Kamalat työpaikat.

Foorumin päävalikkoonLegendaloota › Kamalat työpaikat.

Dekkari
Käyttäjä
216 viestiä

19.07.19 klo 07:21 - linkitä tähän kommenttiin: #

Tästä ei tainnut olla keskustelua, niin päätin aloittaa.

Meistä jokainen on varmaan joskus tehnyt työtä, mikä ei ollut aivan mieleistä, joka on varmaan jossain kohtaa eteen tuleva asia. Mutta, mikä työ oli sellainen jota et enää missään nimessä tekisi. Tähän ei sitten tarvitse laittaa mitään yrityksen/työnantajan nimeä. Riittää kun mainitsee työtehtävän ja sen mikä siitä teki kamalaa.

Koitetaan olla tekemättä tästä mitään politiikkakeskustelua, koska se johtaa yleensä vaan off-topickiin, joka ei johda mihinkään.

Minulla se oli ehdottomasti puhelinmyynti kesätyö. Kun menin töihin oletin, että henkilöillä joille soitetaan olisi joku asiakas-suhde firmaan. Ei se nyt ihan niin mennyt.

Työpaikan palkka oli täysin provikkapohjaista oli jos saat jotain myytyä saat siitä rahaa. Mielestäni oli hiukan outoa sillä työpaikka aluksi puhui tuntipalkasta. Joka tulee ehkä jossain kohtaa 4kk (harjoitteluaika) jälkeen. Työ oli itsessään myös aika tylsää. Käytännössä 8 tuntia istumista ja numeroihin soittamista ja yrität myydä jotain mitä et itse ostaisi.

Mutta kaikista pahinta oli itse ihmiset joille piti soittaa. Ymmärrän kyllä sen että jos pinna on kireällä ja joku soittaa sinulle ja yrittää myydä jotain turhaa voi siinä vähän ärähtää, mutta ei niin tyly kannata olla. Voisi sanoa vaan, että ei ole kiinnostunut, näkemiin tai sitten vaikka lyödä luuri korvaan. Ja tässä tuli työn toinen puoli esiin.
Jos et myy jotain tiedät tekeväsi turhaa työtä. Työ ei siis tuntunut työn teolta.

3 päivän päästä töiden alkamisesta olin jo loppu. 8 päivää kestin sitten irtisanouduin ja irtisanoutumiseni jälkeen tuntui siltä kuin paino hartioilta olisi lähtenyt.

Viime kesänä olin parilla festarilla jv:nä ja vaikka työpäivät olivat välillä yli 12 tuntisia, piti seistä helteessä ja olla humalaisten ihmisten kanssa, niin sitäkin teki paljon enemmän mielellään kuin puhelinmyyntityötä. Vaikka keikasta palautuminen vei välillä päiviä.

Nykyään teen töitä lehdenjakajana ja vaikka palkka onkin pieni, niin siitä huolimatta nautin jollain tavalla työstä. Jaat lehdet, saat liikuntaa, työpäivä kestää vaan 2-3h ja sinulle viellä maksetaan siitä. Mikäs sen parempaa.

Jautsi
Käyttäjä
56 viestiä

19.07.19 klo 11:19 - linkitä tähän kommenttiin: #

Minäkin olin kerran viikon puhelinmyyjänä. Hankin 70 euroa. Kysyin viimeisenä päivänä työnjohtajalta, olisinko minä voinut joskus kehittyä puhelinmyyjäksi. Hän sanoi, että ihan varmaan ja että ei sitä kukaan jääkiekkoa aloitteleva viikossa NHL:ään pääse. Jälkeenpäin harmitti kun en tajunnut sanoa, etteivät useimmat jääkiekkoa harrastavat pääse sinne koskaan. Nyt naurattaa lähinnä tuo puhelinmyynnin vertaaminen NHL-kiekkoiluun.

Mutta tätäkin kamalampi kokemus oli tehdä työtä mansikkapellolla poimijana. Palkka oli sentään ihan jonkinlainen, mutta työ oli rankkaa. Jaksoin viikon. Viimeisenä päivänä muuan nainen lohdutti minua kertomalla olleensa poimimassa jo kaksi viikkoa.

- Sellaista sattuu, minä tokaisin mielestäni hyvinkin vitsikkäästi.
- Sattuu! Varsinkin selkään! nainen vastasi huomattavasti vitsikkäämmin.

Muistaakseni hän oli myös huomattavasti minua nätimpi.

