Historiaa, Historiaa, Historiaa!

Foorumin päävalikkoonLegendaloota › Historiaa, Historiaa, Historiaa!

pirpana
Käyttäjä
825 viestiä

19.04.18 klo 12:10 - linkitä tähän kommenttiin: #

Minä haluan omistaa Historialle aivan oman topicin mistä voimme sitten keskustella. Minulla on ainakin paljon puhuttavaa ja jaettavaa kanssanne.

Suosikkiaineeni silloin kouluaikoina yhteiskuntaopin rinnalla. Kelle muulle historia oli kiinnostavaa silloin peruskoulussa? Ja te jotka ette pitäneet, niin voisitteko kertoa miksi?

Minä hätkähdyn kun kuulen harvoin, mutta kuulen kumminkin väitettävän historian opiskelusta sellaista, että se olisi täysin turhaa ja merkityksetöntä... "Menneet on menneitä, katse tulevaisuuteen". Miten ihmeessä tämän väitteen kantajat voivat ymmärtää yhtään mitään nykyisestä maailmantilanteesta, heidän kansalaisuudestaan ja sen tuomasta kansalaisidentiteetista... ym ym.

Tieto menneisyydestä ja miten olemme historian aikana päätyneet tähän pisteeseen. Mitä historian risteyskohtia on tapahtunut ja kumpaan suuntaan olemme historiassa menneet. Onkin kiinnostavaa myös ajatella missä olisimme jos toiselle tielle olisimme menneet. Vaikka onkin todella yliarvostettu, mutta niin saatanan tärkeä ja oleellinen nykyisen menon kannalta... on toinen maailmansota historiamme ehdottomasti kriittisimpiä hetkiä jolloin olisi voinut tapahtua vaikka mitä kauaskantoisia seurauksia kuin siitä on jo tapahtunutkin. Omaa henkilökohtaista kiinnostusta toiseen maailmansotaan ovat syöneet loputtomat YLEN natsi ja kaikenlaiset toinen maailmansota dokumentit hyvin tehokkaasti... puhumattakaan talvisodasta. Natsit ja Neukut on käyty jo niin saatanan hyvin läpi jo... perkules.

Kaikilla historiannälkäisillä tuntuisi olevan se yksi TOSI KIINNOSTUKSEN KOHDE... mutta tietysti voi olla moniakin. Itseäni kiinnostaa MODERNI HISTORIA joka alkaa 1800-vuosisadan teollisuusvallankumouksesta.

Kylmästä sodasta olen puhunutkin, ja varmastikkin yksi syy miksi olen siitä niin kiinnostunut, että se koulun historian kirja ei itse ollut siitä mitenkään kiinnostunut. Aihe sivuutettin kahdella kirjan sivulla ... siis tämä "Kommunismi VS Kapitalismi", "Neukut VS Jenkit" ja kaikki se kiinnostava PROXY sodankäynti jota ne kävivät kolmannen maailman valtioiden käännyttämiseksi. Mitä kylmän sodan aikaisia poliitikkoja ja itsevaltiaita on reuhannut maapallolla ja kumpaan he suuntautuivat (tai olivat itsenäisiä)... jenkeillä oli montakin nukkea joiden toiminnalle he ummistivat silmänsä, koska nämä vilauttivat "anti-kommunisti" korttia. Sitten taas vuorostaan ketä sosialisti/kommunisteja idealisteja neukut tukivat. Sitten on taas tietysti maailmansodan jälkeinen länsimaailman/länsimaisten maiden talouden ennennäkemätön kehitys ja hienostuminen, sitä kutsuttiin maailmansodan jälkeiseksi talousihmeeksi... yhdysvalloilla on tässä ollut erityisen tärkeä rooli. Kylmä sota on niin hyvin filmattu ja dokumentoitu paperille, joista osa on vielä salassa yleisön tietoisuudesta.

Brutus
Käyttäjä
605 viestiä

19.04.18 klo 13:20 - linkitä tähän kommenttiin: #

Ah, kouluvuosien historiantunnit... täyttä skeidaa. Historiahan on ison maailman asioiden ymmärtämisen kannalta ehkä se tärkein ja kiinnostavin oppiaine, mutta harmittavasti se on kanssa kaikenlaiselle politikoinnille niin kamalan altis.

