Painettua sanaa

Viimeisen kuukauden aikan olen lukenut paljon kirjoja, niistä puolet ovat olleet Bukowskia. Jos ihmettelet miksi niin, marssi oitis kirjastoon ja etsi käsiisi Charles Bukowskin kirjallisuutta. Kyseessä on aikemme underground kirjallisuuden mestari, nyt jo edesmennyt renttu. Bukowski sylkee kirjoissaan uskomattomalla tyylillään yhteiskunnan paskan pitkin ihmisten silmiä, ottaa kantaa asioihin omalla kaunistelemattomalla tavallaan ja osaa olla kirjoissaan niin hauska kuin vakavakin. Kertokaa ihmiset mielipiteitänne Bukowskista. Mikä on suosikkinne hänen tuotannostaan? Oma suosikkini on Bukowskin runokokoelma Amerikan Matadori, kerrassaa tylyä, kaunista ja suoraa puhetta.

DELETED

--------------

Kyllähän Postitoimisto on loistava kirja. Niin kuin on sanottu: suoraa, kaunistelematonta ja viskinhuuruista. Minä kyllä tykkään.

miljonäärit:

te
kasvottomat
kasvottomat
tyhjän naurajat-
antakaas kun kerron:
olen ryypännyt slummikortteleissa
typerien juoppojen kanssa,
joilla oli enemmän syitä elää,
joiden silmissä oli vielä vähän valoa,
joiden äänissä oli vielä hieman järkeä
ja aamunkoitteessa
me voimme pahoin,mutta emme olleet sairaita,
köyhiä olimme,mutta emme petettyjä,
venyttelimme vuoteissamme ja nousimme
myöhäisinä iltapäivinä
kuin miljonäärit.

-CHARLES BUKOWSKI-

Tuo oli Bukowskin loistava runo, yksi suosikeistani. Mies iskee porvari yhteiskuntaa turpaan tekstillään paremmin kuin kukaan muu. Lukekaa kyseinen runo ja pistäkää kommenttia kehiin.

Postitoimisto on kyllä mahtava kirja,olin lukenut sen aikaisemmin vaan kun sen nyt omaksi hankitun luin taas ja todeta voin sen uppoavan minuun kuin viski Bukowskiin.

Matkijalintu

Matkijalintu oli ärsyttänyt kissaa
koko kesän:
härnännyt härnännyt härnännyt
kiusannut ja uhmannut;
kissa ryömi kuistien, keinutuolien alta
häntä leiskuen
ja sihisi matkijalinnulle
jotain mitä en ymmärtänyt.

eilen kissa asteli pihaan
elävä matkijalintu suussaan,
linnun kauniit siivet räpsyivät viuhkoina,
linnun höyhenet olivat levällään kuin naisen haara,
eikä lintu enää kiusoitellut,
vaan pyysi, rukoili,
mutta kissa
saapasteli halki vuosisatojen
ei kuunnellut.

näin sen ryömivän
keltaisen taksin alle lintuineen,
kauppaavan linnun toisaalle.

kesä oli mennyt.

- Charles Bukowski -

No, kun noin ahkerasti jaksat mainostaa, niin kaipa sitä voisi vaikka Bukowskia lukaista. Aloitin lukuharrastuksen vasta viime vuonna, joten kirjailijoiden maailma ei ole vielä kovin tuttu, mikä vaikeuttaa lukupäätöksien tekoa. Toistaiseksi olen purjehtinut vain näiden suosituimpien jännityskirjailijoiden maailmaan. Runoja en mielelläni ala massasyötöllä lukemaan, mutta romaanin voisi ahmaista. Post Office taitaa olla helpoiten saatavilla, eli sitä metsästämään heti pahimpien kouluprojektien väistyttyä. Luin tuossa pari lyhyttä kuvausta Henry Chinaskin seikkailuista, ja heti alkoi kiinnostamaan.