Kookosbanaani
Käyttäjä
1105 viestiä

19.07.19 klo 11:42 - linkitä tähän kommenttiin: #

Itse olin yhdessä vaiheessa peräti puoli vuotta puhelinmyyjänä! Tämä oli heti intin jälkeen ja kyllä se puoli vuotta puhelimen päässä sujui paljon lupsakkaammin, kuin metsässä tetsatessa. Työhön minut perehdytti yksi vakiotyöntekijöistä ja hänen oppiensa mukaan pääsin välillä jopa satasen provikoille päivässä! Kolmenkympin nappipalkallahan ei pitkälle pötkitä, mutta jotkut päivät olivat tuottoisampia kuin toiset. Asiakkaat eivät myöskään pahemmin vittuilleet yhtä lukuunottamatta kuka haukkui minua homoksi ja käski vetämään itseni narun jatkeeksi. Veikkaan myös, että Maaseudun Tulevaisuuden myyminen on paljon helpompaa kuin jonkun Seura-lehden, kun kerran lehteä lähtökohtaisestikin arvostetaan enemmän lukijoiden keskuudessa. Ja veikkaan myös, että Seiskan paparazzina työskentely on vielä suoramarkkinointia vittumaisempaa. En kuitenkaan tästä kyseisestä työpaikasta tykännyt muuten oikeastaan yhtään satunnaisista ansioista huolimatta, esimies kohteli huonosti ja yleinen ilmapiiri oli todella jännittynyt ja negatiivinen. Yllättäen sain kaupattua eniten silloin, kun esimies ei ollut paikalla kyttäämässä että jokaikinen sana menee käsikirjoituksen mukaisesti.

Brutus
Käyttäjä
751 viestiä

19.07.19 klo 15:51 - linkitä tähän kommenttiin: #

Pojillahan on ollut ihan kivaa duunia, kun homman nimi on käytännössä vain istua sisällä ja myydä kamaa puhelimessa jonkun valmiiksi kirjoitetun kaavan mukaan tai keräillä marjoja ulkona (tykkään paljon).

Itse olin intin jälkeen reilun kuukauden yhden kiinteistöhuoltofirman leivissä yhdessä senaikaisen Suomen suurimmista rakennushankkeista, tarkoituksena oli yksinkertaisesti pitää työalueet siistinä. Käytännössä koko homma oli täyttä paskaa alusta asti, se duunihan on käytännössä sellaista "last chance" -kamaa, jonne hakeutuu sellaista väkeä, jolla ei elämässä paljon muuta ole. Melkein kaikki työkaverit taisi olla jotain laitapuolenkulkijoita, mentaalitapauksia, nykyisiä tai entisiä juoppoja sun muita hämärähemmoja. Yksi tyyppi opetti mulle siellä miten auto käynnistetään saksilla.

Lähes kaikki siellä puhui joko venäjää, viroa tai puolaa ja olin käytännössä harvoja suomalaisia, työskentelin enimmäkseen yksin isossa teräsbetonikompleksissa ilman kunnon perehdytystä. Käytännössä kaikki minkä laski käsistä, varastettiin saman tien. Pelkästään kieliongelmien vuoksi alkoi nopeasti ahdistaa olla siellä yksin, koska jos oikeasti tarvitsee joskus jotain apua, niin keneltä kysyt ja miten? Puhelin- tai nettiyhteyksiä ei siellä bunkkerissa ollut.

Koska se homma oli vielä niin perseestä kuin oli, pyrki ympäristö tekemään siitä vieläkin ikävämpää muistuttamalla siitä koko ajan, esim tylyttämällä, huutelemalla ja kiusaamalla. Ulkolaiset esimerkiksi teki tarpeitaan sisätiloihin meidän ja minun siivottavaksi. Kerran pomo huikkasi tulemaan pariksi minuutiksi katsomaan yhtä juttua, perillä ukko itse pakenee hihittäen jonnekin ja toinen vielä isompi pomo tulee ovesta sanomaan, että olen nyt sitten lupautunut viideksi tunniksi ylitöihin. Kuljin siihen aikaan bussilla, ja tällainen kepponen tarkoitti että olisin saanut kävellä parikymmentä kilometriä about 20 asteen pakkasessa.

Tätä juttua voisi jatkaa vaikka kuinka paljon, mutta käytännössä pointti varmaan tuli selväksi. Aivan uskomatonta paskaa koko homma, en tiedä miten nykypäivän Suomessa voi olla edes mahdollista. Kuukauden jälkeen olin jo täysin demoralisoitunut ja ahdistunut siihen pisteeseen, ettei siitä työstä käytännössä enää tullut mitään. Vielä näen silloin tällöin painajaisia, joissa joudun tuonne paskaan takaisin.

Valitsen mieluummin vaikka syfiliksen, lepran tai AIDSin kuin ikinä tuota samaa hommaa.

Dekkari
Käyttäjä
216 viestiä

19.07.19 klo 17:07 - linkitä tähän kommenttiin: #

Jautsi kirjoitti:

Minäkin olin kerran viikon puhelinmyyjänä. Hankin 70 euroa.


Itse ehdin hankkia 8 päivän aikana 26 euroa. Muistaakseni tein 5-6 kauppaa.

Keskustelut