Yksi keskiaikaan erikoistuneeksi arkeologiksi valmistunut ja nyt historianopettajaksi lukeva kaveri on vähän kertoillut tarinoita niistä oppimateriaaleista. Nykylapsille esimerkiksi esitellään jotain myöhäisrautakautisia esineitä pronssikautisina ja keskiajastakin väännettiin kirjassa tyyliin "hygieniasta mitään tietämätön keskiajan suomalainen juntti ulosti ja väänsi virtsat kadulle sinne tänne ja saastan katku oli loputon kaikkialla" vaikkei tuommoisessa ole totuutta puoliakaan.

Meilläkin koulussa Neuvostoliitosta ja Toisesta maailmansodasta puhuttessa muistettiin mainita ainoastaan ne muutama menestyksekästä neukkukampanjaa ja kaikki pahimmat epäonnistumiset jätettiin kokonaan mainitsematta. Sitten oli sellaisia klassikkoilmaisuja kuin "ovela Stalin keksi" ja "Stalin neroudessaan ymmärsi" asioista, joilla ei ollut mitään tekemistä Stalinin kanssa. Suomettuminen vaikuttaa näköjään edelleen.

Esim. Neuvostoliittolainen elokuva esiteltiin meillä tyyliin: "Ovela Stalin ymmärsi elokuvan merkityksen propagandavälineenä" vaikka elokuvan erityisasema sosialismissa oli jo Leninin aikaansaannos 20-luvun alusta eikä Stalinilla ollut siinä mitään jakoa.

Samaan tapaan Euroopan ja Amerikan ulkopuolisesta orjuudesta tai uskonnollisista sodista ei puhuttu mitään, etc.

Kouluhistoria on hanurista. Historiaa kannattaa omasta mielestä alkaa omatoimisesti harrastamaan ja lukemaan kirjoja niin saa tarkemman ja objektiivisemman kuvan asioista. Kaikista suomeksi julkaistuista historiankirjoista Carl Grimbergin 24-osainen Kansojen historia taitaa olla edelleen kaikkein paras lajissaan, siinä on jopa monta kirjaa keskiajan Euroopan historiaa ja erityisesti Saksalais-roomalaisen keisarikunnan juttuja vaikka kuinka paljon. Meille ei näitä käytännössä opetettu ollenkaan vaan lukiosta valmistuttua melkeinpä kuuli ensimmäisen kerran tuostakin vaikka kirjoitin historiasta kiitettävän.

Pienellä vaivalla löytää lisäksi helposti laadukkaita englanninkielisiä kirjoja melkein mistä tahansa alan huippututkijoilta jos kieli vaan yhtään taittuu.

Euroopan historialla Rooman tuhosta Uuden ajan alkuun ei meikäläisessä kouluhistoriassa ole yhtään mitään arvoa.

Ludil
Käyttäjä
37 viestiä

19.04.18 klo 17:58 - linkitä tähän kommenttiin: #

Jospa repäisen ja heitän jotain umpimähkäistä kommenttia ketjuun. Minäkin tunnustaudun historiadiggaajaksi. Koulun historianopetus oli yksi pikku-Ludilin lempiaineista. Nykyäänkin olen sitä mieltä, että historia ja psykologia ovat ne tärkeimmät oppiaineet, joilla saavutetaan jonkinlaista ymmärrystä menneestä, tulevasta, kokonaiskuvasta ja sen pienemmistä mutta yhtä lailla merkittävistä yksityiskohdista. Kun kaikkeen lisää vielä hyppysellisen filosofiaa, kokonaiskentät muodostuvat jokseenkin kelvollisiksi riippuen tietty, minkä itse sellaiseksi mieltää.

