Heroes: 1. tuotantokausi (2007)

Erinomaista viihdettä! Kannattaa taltioda joka jakso tai muuten voit jäädä paitsi jostain tärkeästä juonenkäänteestä!

Jos pidät yliluonnollisista tarinoista, Heroes tarjoaa tyylikkään kokonaisuuden. Tarjolla on nopeatempoista tarinankerrontaa, jännitystä, vaihtelua, hienoja roolisuorituksia ja mukavasti huumoriakin siellä täällä. Ensimmäiset kaksi tuotantokautta tarinan juoni rakentuu loistavasti ja odotukset ovat suuret myös kolmannelta "Villains" -tuotantokaudelta.

Vaikka sarjalla ei ole mitään tekemistä Marvelin yliluonnollisten sankareiden ja konnien kanssa (X-MEN, HULK, jne.) niin voisi sanoa että Heroes on arkipäiväisempi ja helpommin sulatettava versio Marvelin hahmoista. Heroesin hahmot ovat hyvin tavallisia ihmisiä jotka huomavaat yllättäen omaavansa erikoisia kykyjä. Äkillinen elämänmuutos ajaa hahmot irti arjesta päättömiin seikkailuihin, katastrofaalisiin tilanteisiin, vähintäänkin pois tolaltaan.

Erikoiskyvyt tuovat tietysti tärkeän osan sarjan kiinnostavuudesta, mutta päähahmoille annetaan aikaa kehittyä inhimillisinä ihmisinä - pahiksilla on hyvät päivänsä ja sankareilla huonot hetkensä. Jokainen hahmo ottaa uudet kykynsä enemmän tai vähemmän siunauksena.

Heroes on ehdottomasti yksi parhaista tämän hetken sarjoista pidit sitten scifistä tai et. Juoni etenee mukavasti ja yhdistää tarinan hahmot yhteen hitaasti mutta varmasti.

Pisteet:
Arvosteltu: 09.07.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Sami
Käyttäjä

Heroes kertoo useasta erikoiskykyjä omaavasta ihmisestä, joiden kohtalot limittyvät vähitellen yhteen. Ykköskauden tärkein keskushenkilö on intialainen yliopiston professori Mohinder Suresh (Sendil Ramamurthy). Hänen isänsä on kuollut New Yorkissa hämärissä olosuhteissa ja mies menee tutkimaan sitä. Pian hän huomaa, että hänen isänsä oli erikoiskykyjä omaavien ihmisten jäljillä. Samaan aikaan japanilaiskaksikko Hiro ja Ando (Masi Oka & James Kyson Lee) joutuvat seikkailuun, joka muuttaa heidän elämänsä. Newyorkilaisilla Petrellin veljeksillä (Milo Ventimiglia & Adrian Pasdar) on omat mielenkiintoiset puuhansa. Monella muullakin ihmisellä on mielenkiintoiset ajat edessään.

Heroesin idea ihmisistä, joilla on erikoiskykyjä ei ole todellakaan mikään uusi. Tätä on nähty muun muassa X-Menissä ja tieteissarjassa 4400. Yhteneväisyyttä lisää vielä se, että jokaisella on oma supervoima. Näitä ihmisiä on hyviä ja pahoja. Tosin erona on sentään se, ettei kovin moni tavallinen ihminen ole tietoinen näistä superihmisistä. Mutta aika lainatun oloinen idea on. Saadaan kuitenkin superkyvyillä sentään mielenkiintoisia tilanteita aikaiseksi. Ei superkykyjen kliseisyys ole edes ainoa ongelma tässä sarjassa.

