Uytp7

Uytp7

Tähtääjä, 24 fania

Oma statistiikka: Elokuvien kommentit (1535)

18.08.2019 klo 20:27

Vaihtokaupat

Olisin odottanut vielä rippusen hurjempaa menoa, joskaan en silti valtavasti pettynyt tähän kasariklassikkoon. Tuntui vain ettei hupaisaa perusideaa kehitelty tarpeeksi pitkälle eikä oivallisille Murphylle ja Aykroydille jäänyt liiemmälti aikaa näyttää vitsiskaalaansa. Yhtä kaikki kyllähän tämä parissa hihitellä sai hieman vetelän alun jälkeen ja vitsien aiheet pysyttelivät kaukana siltä alueelta, mitä ei mormonien lakien mukaan pidä mainita.

Nuo vedonlyöntiä harrastavat appelsiinimehukoijarit olivat ikävämpiä ihmisiä kuin Pol Pot noustessaan sängystä väärällä jalalla, kelvokkaan lipevästi tulkittu veljeskaksikko näyttelijöiltä siis. Pörssin toiminnasta en niin vakuuttunut, mutta kunhan talous pyörii ja rahakasat jaloissa hyörii niin menköön. Myöskään pakotettua roolienvaihtoa harjoittamaan päässeet päähenkilöt voideltiin hivenen kummallisesti uusiin asemiinsa, pätkän hyvän fiiliksen myötä epäuskon tukahduttamiseen ei kuitenkaan tällä kertaa tarvittu tyynyä sekä atuloita.

rating 70,000

18.08.2019 klo 20:12

Trance

Hyi olkoon ja surulippu salkoon. Trance kompastelee epäuskottavuuksiinsa useammin kuin Mr. Bean töhöilee julkisesti ja voisiko sen kökköhypnoosin suosiolla sulkea pois käsikirjoittajien keinovalikoimasta? Mitä enemmän mietin sitä vähemmän järkeä tässä oli, välitä siinä sitten hahmoista hyttysenjätöksen vertaa kun heistä ota selkoa kuudennentoista käänteen jälkeen. Boyle kikkailee kameransa kanssa, muttei kykyne parilla kivan vainoharhaisella kohtauksella peittelemään muita teoksen puutteita. Kokenut casti ei tätä pelastanut, edes jo luontaisesti mulkulta näyttävä Cassel ei päässyt loistamaan Bengtskärin majakan vertaa.

rating 30,000

18.08.2019 klo 20:06

Upgrade

Nyt jysähti ja lujaa. Vähällä fygylläkin voi saada aikaan mitä näyttävintä matskua, toisin sanoen turha tiettyjen tekijöiden huudella taalojen puutetta, jos niitä seteleitä ei osata venyttää. Tarinallisesti leffa ei hämmästytä muttei toisaalta pistä ketuttamaankaan, parit juonikäännökset oli toteutettu hyvällä maulla, katsojaa väheksymättä. Upgraden vakuuttavin anti iskostuu erittäin realistisessa synkistelyssä, mielenkiintoisessa maailmassa ynnä sykettä nostavissa tyylikkäissä toimintarykäisyissä.

Tästä tuli jokseenkin mieleeni Black Mirror, fiksua modernia teknologiaa nähdään runsaasti ja yleiskuva on huomattavan synkkä. Päälle vielä erinomaisen lupsakkaa työtä tehneet näyttelijäosaston puurtajat niin en tiedä mistä kulmasta tätä lähtisi parantelemaan. Noh, kaiketi siitä tarinasta, joka ei liiemmin uusia uomia availe, mutta entäs sitten. Robocoppeliini uusissa kuorissa parin muun klassikon kanssa maistuu näin rapsakan visuaalisen näkemyksen kautta mansikkankakun tavoin. Vahvat suositukset, viime vuoden parhaimmistoa.

rating 90,000

17.08.2019 klo 01:18

I Want Candy

Lisää halpaa muoviviihdettä ja nytpä mieleni pahoitin, jäin vaille päivittäistä myötähäpeääni, sillä I Want Candy onnistuu jotenkin ihmeen kaupalla vääntämään pääpöntöistään etäisesti sympaattisia jannuja, panemaan sivurooleihin huvittavia persoonia (mm. Marsanin melskaava tuottajaheppu nauratti aina ruudulle ilmestyessään) ja ne vitsit mitkä eivät suoranaisesti liittyneet eritteisiin sisälsivät ideoita muiltakin koulutustasoilta kuin yläasteelta. Olen nähnyt amatööripornosta tehtyjä komedioita enemmän kuin kehtaan tunnustaa, tämä menee hyvin korkealle niiden listauksessa. Helppoa viihdettä raskaan työukkoilun rasittamille aivoille.

rating 50,000

17.08.2019 klo 01:15

The Shape of Water

Naurettavat vihakampanjoinnit saivat minut odottamaan Shape of Waterin katsastamista kunnes veden eliöstöt eivät enää pupella paskaansa pinnalla vaan ovat uponneet pohjaan keuhkojensa tyhjennyttyä kaikesta sonnasta hapen ohella. Vuoden parasta leffaa teoksesta ei saa väkerrettyä millään, joskaan silmitön vihaaminenkaan ei oikein käy järkeeni, edes ne "rajut" massaurbanisaatiot yms. seksisexhetket eivät avanneet minulle huutelijoiden mielenmaisemia yhtään enempää.

Noh, itse asiaan käykäämme. Pidin erityisesti leffan hyvällä tavalla lavastetun oloisesta kylmän sodan aikaisesta maailmasta. Myös itse otus oli vaikuttava ilmestys eikä liian räikeästi tietokoneavusteinen. Sen sijaan kässärin saralla Shape of Water kompastelee joka toiseen aitaan 110 metrin matkalla, yllätykset olivat pätkässä hyvin vähissä, sinänsä pätevät hahmotulkinnat eivät tuohon ongelmaan auttaneet. Kaikin puolin keskinkertainen tekele, paitsi Michael Shannonille rapsautan kumminkin 5+ jälleen yhdestä loistavasta übermulkusta, jota suorastaan rakasti vihata ja tekisi mieli panna. Halvalla.

rating 60,000

17.08.2019 klo 00:59

Trouble in L.A.

Sarjassamme miksi omistan tämän odotin laadutonta roskaa ja sain koko lavallisen ongelmajätettä. Olen ilmeisesti nähnyt leffan esiosan joskus, mitään muistikuvaa ei ole koko filkasta ja olen arvosanasta päätellen sitäkin inhonnut. Elektra Luxx otakstuttavasti jatkaa naishuolien teemaa näyttämällä meille joukon erittäin huolestuneita vapaamielisiä naisia, joiden töppäilyitä seuratessa mietiskelin, miksi kukaan noista mimmeistä halusi vapaaehtoisesti olla tässä mukana. Kuivakkaa hymyilyä jengiltä sentään irtosi, missä ovat kaikki moni-ilmeiset talentit?