Historiassa on aina kiintoisaa huomata, ettei ihmisen perusluonne muutu eikä ihminen liian usein ota opiksi aiemmasta koska ihminen juoksee eräänlaisessa itselleen ideaalissa hamsterinpyörässä, jossa kuvittelee kaikenlaista ”ikään kuin nyt jokin historiassa muuttuisi”. Toisaalta historiassa, kuten kaikessa muussakin maailmaamme selittävässä ymmärryksessä, on aina probleemallista sen niin sanottu historiallinen revisionismi. Täydellisesti ei voi tietää mistään, hyvä jos sinnepäinkään. Ja kuten on sanottu, ”historia on kirjoitettu voittajien näkökulmasta”, johon liittyy se, että ”menneisyyden voisi kuvata uudelleen äärettömän monella tavalla”. Se, miten yhteiskunnissa opetetaan historiaa + mitä siitä opetetaan, riippuu tosiaan turhan paljon siitä, mitä kasvavan kansalaisen identiteettiin halutaan lukeutuvan. Yleissivistys on kai sinänsä hyväksi, mutta tavallaan suhtaudun moneen informaatioon yms. yleensä pienellä varauksella, koska kaikessa on aina hyvä pohtia syvemminkin, mitä asioilla ylipäätään halutaan sanoa. Onneksi mikä vaan on mielenkiintoista silloin, kun tietää Sokrateen sanoin että ”tietää, ettei tiedä mitään”, mutta tykkää silti vähän sitä tietämättömyyttään parantaa ja katsoa, mitä mieltä on asioista muutaman vuoden kuluttua.

Mutta no joo, ”tosi kiinnostuksen” kohteeni ovat (kaikki pölyisiin juttuihin liittyvä) antiikkiin, keskiaikaan, renessanssiaikaan ja barokkiaikaan liittyvä. Esimerkiksi antiikin Rooman hallintosysteemit, Kreikan ideologiat ja barokkiajan yletön ja naurettavalta näyttävä prameilu (barokki kun rokkaa!) kiinnostavat aiheina aina.

doomsdaymachine
Käyttäjä
1514 viestiä

19.04.18 klo 18:06 - linkitä tähän kommenttiin: #

Historian tunnit oli minun aikana ala ja ylä-asteella vähän sitä mitä sattuu. Aikajana oli Esihistoriallisista ajoista lähihistoriaan. Keski-aika käytiin hyvin, mutta lähihistoria, etenkin 1900-luku käsiteltiin kovin pintapuolisesti. Mielestäni juuri tuo 1900-luku olisi pitänyt käsitellä paremmin, koska tuo aika määritteli niin vahvasti sen, millaisesksi 2000-luku muotoutuu. Ainakin yhden historiankirjan 5 luokalta pitäisi minulla olla yhä tallessa niin voisin sitä katsoa tarkemmin näin yli 15 vuoden jälkeen.

Minäkään en tajua tätä toista maailmansotaa, tai siis sitä kun telkkarista tulee aiheesta dokkareita koko ajan, etenkin natseista. Tärkeä osa historiaa, mutta 1900-luvussa on muutakin. Kaipaisin enemmän dokumentteja esim Usan politiikasta ja presidenteistä. Ja muutenkin viime vuosisataa toisen maailmansodan jälkeen.

