoa toveri tekstistä.

Ihan loistava elokuva. Elokuva kiteyttää myös tämän päivän suomalaista arkea... Ahdistus on monessa perheessä läsnä, vaikka eletään tietoyhteiskunnassa, jossa ratkaisumalleja on 100 yhteen vaivaan.

tylsä

minun mielestä suomalaiset leffat ovat aina huonoja

Tässä on tavoitettu jotain oleellista suomalaisuudesta. Mikko Niskanen ei näyttele vaan elää roolinsa.

Alussa hiukan kökkö, mutta sen jälkeen...

Suomalainen tarina.

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa... Suositellaan yhteensä yli 5-tuntisena alkuperäisversiona.