Toinen ongelma on jaksojen rakenne. Sarja on rakennettu episodimaiseksi, kuten monet draamaelokuvat 2000-luvulla. Tämä ei ole vielä mikään ongelma, mutta kun kerronta poukkoilee henkilöstä toiseen ja jokaiseen keskitytään noin kymmenen minuuttia, niin hommasta ei saa paljon irti, etenkin kun ei tarinan langat tunnu yhdistyvän eikä hommakaan oikein etene. Tosin tämä piirre poistuu ykköskauden loppupuolella ja hahmoille saadaan jo yhteisiä juonikuvioitta ja niiden välillä ei enää hirveästi poukkoilla. Myös jaksojen alun ja lopun kertojaääni on melko turha. Eipä sillä oikein ole mitään tarkoitusta tarinan etenemisen kannalta. Pientä ennalta-arvattavuuttakin on mukana, vaikka joissakin kohdin kyllä luodaan ihan hyvin jännitystä. Juoneen jää myös pahoja aukkoja ja epäloogisuuksia.

Hahmogalleria on ihan mielenkiintoinen, joskin varsin kliseinen. Useimmat hahmot ovat joko hyviä tai pahoja. Osa on kuitenkin siinä välissä, mutta selvästi kallellaan jompaankumpaan. Muutamat hahmot ovat suorastaan huvittavia. Muun muassa Hiro tuntuu olevan ainakin alussa sarjan koomikko. Bennett-veljesten äiti tuntuu karanneen jostain saippuasarjasta, sen verran kovaa on hänen juonittelunsa. Mutta vaikka hahmot ovat kliseisiä, niin näyttelijät sentään suurin osa näyttelijöistä sentään tekee ihan hyvää työtä.

Mutta kuitenkin monista ongelmistaan huolimatta Heroes on ihan viihdyttävä sarja, joka kykenee pitämään mielenkiintoa yllä. Kyllähän tässä voi tuhlata aikaansa kakkkoskauden parissakin. Ja harvoin sarjan ykköskausi on se paras, vaikka Heroesin tapauksessa ainakin kakkoskautta on haukuttu kovasti.

Pisteet:
Arvosteltu: 20.03.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Ville
Tähtääjä

Ensin oli Batman ja Robin, sitten oli Teräsmies, Daredevil ja tusina lisää trikoohemmoja. Kaikki kyseiset henkilöt kostivat oikeuden ja niin edelleen. Kaikki olivat myös valkokankaalla hyvin erilaisilla menestyksillä. Kun kaikkea tätä oltiin tehty jo niin paljon, että sitä tuli korvista sun muista paikoista ulos, päätettiin siirtyä uudelle tasolle. Eli tässä tapauksessa siirtää supersankarit töllöjen ääreen. Tällä kertaa ei ole kuitenkaan kyse Batmaneista tai Teräsmiehistä. Ei. Kyse on jostain aivan muusta.

Heroes on sarja, jossa seurataan arjen sankareita. Ihmisiä, jotka huomaavat itsessään jotain hyvin kummaa ja erilaista. Esimerkiksi nuori ja kaunis cheerleader Claire Bennet (Hayden Panettiere), joka osaa parantaa itsensä oli haava kuinka pahanlaatuinen tahansa. Tai sarjan sympaatiat keräävä poliisi Matt Parkman (Greg Grunberg), joka osaa kappas kummaa lukea ihmisten ajatukset. On myös paljon muita pääosassa olevia näyttelijöitä. Ykköshepuksi paljastuu Peter Petrelli (Milo Ventimiglia) jolla onkin erilaatuinen kyky. Hän voi omaksua itselleen muiden ihmisten kyvyt. Samoin osaa tehdö myös pääpahiksen roolia kantava "Sylar" (Zachary Quinto).

Heroes sai maailmalla suuren suosion, ja sarjasta syntyykin toinen tuotantokausi tämän ensimmäisen lisäksi. Itse allekirjoittanut ei kuitenkaan taida enää vaivautua sitä katsomaan, tämä ensimmäinenkin oli pakon omaista. Ei sillä etteikö Heroesista löytyisi mitään hyvää sanottavaa. No ainakin Milo Ventimiglia eli Peter Petrelli vetää roolinsa kiitettävästi. Hän onkin ainoa kunnon näyttelijä tästä laajasta porukasta. Toisaalta taas Adrian Pasdar eli Peterin veli Nathan Petrelli epäonnistuu. Pasdarin surkea näyttely pilaa koko hahmon tunnelman. Liian kolkko, kivinaamainen ja tekopyhäinen Pepsodent-hymyilijä.