John117
Käyttäjä
101 viestiä

19.04.18 klo 19:23 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kyllähän hissa kuului lempiaineisiin koko peruskoulun ajan. Meillä kävi yläasteelle siirryttäessä hyvä tuuri. Kahdesta yläasteen historianopettajasta toinen ei käyttänyt oppikirjoja ollenkaan koska ne olivat hänenkin mielestään perseestä ja subjektiivisesti kasattuja. Niinpä ainoana muistivälineenä toimi vihko + kynä, johon itse pystyi kirjoittamaan muistiinpanoja niin paljon kuin taulusulkeisista haluaa, per tunti. Mielenkiintoisen tuosta seikasta tekee sen että opettajalla oli aivan sanoinkuvaamaton karisma ja taito ilmaista asiantuntemustaan ytimekkäästi pelkällä suullisella opetuksella, eikä sitä hikistä oppikirjaa tullut ikävä missään vaiheessa. Ja se hiljaisuus luokassa. Nuo olivatkin ainoita tunteja, jossa pahimmatkin törkyturvat istuivat kiltisti hiirenhiljaa alusta loppuun. Mitä ei varmana sillä tasolla näe enää tänä päivänä. Sanoit sanankin ja porautuva katse kohdistuu sinuun.. Tästä huolimatta nämä olivat mielekkäimpiä oppitunteja peruskouluaikoina. Opettajan persoona, oma innostuneisuus ja auktoriteetti huikeaa luokkaa. Mielestäni jossain historiassakin on erittäin tärkeää opettajan luontainen opetuskyky ja ulosanti, kaikkia ei kiinnosta historia kuten pirpanakin toteaa. Kaikki valinnaiset historiankurssit tuli yläkoulussa valittua; Sotahistoriaa, Antiikin Rooman syventävät ym. Kyseinen opettaja osasi tehdä opetuksesta kiinnostavaa ja sitä huomasi itsekin automaattisesti kiinnostuvansa enemmän koko aineesta. Varmana paras opettaja mitä minulla on koskaan ollut, jos lasketaan ei- ammattilliset oppilaitokset. Myöhemmin tukiossa todellisuus iski. Ja lujaa.

Oma pointtini on se miten tärkeää on myös opettajan omistautuneisuus ja ammattitaito työtään kohtaan. Tämä ei koske vain historiaa. Jos opettajaa ei kiinnosta, miten opetuksen kohdetta voi kiinnostaa. Näitä väsyneitä krapula opettajia on ollut. Ja paljon.

Brutus
Käyttäjä
605 viestiä

19.04.18 klo 20:35 - linkitä tähän kommenttiin: #

doomsdaymachine kirjoitti:

Minäkään en tajua tätä toista maailmansotaa, tai siis sitä kun telkkarista tulee aiheesta dokkareita koko ajan, etenkin natseista. Tärkeä osa historiaa, mutta 1900-luvussa on muutakin. Kaipaisin enemmän dokumentteja esim Usan politiikasta ja presidenteistä. Ja muutenkin viime vuosisataa toisen maailmansodan jälkeen.

Tämä. Jo kauan ottanut nuppiin koko Toinen maailmansota kun tuntuu ettei tässä maailmassa enää muuta historiaa olekaan. Aina kun vahingossakin kääntää ylelle niin pieni ihme ellei sieltä tule taas yksi dokkari natsien salaisista aseista, Hitlerin salaisista suunnitelmista ja ties mistä. Nytkin Iltiksessä näkyi olevan taas yksi juttu Hitlerin supersukellusveneestä, joku viikko sitten uutiseksi riitti pelkkä Hitlerin punainen puhelin. Lukeeko tai katsooko näitä oikeasti enää kukaan?

Jos muuten kiinnostaa aiheeseen liittyvä triviatieto niin Hitlerin suosikkileffa oli sellainen pätkä kuin Bengalin sankarit. Stalinin suosikkileffa oli vastaavasti Volga Volga. Stalin tykkäsi musikaaleista.

Itse asiassa Hitlerkin oli kova anglofiili ja Brittiläisen imperiumin fani. Toisen maailmansodan aikaan Rudolf Hess lensi Britanniaan ehdottamaan rauhansopimusta, mutta otettiin kiinni. Hitler kuittasi myöhemmin koko jutun Hessin sooloiluna. Sodan jälkeen kuitenkin löydettiin Mein Kampfin julkaisematon jatko-osa, jossa Hitler visioi Saksan ja Brittiläisen imperiumin yhteisestä tulevaisuudesta. Kirjaa saa nykyään melkein mistä tahansa kirjakaupasta.