Elokuvan dialogi ansaitsee oman erityismainintansa. Toisin kuin voisi olettaa se ei ole luonnotonta eikä voittopuoleisesti typerää, mutta sitä on hallitsevasti liikaa, seuraava puhuva pää jo avaa suunsa kun edellinen vielä nieleskelee viimeisiä tavujaan. Lisäksi näin runsas kehänkiertäminen kävisi maratonille harjoittelusta, ratakierroshan on edelleen 400 metriä kun viimeksi tarkistin? Visuaalisesti ruma filkka, paljasta pintaa huonolla maulla ja oliko tällä jotakin sanottavaa? Ei ollut, hitonmoinen tärkeyden teeskentely vain runnoi suuhuni jäätävän ummehtuneen maun. Sadan minuutin täyteen saamiseksi parit to-del-la tärkeät takaumat ja etuumat niin "elämys" on taattu.

rating 20,000

17.08.2019 klo 00:51

Pikku prinssi

Tuntuu julmalta sanoa tämä, joka tapauksessa Pikku Prinssi pliisuilee ynnä kertaa Teletappien oppitunnin verran teemojaan tarinassa, joka hukkaa fokuksensa useaan kertaan eikä kannattele hellästä kasvukertomuksestaan huolimatta tarpeeksi hyvin. Ääninäyttelystä vahvat yläläpsyt, samoin erilaisten animaatiotyylien sekoittelusta. Lopullinen teos ei suinkaan häikäise eikä ole erityisen ikimuistettava, pirun ilkeästä jättifirmasta en sakota, tuohon (satu)maailmaan tehokkuusajattelua saattoi sovittaa ilmaisten ämpärien kaupalla. Vähemmän lässyä ja enemmän mässyä (lue tunneälynä) niin tämä kakku olisi ollut sisältäkin kauniimpi.

rating 60,000

17.08.2019 klo 00:42

The Neon Demon

Olin jo tuomitsemassa Winding Refnin menetetyksi tapaukseksi kolmen heikohkon leffan jälkeen, mutta sieltähän mies ponnahtaa takaisin laadun äärelle vieteriukon tavoin. Jälleen mennään estetiikka tarinan edellä ja ehkäpä juuri juonen kontekstin elikkäs Neon Demonin tapauksessa muotimaailman ansiosta elokuvaa jaksaa seurata kaikkein kiperimpienkin visuaalisten epileptisten filtterien läpi. Henkilöohjauksen Refn on aina hallinnut, nytkin näyttelijät antavat hahmoille monitulkintaisuutta ynnä karmeaakin ilmeikkyyttä.

Täydellinenhän tämä ei ole eikä kokonaisuuden kaiketi lopulliset pointit häikäise edes purkitettujen skunkkipalojen hifistely-ystäviä, joskin aikamoisen kylmäkiskoinen katsoja saa olla, jos tämä ei mitään ajatuksia herätä. Yhtä kaikki härö tunnelma, tapahtumien kärsivä odotus ja ne kuuluisat taiteelliset ansiot tekivät tästä itselleni upean leffakokemuksen ihan omalta kotisoffalta käsin. Tiedä sitten miten tämä olisi teatterissa toiminut, luulen Neon Demonin olevan individuaalisen katsannon multihuipentuma eikä mikään massapöön kirkujuhla.

rating 80,000

14.08.2019 klo 14:14

Into the Woods

Ei läheskään niin kehno kuin runsaiden vuhvuh haukkujen perusteella oli aihetta olettaa. Filkan musiikkipuoli tuntui omaan korvaani suurilta osin kelvokkaalta (mitä nyt paria pimputusmelodiaa olisi voinut varioida enemmän), lyriikoita tarkemmin seuratessani tyrskähtelin toisinaan osuville käännöksille. Satuparodian vääntäminen ynnä yleisen ärhäkkyyden lisääminen pelittää (huolimatta kuluneisuudestaan) jos hölmöt jutut naurattavat ja minähän en ole hyvästä maustani tunnettu.

Kuvauksesta en joka kohtauksesta pitänyt, sinistä mössöä pyöri ruudulla liikaa ja joitakin hetkiä vanutettiin turhan kestoisiksi. Hauskasti rennolla otteella mukana olevat näyttelijät pelastavat huomattavasti jälkimakua, mm. Streepillä näytti olleen hauskaa keekoilla sikapahana noitana. Edgyt yhdistetyt versiot vanhoista lastensaduista vaativat tosiaan tiettyä makua ja kiristävän hatun riisumista, musikaalien vastustajat Ry:n jäsenet voinevat myös suosiolla kiertää Into the Woodsin muualta kuin lähtöruudun kautta.

rating 60,000

14.08.2019 klo 14:03

Frankensteinin morsian

Paljon messewämpi kuin juuri katsastamani Dracula. Frankensteinin morsiossa on ihan eri tavalla yritystä: käsikirjoitus paljastuu monipuoliseksi, upeat mustavalkoiset lavasteet tyrmäävät yksityiskohdillaan, musiikkia käytetään tehokkaasti eikä castista löydy heikkoa lenkkiä täikammallakaan (evil doctor arkkityyppi toteutettu erityisen loistavasti). Elokuva onnistuu niin ikään näppäilemään tunnenappuloitani parissa kohtaa, mitä en yhtään osannut odottaa. Mitään turhaa teoksesta ei löydy, tiivis paketti puksuttaa eteenpäin vaikka ilman raiteitakin. Everybody needs a little bit of love, bro!

rating 80,000

14.08.2019 klo 13:58

Dracula - vanha vampyyri

Ei ollut maineensa veroinen teos. Alun linnaosuus vielä hipelöi ihanasti kauhuestetiikalla, sittemmin tarina puuroutuu ja muuttuu kuivakaksi itsensä toistoksi, mistä tuntui puuttuvan visuaalinenkin kunnianhimoisuus. Lugosi oli oivallinen nimiolentona ja kyllähän niihin silmiin kannatti hivenen koomisesti zoomata monta kertaa. Myös Van Helsingiä näytellyt heppu miellytti jutuillaan. Leffaa loppuu liian hätäisesti vatuloituaan aikansa seisovassa järvivedessä. Muutamat hölmöydet eivät sopineet tämän yleistunnelmaan, kevyet heitot olivat enimmäkseen kiusallisia ja tragedia onttoa.

rating 50,000

10.08.2019 klo 23:54

Häjyt

Oukkei doukkei, odotin kyllä enemmän maineen perusteella. Musta komedia vaihtuu vaivihkaisesti rehdiksi tragediaksi ja tämä siirtymä olikin luontevasti tunnelmoitu kasaan. Harmillisesti leffan muu anti töksähtelee leikkauksen suhteen, hahmoihin ei pääse kunnolla käsiksi ja päälle vielä omaan makuuni pönöt musiikkiraidat niin en voi sanoa nauttineeni noista osa-alueista juurikaan. Casti suoriutui hyvin pohojalaasina, tosin välillä jengin murremongerrusta kuunnellessa aloin miettiä kesäteattereita ja niiden kovia penkkejä. Anteliaasti kolmonen.

rating 60,000

10.08.2019 klo 00:57

Mike ja Dave häädeittejä vailla

Eipä ollut erityisen hauska tapaus ja silloin harvoin kun näin tapahtui jouduin toistuvasti pistämään sormet naaman eteen palmuillakseni. Vaikka olisihan minun pitänyt arvata etteivät tämmöiset vamos a la baila baila chiki chiki menoa ynnä hahmoja sisältävät pätkät nappaa minua kovinkaan hyvin mukaansa. Aubrey Plaza oli kyllä rapsakka roolissaan, kuten S.Kalkaros tuossa alla asiantuntevasti toteaa, hän selvästi tiesi tekevänsä kakkelia filkkaa ja hoiti osuutensa sen mukaisesti kuin ammattilainen.

Kokonaisuutena teos tuntuu väkisinväännetyltä, tarpeettomalta ja muulta epämukavalta, lopun kröhömskis opetuksia unohtamatta. Ronskin huumorin voi tehdä hupaisastikin, vaikka rehellisyyden sukunimissä myönnän ettei halvimmalle mahdolliselle pissi/kakki reitille ohjata katsojaparkaa liian pontevasti. Havaijille kieltämättä alkoi tehdä mieleni, jos siis ilmasto ei kuulemma tuhoutuisi lennellessä, onhan sekin (kai) jotain. Kovaäänisen kautta rääkäistävät kaksi tähteä; nyt saatana hiljaa, hotellin muut asukkaat koittavat nukkua, hiton munapäät!

rating 40,000

10.08.2019 klo 00:51

Concierge - rakkaudesta vai rahasta

Yllättävän hyvä leffa Sonnenfeldilta. Eipä tässä mitään sellaista sisältöä ole, mitä ei olisi jo kivikaudella maalailtu luolien seiniin, mutta johan isoisoisoäidin kesäkeittoresepti sen todistaa, että vanhalla kaavalla voidaan skruudailla myös maukas soppa. Foxin symppis concierge, jonka toimenkuvasta sivumennen sanoen väännetään hyvää matskua pätkän aikana, joutuu valitsemaan rakkauden ja rahan välillä vai voiko hän saada molemmat? Ken katsoo hän tietää.