Heroesin käsikirjoitus on loistavaa. Henkilöhahmot on luotu huolella ja yksityiskohtiin on panostettu. Esimerkiksi Sylar hahmo toimii sarjassa hyvin ja antaa hiukan synkkää väriä. Toisaalta taas 22 jaksoa on aivan liian paljon. Sarja alkaa käymään tylsäksi loppua kohden. Ensimmäiset kuusi jaksoa ovat todella mielenkiintoista katsottavaa, mutta sen jälkeen sarja huononee jakso jaksolta ja menettää loistoaan.

Sarjakuvamainen tyyli on suuri plussa. Se antaa eloa ja sähköisyyttä katseluun sekä hiukan valinnanvaraa. Henkilöhahmojen juonet saadaan kietoutumaan paikoittain hyvin kiittettävästi yhteen, vaikka tietyissä vaiheissa menee niinsanotusti "överiksi". Liian monet käänteet, yllätykset ja vaihtelut saavat pään sekaisin. Jos missasit yhden jakson olet luultavasti pihalla huolimatta jakson alun "previously on heroes" kertauksesta.

Kaikenkaikkiaan ihan katsottava sarja, joka eroaa muista. Itse taidan katselun jättää tähän yhteen kauteen. Käsikirjoitus toimi, ja osa näyttelijöistä yllätti. Kolme ja puoli tähteä.

Pisteet:
Arvosteltu: 20.03.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Edward
Käyttäjä

Texaslainen cheearleader Claire (Hayden Panettiere) huomaa ettei häntä voi satuttaa mikään. Japanilainen Hiro (Masi Oka) pystyy taivuttamaan aika-jatkumoa. Las Vegasissa strippari Nikillä (Ali Larter) on murhanhimoinen peilikuva. Manhattanilla veljekset Nathan (Adrian Pasdar) ja Peter (Milo Ventimiglia) pystyvät ihmeellisiin asioihin. Näiden ihmisten ja monen muun kohtalot nivoutuvat yhteen kun New Yorkia uhkaa massiivinen räjähdys. He löytävät itsestään voimia ja taitoja ja saavat tietää asioita heidän omasta menneisyydestään ja muiden ihmisten siinä sivussa. Kuinka he pystyvät käsittelemään tämän? Pystyvätkö he olemaan todellisia sankareita?

Heroesin perusajatus lähtee siitä,että tavallisetkin ihmiset voivat olla sankareita. Paitsi, että he eivät ole tavallisia.
Heroes on monimutkainen ja maailman erilaisia mahdollisuuksia pohdiskeleva sarja. Käsikirjoitus on ennenäkemätön ja loistava. Hahmot ovat kokonaisia ja todentuntuisia supervoimineen päivineen.
Masi Oka on riemastuttavana sankariksi haluavan Hirona, ja Hayden Panettiere tuo syvyyttä ja pohdiskelua chearleader Clairen rooliin.

Kokonaisuudessan Heroes on loistava ja katsomisen arvoinen sarja. Jos ykköstuotantokausi on tälläinen jään innolla odottamaan seuraavaa. Heroes muuttaa käsityksesi ulkomaailmasta ja jos et ennen tätä uskonut yliluonnollisiin asioihin, niin nyt uskot.

Pisteet:
Arvosteltu: 17.03.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Veeraaa
Käyttäjä

Mistä kunnon sankari on tehty? Onko se sellainen, joka pelastaa maailman ja saa rutkasti kuuluisuutta, vai sellainen, joka pitää voimansa salassa. Mutta entä jos on sellaisiakin sankareita, jotka eivät edes tiedä yliluonnollisista voimistaan mitään. Jos tälläinen sankari-mytologia kiinnostaa kannattaa tutustua Tim Kringin luomaan loistavaan Heroes-sarjaan. Vuonna 2006 Amerikassa käynnistynyt ja heti suurta arvostelumenestystä kerännyt sarja ei jäänyt paitsioon Emmy-palkinnoiltakaan. Alkujaan en oikein odottanut mitään tältä sarjalta, mutta ensimmäisen jakson jälkeen mielekiinto heräsikin urakalla ja ensimmäisen tuotatantokauden jälkeen voi todeta Heroesin olevan hieno sarja arjen sankareista.