True story.

barros
Käyttäjä
1285 viestiä

20.04.18 klo 19:49 - linkitä tähän kommenttiin: #

Onhan monipuolinen historian tuntemus eduksi ja oikeastaan omalta kohdalta "herätys" kävi vitos luokalla, kun v. 1996 vuonna alettiin tieteen alaa puimaan. Kirjotuksissa essee kysymyksessä maatalouteen liittyvä välinepuoli ja kehitys ei ollut ainakaan tuoreimmassa muistissa aikanaan. En muista vastasinko tehtävään sen aikaisessa melko vaativassakin reaalissa laisinkaan. Jotenkin oletin, että lyhyen valmistautumisajan puitteissa keskityin muihin itselle vaikeisiin luonnontieteisiin kokonaisuutta silmällä pitäen. Tästä johtuen tärkeimmät aineet meni järjestäen alakanttiin.

Jotenkin harmittaa, vaikka lääketieteestä kaikki tieteet ovat järjestäen kehittyneet, niin kulkutaudit yms. ovat tappaneet alkuperäisväestöä eri mantereilla. Milläkin verukkeella muuten korvattu tai paremmuusajattelun mukaisesti kokonainen kansakunta lähes syrjäytetty. Avartava retkeily muihin kulttuureihin, kieleen ja maailmankatsomuksiin ym. tuo muita rikkauksia ja runsautta näin tavan tallaajalle.

Katmand0r
Käyttäjä
140 viestiä

20.04.18 klo 23:15 - linkitä tähän kommenttiin: #

Minua historia kiinnosti lukiossa niin paljon, että päädyin opiskelemaan sitä yliopistoon. En sanoisi sitä välttämättä tosin intohimokseni, en vain tiennyyt lainkaan mitä haluaisin lukion jälkeen alkaa tehdä, joten historia tuntui helpolta, mutta mielekkäältä vaihtoehdolta. Valinta oli siinä mielessä oikea, että yliopiston syvempi tarkastelu eri aiheisiin ja aikakausiin vain lisää niiden kiehtovuutta; etenkin lukiossa ja jo peruskoulussa tylsemmiltä tuntuneet aiheet, kuten Suomen (ja Ruotsin) keski- ja uusi aika ovat yksiä suosikeistani tätä nykyä. Tosin, Pirpanan käsitystä haastaen, minulla ei ole mitään yksittäistä suosikkiteemaa historiassa. Mikä tahansa alkaa kiinnostamaan, kunhan siihen syventyy. Mikäli saatte mahdollisuuden opiskella yliopistossa historiaa, edes sivuaineena, suosittelen sitä lämpimästi. Yleisen historian perusopinnot saattaa hyvinkin olla koko kurssivalikoiman yleissivistävin kurssi.

Brutus
Käyttäjä
605 viestiä

20.04.18 klo 23:56 - linkitä tähän kommenttiin: #

^Itsellä sama homma, mutta historian sijaan valitsin pääaineeksi arkeologian. Alunperin oli mielessä vähän sellainen "best of the both worlds" -vaihtoehto, että lukisi arkeologiaa pääaineena, historiaa huvin vuoksi sivuaineena ja loppupäässä erikoistuisi vielä forensiseen arkeologiaan niin saisi kriminologiaharrastuksenkin siihen mukaan. Suunnitelmat meni kuitenkin uusiksi kun tuli selväksi ettei tuosta hirveän hyvää duunia välttämättä ole tiedossa.

Jos arkeologian ja yleisen historian välillä koskaan punnitsette, niin arkeologiaan on yleensä tosi helppo päästä sisään jos meinaa joskus pääainetta vaihtaa, mutta historia on todennäköisesti aineena mielekkäämpi ja ehkä vähän kannattavampi. Jos maine, kunnia ja raha on mielessä niin luonnontieteelliseen, kauppatieteelliseen tai lääkikseen vaan suoraan.