Tuommoisilla työtavoilla ei hotelli pysyisi pystyssä puoleenpäiväänkään, elokuvien ihmeenkummassa maailmassa kaikki toimii toisin. Eipä siinä, kun leffa etenee sujuvasti, hutivitsejä ei juuri tule ja näyttelijät tietävät mitä tekevät, ökyrikasta sikailijaa näytellyt heebo erityisesti, en voinut olla nauttimatta tästä(kin) romanttisesta komediasta. Seteliselkärankaisuutta koskevasta sanomasta olin erityisen iloinen.

rating 70,000

10.08.2019 klo 00:37

Deadpool 2

En havainnut merkittävää eroa ensimmäiseen osaan laadullisesti, edelleen erinomaisen viihdyttävää settiä. Jos remonttihommien murskauspuoli (lue seinävitsinä) saa huumorinkukkasi puhkeamaan niin eikun katsomaan. Jonkin verran liialti draamaa tähän oli ympätty eikä esimerkiksi ruudulla kuolemisen venähtämisestä voi saadakaan hyvää gägiä aikaan. Yhtä kaikki Reynolds on yhtä kuin Deadpool ja muutkin hahmot pelittivät, jopa Brolinin yrmy solttu, minkä etukäteen pelkäsin paljastuvan ohkaiseksi masikseksi. Toimintaa löytyi sopivasti eikä niissäkään kotvissa vitseissä pihtailtu. Oli se X-Force kyllä kova jengi.

rating 80,000

08.08.2019 klo 00:28

The Wave

Kiitosta siitä ettei veden ja veren äärelle rynnätty välittömästi, perinorjalaista perheyksikköä pohjustetaan tarpeeksi kauan, jotta hädän hetkellä heistä välittää enemmän kuin viimevuotisesta verotuspäätöksestä. Aivan jokainen ruutusekunti katastrofista ei kestä ultrapönäkkää tarkastelua, joskin tuhon laajuus sekä inhimilliset seuraukset tulevat tehokkaasti iholle nytkin. Myös teoksen musiikkia (ja hiljaisuuden käyttöä) täytyy muistaa kehaista, säveltää osataan Norjassakin.

Näyttelijät eivät alittaneet odotuksiani vaan keskittivät ne, Kristoffer Joner sankaroi pääjamppana asianmukaisen peloissaan ja muut toimivat hätätilanteessa kuten sopii olettaa aiemmin nähdyn perusteella. Päätöntä ryntäilyä ala Ellun kanala nähdään ilahduttavan niukalti ja vaikka lopussa palataan hattaranpehmoisten perhearvojen äärelle ei suussani maistunut pelkästään sokeri lopputekstien alkaessa. Suosittelen katastrofigenreläisille, muille alustava varaus.

rating 70,000

08.08.2019 klo 00:19

16 Blocks

Pyrin välttämään sanaparin ihan hyvä hokemista, mutta se sopii 16 Blocksin kuvaamiseen täydellisesti. Itse toiminta oli vähän plörh, ei napannut kybällä, sen sijaan mukiinmenevän jännittävät hetket jytinöiden väleissä kiinnostivat. Willis vetäisee juoppolallin roolinsa rutiinilla, aluksi raivostuttanut Mos Def änkytti tiensä sydämeeni varmaan jollain mustalla äkkimagialla. Enkä voi lähteä lyttäämään myöskään leffan ns. pahoja kyttiä tahi jotensakin antoisia moraalipohdintoja. Tähän Donnerin sopi lopettaa ohjaajanuransa kunnialla.

rating 50,000

08.08.2019 klo 00:09

Liekeissä

Töllötin on niin täynnä kokkeja ettei sekään meinaa mahtua, totta kai leffoihinkin pitää kauhan kuninkaita ja mehukeiton mestareita saada. Liekeissä ei ollut kummoinenkaan elämys, ärripurri kokki kyykyttää alaisiaan, sipaus rosmariinia ynnä romantiikkaa soppaan ja tietysti vähän michelin tähtösiä (ei pidä sekoittaa rengasmerkkiin) niin keitos on väljähtynyt liedelle.

Näyttelijät suoriutuivat kohtalaisesti, vetävän tarinan puute ja oma kyllästymiseni keittiön diktaattoreihin paistanee läpi arvosanasta. Onneksi sentään alun epäelokuva sai lopussa jonkinlaista syvyyttä. Kovinkaan aidoksi en köökissä puuhasteluja kokenut, veistäkään ei hetkittäin osattu pidellä oikein. Ohjaaja John Wells "hieman" laski tasoaan mestarillisesta August: Osage Countysta.

rating 40,000

05.08.2019 klo 13:57

Hiljainen paikka

Tässä oli muutama niin typerä juttu, että mieleni tekisi hivauttaa kunnon sakot kolmensadan metrin päästä ylinopeuden mittaavan peltipöntön tavoin, mutten taidakaan kyetä siihen. Upean tiheäksi saostuva tunnelma sekä kautta linjan tyylikäs äänisuunnittelu imaisivat lopulta miltei täydellisesti mukaansa. Toki itse monstereita olisi voinut pitää pimennossa pidempään, leikata erityisesti lopusta juustoisuutta ja korjata ne muutamat trololo seikat, mitä en lähde spoilaamaan tässä. Näyttelijät mainioita (Blunt erityisesti antoi kaikkensa), siis myös ne muksut, joiden tekemisiä ei tarvinnut hävetä silmiään pyöritellen. Ylimääräistä maailmanrakentelua en poikkeuksellisesti jäänyt kaipaamaan.

rating 70,000

05.08.2019 klo 13:51

Rankka keikka

Kytät nahistelloo, ei voi olla rotta eikä tottakaan! Paitsi ettei toinen heeboista edes ole pollari vaan näyttelijä, joka on juuri löytänyt metodin työkalupakkiinsa. Tietenkin monipuolisia hupaisia tilanteita seuraa, nyrpeä ammattilainen ei millään jaksaisi paapoa kuuluisaa naamaa ja työpöydän takana räyhäävä pomokaan ei ymmärrä idean typeryyttä. Hyvin perinteistä tavaraa siis, kyttäpätkien creme de la creme palasia yhdisteltynä.

James Woodsin häikäisevän kyynissarkastinen ote pelastaa paljon silloin, kun höntsäily uhkaa ylittää eteisen kuramaton mutaiset kalossit jalassa. Myös Foxista leijahdellut energia pääsi posiitivisen puolelle. Toimintakohtaukset olivat hyvää keskitasoa, alun autojahti kenties parhaimpana. Vitsien laatu heitteli jokseenkin paljon, tässä kontekstissa rippusen liikaa. Jossain määrin piikkilangasta väännetyistä oppihetkistä en lähde motkottamaan.

rating 60,000

05.08.2019 klo 13:45

The Ballad of Buster Scruggs

Epätasainen kavalkadi osioita, kuten näissä väistämättä tuppaa käymään. Hassusti vieläpä tällä kertaa niin, että taso laskee tasaisesti loppua kohden, vaikka viimeinenkin osio on upeasti kuvattu. Velmun meiningin ynnä surumielisemmän matskun yhdistäminen Coenin veljekset taitavat, huomautettava on ettei pyörylää kumminkaan keksitä uudestaan. Kohtalaisesti lätkäytän bonusta erinomaisesti roolitetusta jengistä sekä heti mukaansa imaisevasta aloituksesta.

rating 70,000

05.08.2019 klo 13:41

Minä, Simon

Toisenlaista tarinaa lukiomaailmasta. Mainiota, ettei homphon tarvitse aina olla se koominen sidekick. Leffan tarina ei liiemmälti kartturien "vasen, eiku" hetkiä tarjoile, hienoinen yllätyksettömyys korvataan onnistuneesti sydämellisellä lämmöllä. Näyttelijät pelasivat hyvin yhteen, tosin liiankin hip varareksi ja päähenkilön toistuva epävarma tuijotus vähän rassasivat. Ystäväporukan käänteissä realismi maistui eikä päähenkilön perhe ollut kasa käveleviä vitsejä. Hyvä hyvä, neljä tähteä heltiää.

rating 80,000

25.07.2019 klo 01:38

Idän pikajunan arvoitus

Sivistymättömänä möllinä en tiennyt loppuratkaisua ja joudunkin epäilemään, olisinko nauttinut tästä samalla tavoin tietäessäni juonikolmion kulmien hypotenuusan. Yhtä kaikki Branaghin tulkinnan belgialaisesta etsivästä voin ostaa huutokaupasta hyvään hintaan, ikoninen Suchet luultavasti on edelleen enemmän mieleeni keskiverron partajouhen mitalla. Hivenen kliininen kuvaus latisti toisinaan tunnelmaa, kokeilevuutta olisi saanut muutoinkin löytyä enemmän.