Heroes käynnistyy tilanteesta jossa Mohinderin (Ramamurthy) isä surmataan kun tämä pääsee selvyyteen että eripuolella maailmaa joillain ihmisillä on yliluonnollisia kykyjä, joita tulevat tarvitsemaan tiettynä hetkenä. Valitettavasti asiasta on myös selvillä yhden tarinan keskeisimmän hahmon cheerleader Clairen (Panettiere) isäpuoli (Coleman), joka haluaa hyödyntää näitä voimia omiin tarpeisiinsa. Kun puolestaan Japanlainen Hiro (Oka) pystyy taivuttamaan aikaa, poliisi Matt (Grunberg) kuuntelemaan ajatukset, Isaac (Cabrera) maalaamaan tulevaisuuden, Petrellin veljekset (Ventimiglia ja Pasdar) lentämään ja heiltä on luvassa paljon muutakin sekä nuori äiti Niki (Larter) omaa toisen minän. Kaikki näyttää liittyvän näkyyn 8. marraskuuta, jolloin New Yorkissa sattuu jotain pahaa ja kaiken kukkuraksi taustalla pyörii julma sarjamurhaaja Sylar (Quinto), joka päästelee näitä ihmisiä hengiltä kovalla vauhdilla.

Sarja käynnistyy rauhallisesti kun ihmiset ovat vasta saamassa selville pitkään hautuneet salaisuutensa ja ovatko kaikki valmiita hyödyntämään kyseisiä voimia?. Tässä Heroes onkin parhaimillaan, kun joillekin nämä voimat tulevat järkytyksenä, jotka voivat pilata elämän, mutta toiset ottavat ilon-irti kokonaan uusista persoonallisuuksista, samalla pilaten ihmissuhteensa kokonaan. Heroes heittää monia kysymyksiä, joihin ei vastatakaan, vaan saattaa mennä muutamakin jakso, ennen kuin palataan vanhan kysymysten pariin, mutta kaikki liittyy lopulta Hiron näkyyn 8. marraskuuta.

Heroesin käsikirjoitus on loistava ja kaikki tärkeät hahmot saavat juuri sopivasti tilaa, vaikka kaikkia ei jokaisessa jaksossa nähdäkkään. Heroesin parhaimmat hahmot ovat ehdottomasti Masi Okan ja James Kyson Leen näyttelemät japanilaiskaverit, jotka ovat sarjakuvan vuoksi Amerikassa, jossa itse esiintyvät, ja nämä tyypit osaavat pitää huumorin kunnossa. Tarinan symppis on Greg Grunbergin esittämä poliisi, jolla ei mene omassa elämässään kaikki putkeen, mutta ajatusten luku saattaa auttaa. Petrellin veljesten rooleissa olevat Adrian "Near Dark" Pasdar ja Milo Ventimiglia ovat onnistuneessa vedossa. Sarjan pahiksina häärivät Jack Coleman ja Zachary Quinto tekevät myös hyvää työtä.

Kokonaisuutena Heroeksen ensimmäinen tuotantokausi on todella posiitiivinen yllätys. Viihdyttävä sarja erilaisista ihmisistä ympäri maapalloa, jotka kohtalo tulee määräämään yhteen. Huumoria, trilleriä, seikkailua ja draamaa yhdistetään sopivalla syötöllä ja hymyssä suin jää odottelemaan seuraavaa kautta.

Pisteet:
Arvosteltu: 19.02.2008
Katsottu: DVD

Arvostelija

andy
Käyttäjä