EDIT:
Todella hauska ja hellittämätön kertomushan se oli. Nopeasti etenevä ja aidontuntuinen kirja, joka ei kuitenkaan linjaudu liian selvästi. Repeilyä ilmeni lukiessa useinkin, kun jotain oikein paskaista ja yllättävää heitettiin mukaan. Ainoa valittamisen aihe on loppuosa, joka mateli hieman liikaa samoissa merkeissä. Kunnon tyyppi, ehdottomasti.

http://www.yle.fi/teema/d...entit/ateljee/id5424.html

Jokainen jota Bukowski kiinnostaa tipankin verran, Yle Teeman ääreen 19.5
klo 21.50.
Ainakin lukemani perusteella dokkari vaikuttaa ihan laadukkaalta tavaralta.

Oli kyllä kaunis ja hyvin toteutettu läpileikkaus Bukon elämään, tuo Yle Teeman dokkari siis.
Itse olin erityisen tyytyväinen siihen, että vanhaa arkistomateriaalia oli kaivettu reilusti esiin. Saipahan kuulla miehen elämästä hänen omin sanoin.
Täytyy ottaa sunnuntainen dokkarin uusinta nauhalle.
Oli se Buko aika äijä. ''Don't Try''

Täytyypi tämä nostaa. Bukowskilta on tullut luettua vasta nuoruusmuistelo Siinä Sivussa, Vanhan Likaisen Miehen Juttuja ja Kuuman Veden Musiikkia on nyt lähes luettuna.

Nää miehen novellit käsittelee hyvinkin yksinkertaisia asioita aina kapakkareissuista ylipainoisiin huoriin mutta mitään kumartelematon tyyli ja mukavan karut elämänfilosofiat tekevät näistäkin täysin ainutlaatuisia lukukokemuksia.
Siinä Sivussa taasen on paras harvoista lukemistani nuorisokirjoista, vaikka se ei edes yritä olla sellainen. Kirjan tapahtumista löytyi ainakin itselleni yllättävän paljon samaistumiskohteita vaikka nämä Bukon sfäärit onkin kyllä ihan omiaan. Erittäin osuvaa satiiria, vittuilua ja samalla helvetin hauskaa mutta karua tekstiä. Khyl.

Vielä pitäisi noihin runoihin tarkemmin tutustua.

Tullut itse luettua Vanhan likaisen miehen juttuja, Postitoimisto ja koko kasa Sammakon julkaisemaa herran runoutta, josta nautin vielä enemmän kuin proosailmaisusta, vaikka sekin on väkevää. Erinomainen kirjoittaja on kyseessä, joskin beat-tyyliin kyllästyy siinä mielessä, että siitä pitää ottaa aina välillä vähän taukoa ja lukea jotain muuta.

Neeli Cherkovski on kirjoittanut kirjan nimeltä Charles Bukowskin elämä, joka ei kylläkään Bukowskin kirjojen lukijoille tarjoa mitään uutta sillä Bukowskin teokset ovat yleensä omakohtaista. Paljon toistoa tarinoiden osalta, mutta kuitenkin "ihan mielenkiintoinen".

Jos haluaa saada kronologisen kuvan Bukowskin elämästä, kannattaa romaanit (muistaakseni) lukea tässä järjestyksessä:

Siinä sivussa -- nuoruus
Pystyssä kaiken aikaa -- tekee hanttihommia
Postitoimisto -- kirjoittelee
Naisia -- underground-runoilija, naiset pyörivät ympärillä
Hollywood -- tunnettu kirjailija, tekee elokuvaskriptia (Barfly)

Pulp on surrealistinen salapoliisiromaani joka käsittelee kuolemaa.

Livetallenne Charles Bukowski - Reads His Poetry on erittäin mielenkiintoinen.

Norjalaisen Bent Hammerin Bukowski-filmatisointi Factotum [akas.imdb.com] vuodelta 2005 on erinomainen.

Nyt kun sain tänään tuon Bukon viimeiseksi jääneen romaanin, Pulpin lukaistua niin voisi jokaisesta täyspitkästä laittaa vähän kommenttia näin kronologisessa järjestyksessä.