Tähtisikermän loistosta huolimatta osa hahmoista jäi turhan taustalle, tulkinnoissa itsessään ei moitittavaa (paitsi ehkä Daisy Ridleyn muttei siitä sen enempää). Aivonystyröille mannaa, peruslupsakkaa viihdettä. Jännityksen luonnissa ei tyystin epäonnistuta, Bondia ei tarvitse tulevaisuudessakaan tuoda minun Poirottiini. Seuraavaksi lupaillaan mennä Niilille ja hei, minäkin tietäisin siinä tapauksessa syyllisen. Oletettu uskollisuus on joskus hyvästä, joskaan pienestä irtiotosta tuskin aiheutuu kellekään pysyvää psyykkistä vammaa.

rating 60,000

25.07.2019 klo 01:29

Isle of Dogs

Nerokasta, upeaa ynnä omalaatuista jälkeä, jälleen kerran, yhdeltä aikamme auteurilta. En kykene uskomaan juuri kenenkään muun olevan kykeneväinen saamaan näinkin utopistista konseptia toimimaan tälläisellä kellontarkkuudella. Anderson ylitti silti kaikki odotukseni suunnilleen viidennen kerran ja Isle of Dogs on omissa vihkoissani hyvinkin lähellä täydellisyyttä. Ääninäyttely pelittää loistavasti, leffan maailma vilisee omanlaistaan herkkunamia muille aisteille, minkä päälle teos kykenee sekä liikuttamaan että naurattamaan yrittämättä kumpaakaan ylenpalttisesti.

Kun jopa elokuvassa toistuvat gagit eivät menetä tehoaan toiston myötä on kyseessä oltava poikkeuksellisen oivallinen elävä kuva. Pysähtyneessä kuvassa epäilin hieman karvaturrien samaistumispotentiaalia; hölmö minä sillä hauvoja löytyy joka lähtöön ja heille annetaan itse kullekin aikaa tehdä oma vaikutuksensa tarinaan. Toisia Andersonin taiteelliset ratkaisut, toiskätinen humanismi sekä epätavallinen ulkonäkö erottanevat hyvästä filmielämyksestä, mikä on sääli muttei vältettävissä.

Omista lähtökohdistani en voi nipottaa juuri mistään, kertojalla leikkiminen, salaliitot jne. eivät tunnu pelkästään leukajuhan kikkailuilta vaan luovat aidosti ainutlaatuisen leffakokemuksen. FIlmin lopetus sekä vaihto-oppilas olivat hieman njääh, siksi en anna viittä. Andersonin paras työ tähän mennessä, kyllä se täysi napaskybäle sieltä lasahtaa vielä.

rating 90,000

25.07.2019 klo 01:17

Suicide Squad

Noin, huhhuh huhuilua kannattaisi joskus uskoa, Suicide Squad tosiaankin paljastui paikka paikoin raivostuttavaksi sekasotkuksi, onneksi kuitenkin muutama pelastava elementti hinaa leffaa siedettäville lukemille. Ilmiselvimmät erheet lienevät liian runsas, huonohkosti pohjustettu hahmokatras, vuosittaisen pöljäytys maximus kiertopalkinnon (lahopuusta tehdyn) ansaitsevat juoniarkit sekä munaton pahis, kaksoismerkityksellä. Leffa näyttää visuaalisesti ankealta eikä se osaa valita nuottiaan tärkeissä kohtauksissa, voihan shittyflute sentään.

Sittenpä yllätän olevani jossain määrin positiivinen, sillä loppujen lopuksi kitalakeeni jäipyi happaman kirpsakka, jotensakin tyydyttävä jälkimaku. Suurin kiitos kilahtaa Harley Quinnin esittäjälle (Robbie), joka sai hahmostaan vaatimattomallakin ruutuajalla miltei kaiken mahdollisen irti. Parhaat lainit annettiin tosin hänelle, vaikkakin oli SS muutoinkin viime kädessä hupaisampi kuin oletin, ehkä sitten kontrasti filkan kehnoimpiin osa-alueisiin auttoi. Monien odottama jokeri oli kammottavan kehno, joka ikisessä suhteessa, siis niin ikään 16:9 kuvasuhteessa.

Kaikenlaisten pöljyyksien seassa voin antaa anteeksi järjenhippustenkin puutteen, cooli kööri sentään näyttää hyvältä, vaikkakin, kuten todettua, osittain alikäytetyltä. Viola Davisin absolutely no bullshit jakkurouva ansaitsee peukutuksen, ei tänne hempeilemään tultu. Ja lepertelystä puheenollen, olivatko ne ns. pahikset sittenkään niin kovin pahoja, vähän liikaa poppoota kenties pehmennettiin. Joka tapauksessa uusintakatselua tämä ei tarvitse eikä ansaitse suunnilleen ikuna, mutta kerran ryhmän kapisen seikkailun katsastaa, jos vähääkään uteloittaa nähdä, miten uskalias konsepti voidaan munata enemmillä tasoilla kuin kaikissa tähän asti julkaistuissa Super Mario peleissä on kenttiä.

rating 50,000

23.07.2019 klo 15:26

Korso

Jokseenkin myötähäpeällinen, tosin myönnettävä on ettei suomileffassa kuvaus useinkaan ole näin hyvää tasoa. Itse käsikirjoitus valitettavasti sujahtaa täysin onneton/ponneton kategoriaan, wannabe Michael Jordan ei saa taakseen seisomaan, vaikka hänelle käykin ikäviä asioita. Kaiken kukkuraksi osa sivuhahmoista könyää ruudulla harvinaisen turhissa askelmerkeissä.

Ylimääräinen palkkashekki Korson paikallista kingpiniä näytelleelle hepulle, siinä oli todellista yritystä. Korson perimmäinen tarkoitus jäi epäselväksi, eikä runsaan cringen takia loppuun sisältöön ole mahdollista tarttua. Nuorison kielikin oli taasen napattu jostain internetin keskustelu eikun anteeksi haistattelupalstoilta. Kotimainen leffa kotimaisille katsojille, jotka eivät yleensä pidä kotimaisista. Mmm, HK:n sinistä (ei punikeille).

rating 40,000

23.07.2019 klo 15:21

Solitary Man

Michael Douglas toistaa tässäkin elokuvassa elämänsä roolin eli jossain määrin virtsapäisen pukumiehen osan. Erona se ettei Solitary Man tunkupupella henkilökohtaista muutosta puuhöylällä aivoihisi. Päähenkilö on semmoinen mulkku ettei pahemmasta tahi paremmasta väliä, harvemmin kukaan noin sitkeästi toistaa virheitään yhä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan teletappien tapaan.

Douglas tietysti on möhöilevänä juppina huikea ja rapea sivukaarti saa maistaa miehen töppäyksien jätöksiä. Katkeransuloinen dialogi pääpöntön ja hänen elämänsä ihmisten kesken kuultivat ihanaa kitkeryyttä sekä vihdoin tarpeen vaatiessa, sulokasta ihmisyyttä. Ohjauksellisesti ynnä tunnelmallisesti kokonaisuus linkuttaa hivenen takakenossa enkä täten voi palkita leffaa erityisen hyvillä pisteillä. Onhan näitä mulkkuja nähty, myös sellaisia jotka oppivat matkalla potentiaalisesti melkoisen vähän. Katsokaa Douglasin vuoksi vaikka sitten.

rating 60,000

23.07.2019 klo 15:14

Muumien taikatalvi

Aloitetaan hyvistä puolista: otukset olivat eläväisiä, teoksen sanoma lutuinen ja käsikirjoitus täynnä hyviä ideoita. Harmillisesti kokonaisuus tempoilee lötkösti kohtauksesta seuraavaan, halipusin pakkotoistolle en hurrannut enkä enimmäkseen keskinkertaiselle ääninäyttelylle, esimerkiksi muumipapan kohdalla ihan rehdin karsealle. Paikkansa muumikaanonissa tämäkin ansaitsee, hieman liikaa palasia nautittu eri lähteistä kumminkin, eikä ohjaaja ole osannut koostaa kaikkia elementtejä eheästi yhteen. Kohtalainen, näin lyhyenä täysin katsottava.

rating 50,000

23.07.2019 klo 15:06

Treffit Elmossa

Ikävällä tavalla kaoottinen leffa. Suhdesopan keittely reippaalla lämmöllä ei myöskään sytyttänyt, enin osa päähenkilöistä kun oli turhakkeita ilman kunnollisia moraalisia selkänikamia. 80-lukulainen estetiikka miellytti silmää ynnä korvaa ja jokunen irtoheitto huvitti. Kokonaisuutena heikohko yritelmä, kasarilla tehtiin monta sylillistä kelvokkaampia stooreja nuorista aikuisista. Näyttelijät hoitivat leiviskänsä moitteetta, ainoastaan hahmot olivat perseestä.

rating 50,000

16.07.2019 klo 14:04

Toinen maailma

Semmoinen. Kitkerä jälkimaku jäi, sillä Another Earth ei ollutkaan kuvittelemani kaltainen ja suunta minkä teos lopulta otti, ei genressään ollut vakuuttavaa. Sci-fin sijaan tämä olikin miltei täysiveristä draamaa, jonka kulun seuraaminen oli kuni hevosten laukkakisat; välillä joku pillastuu, mutta yleensä elikot juoksevat kiltisti soikiota. Tavallaan elokuvan tarina jopa loppuu siihen, mistä sen olisi pitänyt alkaa.

Filosofointi jäi sci-fin varjolla ohueksi, suurena tieteisleffojan ystävänä minua tervajaa sanoa tämä, mutta kenties elokuva olisi ollut jäntevämpi kokonaisuus tyystin ilman fantasiaelementtejä. Castista minulla ei ole valittamista, tunteisiin vedottiin onnistuneesti ja pystyin eläytymään heidän kokemuksiinsa. Harmi tosiaan ettei juoni kanna kovinkaan pitkälle hitaan kiiruhtamisen taktiikallakaan. DVD:n laatukin jätti toivomisen varaa (tosin niinhän tekee myös lottoarvonta joka viikko).

rating 40,000

16.07.2019 klo 13:55

Unfinished Business

Ei huono, vaikka odotin ala-arvoistakin alhaisempaa alatyylistä aivotoimintaa alasajavaa kakkelia. Unfinished Businesissa alakynnessä oleva liikemieskolmikko lähtee reissun päälle varmistamaan suurta diiliä ja sekoiluksihan se menee. Vitsit eivät olleet erityisen hyviä, navanalukset varsinkaan, joskin rippusen kierolla tavalla pidin siitä ettei tässä juurikaan sievistelty vaan mentiin rohkeasti vaikka pallit edellä puuhun.

Jotenkin olin havaitsevinani ettei Wilkinsonin pokka meinannut tietyissä kohtauksissa pitää eikä minunkaan pokerini pysynyt päällä kun Dave Francon yksinkertainen hömelö pullautti suustaan sammakkoja metsälammellisen verran. Naftisti liikaa hoettiin kiusaamisenvastaista teemaa, kyllä niukempikin vasarointi & naulaaminen olisi riittänyt. Paremman puutteessa menee, ronskin huumorin ystäville.

rating 50,000

16.07.2019 klo 13:48

Dunkirk

Tätä oltiin tietyissä piireissä hehkettu enemmän kuin auringosta hohkaa luxeja, oma suhtautumiseni Dunkirkkiin sujahtanee maltilliseen osastoon. Omanlaisensa Nolanin steriili realistisuus puree sotaelokuvan kontekstissa, mutta siinä sivussa, kuten joka toinen käyttäjä onkin todennut, leffan hahmoihin ei synny kummoisiakaan tunnesiteitä. Lisäksi teoksen aikatasoilla poukkoilu tuntui tarpeettomalta, joskaan ei onneksi sekavalta, mistä ohjaajalle pienet läpsyt.

Näyttelijöistä Rylancen asiapentti kapu ja Branaghin suunnilleen yhtä jämpti kenraali olivat eniten mieleeni. Visuaalista fiestaa tarjoillaan yltäkylläisesti, joskin välistä kiinnitin huomiotani populan vähäisyyteen joukkokohtauksissa. 300000 sotilasta pelastettiin my ass. Epätoivoa sekä jännitystä filkka kykenee loihtimaan kuivakoista hahmoista huolimatta, sota on julmoo puuhaa myös varsinaisten pyssyleikkien katvealueilla. Eiköhän ne sotaleffadiggarit tähän ihastu yhä uudestaan, minä kaipasin enemmän tunnetta.

rating 70,000

16.07.2019 klo 13:42

007 Spectre

Näin. Kauan siinä kesti, mutta alan turhautua tuttuun Jaska Pöntisen kaavaan, sillä paikasta toiseen ryntäilyä, misujen pokaamista ja jatkuvaa toimintaa piisaa ylenpalttisesti, vähän eri naamoilla vaan kerrasta toiseen. Samanaikaisesti ärsyynnyin Spectren puoliväkisin vääntämistä yhteyksistä aiempiin Craigin Pöntisiin, minä haluaisin 007:mäni erillisinä seikkailuna, en minään juonijatkumona peiton toisesta päästä toiseen päähän neulovana kudelmana.

Muutoin teos menettelee. Craig ei todellakaan ole suosikkini roolissa, häneltä puuttuu pilke silmäkulmasta. Muut leffan tukihahmot saivat olla mukana samojen naamojen esittäminä, hyvää työtä mm. Harrisilta, Whishawlta ja Fiennesiltä. Spectren roisto-osasto ei ollut kummoista, persoonallisuutta näin niukalti, ruutuaikaa vielä vähemmän eikä jengin suunnitelmallisuuskaan ollut ylintä hörhör luokkaa. Em. Bondien tunnusmerkistö elikkäs äksöni ja flikat täyttivät saappaat varteen asti.

Selkeä pettymys. Spectre-järjestön munaamisesta pitäisi rangaista enemmän, salaliittofolioilun olisi voinut toteuttaa niin paljon mehevämminkin. Koska pitkä kesto soljui läpi kivuitta pidättäydyn liian matalasta arvosanasta kuitenkin. En yhtä kaikki odota tuolini aivan reunalla istuen seuraavaa koitosta, Craigin ynnä leffasta toiseen hiippailevien taustakuvioiden eväät on nyt nähty eikä sieltä hapansilakkaruisleipää maukkaampaa einettä löytynnä.

rating 60,000

09.07.2019 klo 15:14

After Earth

Juu ei kiitos. Ai niin vaarinhousut unohtuivat, noh puetaan ne Jaden Smithin päähän ettei tarvitse katsoa jannun itkuista naamaa yhtään ylimääräistä sekuntia. Karate Kidissä hän oli vielä sangen mainio, nyt nuorempi Smith onnistuu pilaamaan miltei jokaisen kohtauksensa olemattomalla näyttelytyöllään. Eipä sillä, että After Earthin tarina olisi erityisen huikea, stoori omien tunteiden hallinnasta, etääntyneestä isä-poika parivaljakosta sekä huipputeknologisesta tulevaisuuden maailmasta vääntyy kankeaksi patsasteluksi, missä teemoja käsitellään yhtä hienovaraisesti kuin Tšernobylissä katastrofin varoitusmerkkejä.