Siinä Sivussa(Ham On Rye)
Kipeitä nuoruusvuosia käsitellään aivan loistavalla surkuhupaisan sympaattisella otteella ja kirjasta löytää yllättävän paljon samaistumiskohtia, vaikka oma tilanne ei aivan niin radikaali olisikaan. Jos oma tilanne tuntuu paskalta, on tämä teos oiva valinta, ja vaikka elämä hymyilisikin on tässä silti varsin poikkeava ja nerokas 'nuorisoromaani'.
Ehkä jopa henkilökohtainen suosikkini kirjailijan tuotannosta.

Pystyssä Kaiken Aikaa(Factotum)
Jatkaa suunnilleen siitä mihin edellinen jäi. Koulut on käyty ja töitä pitäisi yrittää löytää. Buko tekeekin mitä ilmeisimmin maailmanennätyksen potkuissa ja kokeilee kaikkea maan ja taivaan välitä aina ambulanssikuskista varastomieheksi ja koirankeksitehtaalle. Kirja sisältää myös erittäin legendaarisen kuukausia kestävän yhtäjaksoisen ryyppy-nälänhätä spugekauden joka on Bukowksia raadollisimmillaan.
Erittäin hyvä kokonaisuus jonka ahmaisee nopeasti(itselläni meni reilu päivä).

Postitoimisto(Post Office)
Kun edellisessä kirjassa viihdyttiin kymmenissä työpaikoissa, keskittyy Postitoimisto poikkeuksellisesti ja nimensä mukaisesti Bukon usean vuosikymmenen kestäneeseen työrupeamaan Postitoimiston yövuorolaisena. Erittäin asiallinen kuvaus paskan työn tekemisestä ja siinä sivussa yrityksistä pitää omakin järki tallessa.
Taattua Bukoa.

Naisia(Women)
Siinä missä Pystyssä Kaiken Aikaa-kirjassa vaihdettiin työpaikkoja, vaihtuu Naisia-kirjassa nainen suunnilleen jokaisessa kappaleessa.
Pari hieman pidempääkin suhdettakin toki syntyy mutta siinä välissä sitten toki pari virkistävää irtosuhdetta.

Bukohan on aina tunnettu naistenmiehenä ja tämä teos keskittyykin lähinnä siihen. Ja toki kaikkeen muuhunkin olennaiseen: ryyppäämiseen, runoiluun ja filosofiaan. Bukon vanhetessa äijästä kehkeytyy entistä kyynisempi ja miehen ihmettelyt nykymaailman järjettömyydestä ovat varsin herkullista settiä. Toki myös persoonallista seksin kuvausta löytyy vaikka millä mitalla. Kenties suosikkini Ham On Ryen jälkeen.

Hollywood
Baarikärpäsen tekovaiheisiin keskittyvä teos. Jos leffa on nähtynä niin tämä opus avaa mukavasti hieman taustoja.
Buko on jo ylittänyt kuudenkympin rajapyykin ja löytänyt itselleen jopa vakituisen elämänkumppanin, joka ilmeisesti on saanut Vanhan Likaisen Miehen kovan kuoren hieman pehmenemään. Edelleen kuitenkin ihmetellään ihmisten typeryyttä ja erittäin osuvasti kuvataan myös Hollykylän pähkähullua meininkiä ja elokuvanteon raadollisuutta.
Kirjassa muunmuassa vittuillaan Herzogille, jauhetaan paskaa Godardin kanssa ja todistetaan Mickey Rourken olleen varsinainen diiva aikoinaan.
Erittäin miellyttävä opus lukea ja hieman rennompi ote on mukavaa vaihtelua, Asiaa.

Pulp
Siinä missä muut romaanit ovat omaelämäkerrallisia, heitti Buko vihoviimeisessä romaanissaan koko homman rehellisesti läskisti ja kirjoitti ilmeisesti itsensä absurdin dekkariromaanin eräänlaiseksi köyhän miehen Marloweksi. Ei aivan yhtä loistava kuin muut miehen teokset mutta edelleen hillitön ja asiallinen teos.
Kuoleman hetkellä viimeiset sanat ovat legendat jo eläessään.