Kuvalliselta anniltaan leffa ei ole täysin onneton, joskaan kiinnostavaksi After Earthin maailmaa ei voi kehua. Temmollisesti pätkä luottaa liikaa deus ex smitheihin, hyvää ja asiallista tarinankerrontaa siis. Muutama ihailtavan jylhä musiikkiskibale tässä kuullaan ja niistä ihan nautin. Kunnes Jaden mutristaa huultaan mistä muistin katsovani masentavan vakavaa, sataantuhanteen kertaan nähtyä juoniarkkia kahden turhauttavan yksioikoisen hahmon silmin. Maltillisesta kestosta kaiketi plussaa, eeppisyyttä ei venytetä mustan aukon horisontin materian mittoihin.

rating 30,000

09.07.2019 klo 15:03

Muumit Rivieralla

Muumit Rivieralla on erinomainen albumi, joka tosiaan eroaa melkomoisesti animemumskujen untuvaisesta arvomaailmasta. Ilahduttavasti Picardin teos on pitänyt monet läpyskän huvittavat jutut, kaikki sivuhahmotkin näyttävät täsmälleen samoilta eikä alkuperäisen fiksuja ajatelmiakaan oltu unohdettu. Valitettavasti toteutus uuvahtaa hippusen visuaalisesti, masentavan yksiväriset taustat sekä muutamat kuolleet silmät rikkoivat omaa immersiotani.

Myöskään kaikille hahmoille ei oltu saatu sopivia ääniä (katsoin siis suomenkielisen version), varsinkin Pikku Myy oli hirveätä kuunneltavaa. Enkä tiedä oliko välttämätöntä lainata tiettyjä sivuhahmoja muista tarinoista, ainakin koirien sivujuoniota ei olisi näinkään lyhyt filkka tarvinnut vaadittavan keston täyttämiseksi. Tiivistäen katsottava sekä ilahduttavan lähdeuskollinen animaatio ontuvalla toteutuksella.

rating 50,000

09.07.2019 klo 14:52

Jack ja Jill

1500:s leffakommentti ja tälle elokuvalle osui moinen kunnia? Jösses sentään! Mutta kappas, tuo kuvaushan sopii Jack & Jilliin täydellisesti. Tuplasti Sandleria, tuplasti hupia, no ei HITOSSA. Varsinkin hemmo naisena kuuroutti minut kahden lauseen jälkeen. Eipä sillä, että Jack olisi hahmona merkittävästi siedettävämpi, samaa totaalisen ala-arvoista töötinjöötiä surkeiden gägien potaska-altaassa. Katie Holmes näyttää ruudulla eksyneeltä ja mitä himskuttia Al Pacino tekee tässä pötkäleessä? Seuraavat kappaleet käytetään kokonaan epäolennaiseen eli pohdintaan siitä, miksi hän on ryönäyttänyt itsensä.

Ilmiselvin sekä kenties päällimmäisin syy lienee fygy. Raha, massi, hynä, paalu, pätäkkä, ege, euro, kahiseva, valuutta, inhalle äpärälapsellekin siunaantuu monta (liika)nimeä. Toinen vaihtoehto on, että Al lähti leffaan mukaan niin sanotusti läpällä. Miehen luonteenlaadun tuntien en pitäisi moista mahdottomana, joskin epätodennäköisenä. Seuraava surullisempi vaihtoehto kuuluu ettei hän ole saanut liiemmälti muita töitä eikä joutenkaan kestäne olla. #PrayForAl(Pacino).

Neljäs ja ehdottoman looginen tapahtumakulku on vedonlyönnissä häviäminen. Aina ei edes proplayeri voi vetää ohi huonolla kädellä. Tai sitten kultapossukerhosta ovat hopeiset kädenpuristukset loppu. Yksi mahdollisuus saattaa yksinkertaisesti olla kiristys, joko sopimustekninen tai vähän vakavamman sorttinen ja Alin oli pakko olla Sandlerin Tour De Köntsässä mukana riippumatta omasta mielipiteestään produktion suhteen. Toki asiantola voipi kulkea myös niin ettei Pacinoa kiinnostanut curlingkivenkään vertaa, minkä päälle tarjolla oli hyviä viinaksia ottojen väleissä. Kuten näette, johan niitä syitä ja seurauksia alkaa löytymään kun vähän kaivelee.

Loppuun aito protip: älkää katsoko tätä mielenterveytenne takia. Kyseessä on maineensa veroinen abysmaalinen kamaluus, joka ei todellakaan ole niin karsea, että kokonaisuus käännähtäisi niskat murtavalla kierteellä hauskaksi. Viimeiseksi shokkikäänne: annan filkalle kokonaisen tähden puolikkaan sijasta, koska tässä oli tasan kaksi hyvää vitsiä, ne olivat vieläpä peräkäin, sitä paitsi ärsyttävä hölölintunen leivän välissä on viihdyttä näky jopa mielikuvatasolla.

rating 20,000

06.07.2019 klo 21:25

Labyrintti

Ohhoh, olisinpa nähnyt tämän muksuna, ties vaikka Labyrinthista olisi tullut ihan lempielokuvani. Itse asiaan joutuakseni leffa vetosi voimakkaasti johonkin rippusen häilyväiseen nostalgiseen estetiikantajuuni sekä sinisilmäisen rehtiin, miltei tajunnanvirtamaiseen satupölyyn. Asiasta voidaan olla ja varmasti ollaankin montaa mieltä, mutta minä ihastuin peikkomaan asukkeina käytettyihin nukkeihin sekä heidän persooniinsa siinä missä joku saattaa kokea jäykät jannut jokseenkin karmiviksi.

Muutoinkin lavastus osuu ja uppopaistaa kuin vappumunkin syöntikilpailussa, kyllä aito asia miltei aina tietokonemössön voittaa ja onhan tinkimättömästi tehty lavaste taiteellisestikin arvokas. Näyttelijöistä sen verran, etten rakastunut Bowien kummalliseen kunkkuun, vaikka suoritus sinänsä olikin täyttä kämppiä (ei hotelli). Connelly ilmaisee itseään laiskasti, mutta hänhän olikin tämän tarinan Liisa, johon kaikkia hupsutuksia peilataan.

Filmin sanomaa en lähde sen kummemmin aukomaan, hömpsönpömpsöä janoiselle kansalle. Tämä juna ei turhanpäiväisillä väliasemilla pysähtele ja hyvä niin, tiiviillä tahdilla pidetään vätystelevät kanssamatkaajat Kauka-Loittolassa. Logiikkaakaan ei tarvita, outouksien tulee antaa viedä rapean musiikin rytmissä tapahtumia eteenpäin. Tiivistäen mahtava elokuva, satumaisen viehkeä, jonkin verran kieroutunut, alituiseen viihdyttävä ja erittäin ennalta-arvaamaton. Dallaspullien vastustajille lähtevät suositteluni.

rating 80,000

06.07.2019 klo 21:15

About Alex

Alex yrittää itsemurhaa. Siitäkös miehen hieman toisistaan etääntynyt kaveriporukka hätääntyy ja päättää tarjota pikaista tukeaan Alexille olemalla läsnä hänen kanssaan kokonaisen viikonlopun yrittäen selvittää, mikä hemmon ajoi moiseen tekoon. Sanomattakin lienee selvää, että itse kullakin on omat ongelmansa, joihin taatusti pureudutaan sekä kaksin että porukalla päivien kuluessa. Poppoon elämien dilemmat ovat luontevia, minkä lisäksi niitä käsitellään kypsästi. Kohtalaisen hipsteri meininki ei tällä kertaa pistänyt piikkiä lihaani.

Erinomaisten nuorten kykyjen ansiosta teos pysyy ohkaisten jäiden päällä kulmikkaimpienkin hetkien keskellä. Alexin tönöä hyödynnetään tehokkaasti miljöönä suuntaan jos toiseen. Myös käsikirjoitus pirskahtelee menneitä ynnä nykyisiä ystäväpiirin hetkiä, jotka lisäävät ulkopuolisen katsojan silmissä jengin yhteenkuuluvutta yhteisen historian kautta. Kaiken kaikkiaan oivallinen teos Edward Zwickin pojalta, kivaa elämänmakuisuutta sekä taiteellinen balanssi keveiden ja synkkien kotvien kesken.

rating 80,000

06.07.2019 klo 21:06

The Disaster Artist

En erityisemmin ihastunut. The Room on edelleen minulla näkemättä, mutten usko, että olisin ratkaisevasti enemmän tästä pitänyt, vaikka runsaammin viittauksia olisin siten tajunnutkin. The Disaster Artistin suurin probleema lienee ettei siitä tiedä, mille pitäisi nauraa ja mistä syistä, nimenomaisesti päähahmojen kohdalla siis. Toki römähdin nauruun vuvuzelan volyymillä kun hahmot viimein hölmöilivät oikein urakkapalkalla, mutta jotenkin hemmot jäivät silti kovin etäisiksi eikä heihin päässyt lainkaan sisään.

Tiedän Wiseaun olevan mystinen mies ja noin poispäin, mutta nyt Francon hyvästä roolisuorituksesta huolimatta tyyppi jää ulkokultaiseksi outolinnuksi. Parhaan kamun stoori ei myöskään kiinnosta vaan heidän suhteensa vatulointi vesittää varsinkin teoksen alkua, vasta kun tulevaa failauksen mestariteosta alettaa purkittaa saa myös käkätyksiä kaipaava katsoja sitä mitä tilaa. Into aiheeseen näkyy yksityiskohdissa eikä uudelleenkuvattujen kohtausten autenttisuutta voi kiistää, yhtä kaikki liiankin turvallinen bromance tarina-arkki laskee pisteitä reippaasti muiden pikkuvikojen ohessa.

rating 50,000

01.07.2019 klo 15:18

Divergent - Outolintu

Onpahan kuluneita kuvioita taas kerran, nämä menivät muodista jo 70-luvulla mustavalkotelevisioiden ohella. Saman kysymyksen esitän kuten aina, voinko ostaa filmin dystopiakonseptin? Vastaus kuuluu lyhyesti NO EN. Mikä himskutin tylypahka meets nälkäpeli tämä oli. Yksi luonteenpiirre määrittelee elämänsuuntasi ja tulevan työsi, tuoko muka on toimiva yhteiskuntajärjestys?!?Mikä pahinta mittaa leffalta löytyy rutkasti ja ne minuutit tuhlataan draamaöyhötykseen eikä maailmanjäsentelyyn.

Näyttelijöistä Shailene Woodley omasi jonkinlaista skaalaa ja suhteellisen kivaahan se on saada näitä tytteliheeroksia kunnian kentille. Sen sijaan toisessa keskeissä roolissa keekoileva Theo James oli uskomaton pallinaama eikä hänellä ollut unssiakaan kemiaa naispääosan kanssa. Muut juonen heebot ovat yhden luonteenpiirteen (ironista eikö) toimijoita, jotka saisi heittää syvään kuoppaan miettimään tekosiaan.

Visuaalisesti elokuva näytti hyvältä, eipä yllätä tällä hintalapulla (85 miljoonaa). Yksi rapea toimintarykäisy tähän saatiin mahdutettua, hiphurraa. Jatko-osien myötä tarina jätettiin ärsyttävästi kesken, mutta samapa tuo, Outolintu ryssi mahdollisuutensa jo aiemmin sen suhteen, kiinnostaako minua jatkaa näillä raiteilla seuraavalle asemalle. Selittäkää pliis enemmän miten tuo yhteiskuntaa pysyy pystyssä ja syventäkää niitä pirun hahmoja, jotta tämmöinen möhöily oikeasti sytyttäisi.

rating 40,000

01.07.2019 klo 15:07

Nimeni on Bruce

Bruce Campbellin tiedän, mutten juuri ole hänen töitään nähnyt, enimmät viittaukset menivät siis yli hilseeni ja ali silsani. Kokonaisuus sujahtaa kepoisasti potentiaalisen mehukkaaseen pönttökategoriaan, mutta sitten leffa nössöilee vitsinsä piloille. Itseironia ei ehkä ollut kovin luontevaa tässä eikä meno loppupeleissä tarpeeksi päätöntä. Bruce itse oli leffan kirkas valopilkku, sivuhahmot jäivät harvinaisen mitäänsanomattomiksi. Kivuton katsoa, erittäin tarpeeton metahörhöily vanhoin perseilyideoin. Jaa niin, siitä "tunnuslaulusta" pidin semisti.

rating 40,000

01.07.2019 klo 15:04

Näkymätön mies

Jaahas, kyllähän tämän katsoi. Näkymätön mies saa voimansa jänskästä seerumista, harmillista vaan, että saman mömmön voimasta alkaa hemmolla iso pyörä heittää. Kovinkaan pöö sci-fiksi teosta ei voi kutsua, joskin kovin sympaattinen tämä on. Näyttelijät elehtivät hieman hönösti näytellen kuitenkin ookoosti loppupeleissä. Hyvä ääni näkymätöntä jäbää näytelleellä miehellä ja olihan nuo efektitkin ajakseen hyviä. Sopivan lyhykäinen sisältöön nähden ynnä vetävästi rytmitetty.

rating 70,000

26.06.2019 klo 14:27

Teräsmies 4: Uhka Auringosta

Parahultaisen pituinen paketti puhdasta perseilyä. Luthor on tullut takaisin, ihqun älyvapaan suunnitelman kanssa. Neljännen Rockyn tapaan teriksen neljäs seikkailu ottaa poliittisen asetelman juoneen mukaan ja sehän minulle passaa! Maailmanrauhaa on käsitelty kehnomminkin elävissä kuvissa ja kaiken muun lersplörsin keskellä sehän menee mukavana sivumausteena. Jo kolmannessa osassa aivan överiksi mennyt huumori kukkii tässä kuin oltaisiin Amazonin vehreimmillä alueilla, antaa mennä kun alamäkin on taas!

Teris ja Nuclear Man ottavat yhteen sen verran hupaisasti etten hengitä varmaan viikkoon kunnolla. Yhdistä edellämainittu sarjan kämäisimpiin tehosteisiin ja siipikarjan lämpömittari poksahtaa rikki vartin käytön jälkeen. Sanomalehden väki saa vaihteeksi jotain tekemistäkin, mikä oli myös sangen jees. Yllättäen leffa onnistuu tuosta alastakin sanomaan jotain, mitä en moiselta leffalta todellakaan odottanut. Mariel Hemingway oli muuten erittäin kuuma mimmi, huhhuijakkaa. Teräsmiehet nyt sitten jokiikka nähty, olipahan matka, jota ei kaikeksi onneksi tarvitse katua.

rating 60,000

26.06.2019 klo 14:17

Teräsmies III

Käsittämätön sekasotku, jolle antaisin yhden tähden ellei tämä pönttöily viihdyttäisi näin monella tasolla. Ohjauksellisesti filkka ei ole kummoinen, rytmi, tyylitaju sekä sujuva teemojen käsittely puuttuvat, onneksi hurmaava kädettömyys, hyyskan seinästä reväistyt käänteet sekä huutonaurua aiheuttavat tulevaisuudenvisiot pelastivat paljon-jon-jon. Richard Pryorin esittämä koohottaja oli kamalaa katsottavaa (ja varsinkin kuunneltavaa), muut rosvoryökäleet onnistuivat jotensakin huvittamaan, vaikkei poppoon ilkitöissä tahi motiiveissa juuri järkeä ollutkaan.

Teoksen huippuhetkenä luonnollisesti teris vs. teris kaatopaikalla, that some good shit man!. Jotenkin tähän hönöilyyn saatiin tuhlattua yli kaksi tuntia, mikä ylittää kipurajan vähintään 30 minuutilla varsinkin silloin, kun samoja kuvioita toistetaan kyllästymiseen asti. Lykykseni samanaikaisesti tasaisin väliajoin toistuvat anteeksi mitä himskuttia hetket nostavat elokuvan arvoa huomattavasti, voisin joskus katsoa tämän porukalla uudestaan, yksin en välttämättä toista kertaa. Hauskaa hupia tietynlaisen maun omaaville.

rating 50,000

26.06.2019 klo 14:09

Superman 2

Parantaa edellisestä osasta. Puuduttavan syntytarinan poissaolo käynnistää leffan välittömästi eikä tahti sittemmin hidastu hetkeksikään. Lokaatiot, lavasteet ym. tilpehööri täyttää edelleen upeusvaatimukset enkä vanhakantaisesta toiminnastakaan voi valittaa, fiilis oli noissa kähinöissä kukkeaa. Samat näyttelijät jatkoivat rooleissaan, tulkinnat edelleen briljantteja, avauksessa käytännössä cameoon jäänyt kenraali Zod lihallistuu nyt tehokkaammin loistavan Terence Stampin möristessä vallanhimoisena julmurina.