"Kiitti vaan vitusti"

Lisäksi mieheltä on lukaistuna jokunen novelli- ja runokokoelma, jotka yhtäkaikki ovat täysin tykkiä tavaraa. Ehdottomasti yksi suosikkikirjailijoitani.

Huusin huutonetistä Naisia muutamalla eurolla ja olen nyt n.30 sivua lukenut ja on kyllä mukaansatempaavaa ja värikästä kerrontaa. Ensimmäinen Bukowski-lukukokemukseni. Jos kirja on yhtä hauska loppuun asti, pitää harkita seuraavan hankkimista.

Kyllä Bukowskia kannattaa suositella kaikille vähänkään lukemista harrastaville. Itsellä löytyy hyllystä; Postitoimisto, Naisia, Vanhan likaisen miehen juttuja, Siinä sivussa ja Neeli Cherkovskin kirjoittama elämäkerta. Se oli rakkautta ensilukemalta kun muutamia vuosia sitten luin ensimmäisen Bukowskin. Ja kannattaa tietenkin katsoa elokuva Factotum.

Puhumattakaan Barflysta. Sehän ei suoraan perustu mihinkään Bukon romaaniin vaikka aineksia kyllä löytyy niin Postitoimisto kuin Pystyssä Kaiken Aikaa-kirjoista. Rourke hoitelee Bukon roolin ylihyvin.

http://www.leffatykki.com.../baarikarpanen?arvostelut

Ehdoton suosikkikirjailija tällä hetkellä. Tyyppi loihtii niin yksinkertaisista lähtökohdista unohtumattomia ja tapahtumarikkaita tarinoita. Kun kirjoissa vaatimaton Chinaski tarkastelee elämää omituisesta näkökulmasta, sitä alkaa lukijakin väistämättä miettiä omaa elämäänsä uudesta vinkkelistä.

Siinä Sivussa pitää yllään suosikkikirjani asemaa. Karu katsaus nuoruuteen, ei junnaa hetkeäkään paikallaan. Täyttä asiaa aina alusta loppuun saakka. Tietyllä tapaa yhtäkkinen lopetus tulee vaan juuri oikealla hetkellä ja oikeaan aikaan. Uskomattoman tiivis kirja, jota Bukowski sävyttää pettämättömän huumorintajunsa oivalluksilla. Toki myös Pystyssä kaiken aikaa ja Postitoimisto ovat sitä samaa laatua. Pulp on myös virkistävä poikkeus miehen tuotannossa ja mainio romaani noin yleensäkin. Oikeastaan ensimmäinen Bukowskini.

Novellikokoelmista olen lukenut ainoastaan Vanhan likaisen miehen juttuja. Erinomainen ja mielenkiintoinen kokoelma, koska Bukowskihan on kirjoittanut tuon ilman mitään paineita, täysin lonkalta oikeastaan.

Buko on itselleni yksi tärkeimmistä kirjailijoista. Luultavasti juuri Bukowskin ansiosta minulle rakas harrastus lukeminen sai aikanaan todenteolla alkunsa. Noin viitisen vuotta sitten tarttui ystäväni suosittelemana kirjastosta mukaan POSTITOIMISTO, jonka luettuani ei ollut paluuta entiseen. Raaka, rosoisen rehellinen, renttumaisen kaunis, aidosti hauska ja totuuksia solkenaan laukova teksti iski todella kovaa ja iskee edelleen. On tullut hankittua omaan hyllyynikin asti 19 bukon teosta (runokokoelmia, Novellikokoelmia, romskuja..) suomennettuna ja alkuperäiskielellä. Tämän hetkinen suosikkini miehen tuotannosta taitaa olla SIINÄ SIVUSSA, joka on kuten jo todettu erittäin raadollinen, rosoinen, rehellinen ja hauskakin kasvukertomus rankassa ympäristössä. Bukon runokokoelmat ovat myöskin täyttä timanttia esim. Amarikan Matadori on sellainen nivaska, minkä pariin tulee usein uppouduttua. Tykkään.

Tasan viikko siiten sain kummisedältäni 2 Bukon kirjaa "Siinä sivussa" ja "Naiset". En oo kerenny kyl viä lukee mut varmasti loistavia kirjoja.