Kanteen päässyt Luthor sai aivan liian niukalti ruutuaikaa, vaikka tuttu vekkuli megalomaanikko hän edelleen oli. Muutaman juoniaukon hiffasin, lieneekö sitten sotkuinen tuotantoprosessi vaikuttanut, todennäköisesti. Siltikin kokonaisuus on temaattisesti melko jäntevä, sankaruuden saappaat alkavat painaa asianmukaisella tavalla ja filmi käsittelee pakollisen romanssinsa siedettävästi. Yhteenvetäen rapsakka jatko-osa siis, täytyisi joskus katsastaa tuo kohkattu Donner Cut, josko se selventäisi tiettyjä seikkoja minulle. Lisäsynkkyys ainakin kelpaisi, tässä liika kjehräh humoristisuus vältetään, seuraavissa osissa enää ei.

rating 70,000

26.06.2019 klo 14:03

Superman

Mitäpä sitä kiertelemään, Supermanilla on eikun siis Superman on elokuvana aivan liian pitkä. Varsinkin leffan alku laahaa kuni hidastelulakossa oleva räkäkännissä keekoileva etana, myöhemmin tahti onneksi rippusen kiihtyy. Reeve paljastui mainioksi terikseksi, ulkonäkö ynnä taiten esitetty ero supersankarin ja arkiminän välillä ansaitsee lakinnoston. Kenties jonkin verran yleistä mielipidettä vastaan pidin jopa Hackmanin Laki Luthorista kovasti, keskimerkittävä ripaus komiikkaa sopii suuruudenhullulle konnalle joka säällä.

Muukin castaus pelittää, Margot Kidder ei ollut pöllömpi ihastus terikselle ja noin poispäin. Hieman liian pöntöt apurit ärsyttivät naftisti, Luthor setäkään ei ollut tyytyväinen (ja miksi pitää moisia tonttuja palkkalistoilla)(vai maksetaanko heille palkkaa? terv. epätietoinen). Superman on teknisesti vanhentunut södesti, käytetyt efektit jne. näyttivät paikoin kiehtovan pönöiltä, yhtä kaikki omanlaistaan kalkkunaista tunnelmaa ne loivat. Pari möhöä juonenkäännettä vielä päälle niin maukkaahko keitos valmistuu. Ei erityisen ihmeellinen, joskin katsottava.

rating 60,000

22.06.2019 klo 21:42

Jumanji

Vanha tuttu, jäänyt vaan jostain syystä kommentoimatta. Eilen katsastan tämän uudestaan, Jumanji paljastui edelleen mukiinmeneväksi viihteeksi, jonka kaikkiin gägeihin en ostaisi osakkuutta enkä filmin romanssiin haluaisi kolmanneksi (vain katsottavaksi) pyöräksi, mutta suhteellisen vauhdikas eteneminen, Williamsin energinen esiintyminen (osaako hän komedioissa muutakaan?) ja kamalille tehosteille hihittely ynnä melko kelvokkaille läpsyttely nostavat pisteitä. Jumanji pelittää lapsenmielisille ja niille, jotka voivat antaa vain mennä, jätetään se järki sinne jäähyaitioon kunnes Jumanji älyn vapauttaa armollisella lentohiekallaan.

rating 50,000

22.06.2019 klo 21:38

Puhdistuksen yö: Anarkia

No nyt ei enää kökötetä kartanossa kämppimässä vaan antaudutaan vahingossa katujen laeille jokavuotisen puhdistuksen käynnistyessä. Yhteen kerääntyvä ryhmä ei ole kovin kiinnostava yhdessä eikä erikseen eivätkä heidän hahmoarkkiensa seuraaminen nappaa sitten yhtään. Jonkinlaista jännitystä DeMonaco, joka ei todellakaan ole uusi Spielberg, onnistuu luomaan, tosin godmoden aktivoinut ex-pollari syö jännityksestä huomattavan siipaleen.

Yhteiskunnallisen sanoman laajentaminen tahi terävöittäminen herätteli aivonystyröitäni, jälleen sanaa 'tosin' käyttääkseni ohjaaja ei myöskään ole moderni Sokrates. Joka tapauksessa tämä hyödyntää vallitsevaa kulttuuriympäristöä paremmin kuin edellinen osa, toiminta niin ikään pärisee mehewämmin. Kolmanteen osaan en näillä näppäimillä koskene, en tunne polttavaa tarvetta toistaiseksi siihen. Tässäkin arvosanassa on älynväläysekstraa tarpeettoman paljon.

rating 60,000

22.06.2019 klo 21:29

Puhdistuksen yö

Kuten miltei kaikki asiantuntevasti ovatkin jo todenneet, Purgen perusidis kuulostaa paperilla upealta, toteutus linkuttaa sen sijaan eteenpäin yksipyöräisellä, josta on puhjennut kumi. Alun maailmanjäsennyksen sekä lopun hiips actionin välissä porukka haahuilee pitkin kartanoaan, höpisee sanoinkuvaamattoman pönttöä dialogia ynnä tekee niin typeriä päätöksiä ettei edes antimensa huolisi heitä jäsenikseen. Näkökulmaa olisi myös kernaasti voinut laajentaa muuallekin kuin näihin porvariwannabeihin.

Näyttelijät suoriutuivat kahtalaisesti, Hawke ja Headey selvisivät kerran pyyhityin paperein, nuoriso ja tunkeutujagängin johtaja saavat tyytyä pariin kertaan käytettyihin sontimisselluloosiin. Suljettua tilaa pitäisi osata hyödyntää tehokkaasti, työryhmä ei tähän kyennyt vaan kokonaisuus tuntuu pahasti jäsentymättömältä eikä hahmoista viitsi välittää. Lopulta tapahtuu liian vähän, liian myöhään, vaikka parit jebou käänteet viimein nähdäänkin. Ostamani 2dvd boxin seuraavan osan toivoisin olevan parempi, näin hyvää premissiä ei pareis hukata (alla arvosanassa merkittävä puhtausbonus).

rating 50,000

22.06.2019 klo 21:22

Eddie the Eagle

Miellyttävä leffa. Positiivisuus huokuu teoksesta läpikotaisin eikä onneksi sellaisella Patch Adamsin pakotetulla tavalla. Itse asiassa päähenkilön loputon usko itseensä jopa nauratti minua (edelleen sellaisella symppis tavalla). Egerton on ottanut esikuvansa maneerit lupsakasti haltuun, keksitty valmentaja (Jackman) tuntui käsikirjoiteltulta ja vähän tylsältä jepeltä huolimatta näyttelijän kelpo yrityksestä. Sivuosan "Nykänen" (Edvin Endre) kiehtoi suomalaisesta näkökulmasta, vaikkei tyypillä ollutkaan oikean Nykäsen kanssa yhteistä juuri muuta kuin hiusväri.

Teknisesti Eddie the Eagle kykenee viemään katsojansa hyppääjien nahkoihin monipuolisella kameratyöskentelyllä sekä kohtalaisen uskottavilla hypyillä. Musiikkivalintoihin kiinnitin innostuneena huomiota, erityisen maukkaita säveliä joukosta löytyi, jopa täysin kohtauksen tunnelman vastaisia, mitkä olivat omalaatuisia ratkaisuja. Käsikirjoitus liukuu vanhoja hyppyrilatuja uskollisesti, kauttaaltaan sympaattinen stoori ja toisaalta vasta lopussa överiksi menevä hype antavat minulle luottamuksen lasauttaa tälle kovat pisteet.

rating 80,000

Edellinen sivu | 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ... 31 | Seuraava sivu

Profiilin tiedot

TOP-listat