pirpana
Käyttäjä
825 viestiä

23.04.18 klo 22:18 - linkitä tähän kommenttiin: #

Puhutaampas Suomen lähihistoriasta. Puhutaampas vuosista 1945-1995. Tuo aikakausi Suomen historiassa tuottaa minulle paljon päänvaivaa ja kummastusta. Tämä aikakausi suomelle oli mitäänsanomatonta, tylsää, harmaata. Suomi oli todella köyhä maa silloin, täytyy se toki muistaa. Minusta tuo aikakausi on menetetty mahdollisuus, jolloin Suomi oli sisäänpäinsulkeutunut venäjänpelkoinen vasemmistopoliittinen maa, jonka teollisuus ja talous nojautui liian paljon tai melkeimpä kokonaan kommunisti neuvostoliittoon. Suomi oli suljettu talous... pohjois-korea saatana. Tuon ajan poliitikot olivat mitäänsanomattomia kouluttamattomia Kekkosen liehittelijöitä ja nuoleskelijoita ja vasemmistolaisuus saastutti yhteiskuntaa ja mediaa monia vuosikymmeniä. Paasikivi/Kekkonen venäjän linjaus "reaalipolitiikasta" joka tarkoitti silkkaa housuihin paskomista venäjän edessä... ja aina silloin tällöin oli mentävä nuoleskelemaan neukkujen perseitä hätäisesti pyytäen "ette kai te vaan hyökkää".

Suomen kansa oli takapajuista, junttia, herravihaista, "katajaista kansaa" (vittu mää vihaan tota sanontaa), suomalaiset olivat kehitysvastaisia agraari juntteja.

Kekkonen on kaikkien aikojen suosituin ja tunnetuin Suomen poliitikko ja sanon ihan suoraan, etten ole todellakaan mikään fani. Kekkosella oli toki aikansa, mutta häntä pidettiin aivan liian kauan vallassa... se viimeinen neljäs kausi oli jo aivan pohjanoteeraus. Minun mielestäni hänen olisi täytynyt lopettaa kahden kauden jälkeen. Raha vapautettiin vasta vuonna 1986. Suomi oli Kekkosen aikaan sosialistinen "kekkoslovakia"... melkeimpä neuvosto satelliittivaltio.

Toisaalta on kyllä vaikea nähdä kuka olisi ollut Kekkosen tilalla... tuskin yhtään sen parempaa vaihtoehtoa. Miksei meillä ollut avoimen länsimielisiä pro amerikka ja pro kapitalisti poliitikkoja? Tosin olihan meillä Tuure Junnila. :)

John117
Käyttäjä
101 viestiä

24.04.18 klo 00:06 - linkitä tähän kommenttiin: #

Voi harmi kun ei vielä tuolloin ollut Käteistä huseeramassa Suomen puikoissa

Joo, mutta Kekkonen, Kekkonen. Pitää todellakin ottaa huomioon aikakausi, jolloin hän oli presidenttinä, ei varmasti helppoja valintoja kellekään. En nyt itsekään väittäisi olevan suurin ihalija, mutta olihan Kekkosessa luontaista johtajan asennetta ja suoraselkäisyyttä. Sanottakoon näin, että sanavalinnat ja puheet jopa sydämettömiä, mutta tämä on tiukan realistin merkki. Itselleni eivät nykypoliitikkojen kuluneet korulauseet enää oikein nappaa.

Katmand0r
Käyttäjä
140 viestiä

24.04.18 klo 11:13 - linkitä tähän kommenttiin: #

pirpana kirjoitti:

Puhutaampas Suomen lähihistoriasta. Puhutaampas vuosista 1945-1995. Tuo aikakausi Suomen historiassa tuottaa minulle paljon päänvaivaa ja kummastusta. Tämä aikakausi suomelle oli mitäänsanomatonta, tylsää, harmaata. Suomi oli todella köyhä maa silloin, täytyy se toki muistaa. Minusta tuo aikakausi on menetetty mahdollisuus, jolloin Suomi oli sisäänpäinsulkeutunut venäjänpelkoinen vasemmistopoliittinen maa, jonka teollisuus ja talous nojautui liian paljon tai melkeimpä kokonaan kommunisti neuvostoliittoon. Suomi oli suljettu talous... pohjois-korea saatana. --

Suomen kansa oli takapajuista, junttia, herravihaista, "katajaista kansaa" (vittu mää vihaan tota sanontaa), suomalaiset olivat kehitysvastaisia agraari juntteja.

Nyt on kyllä mielenkiintoista tulkintaa. Nuo vuodet, aina 90-luvun laman alkuun saakka, Suomen talouskasvu oli voimakkaampaa kuin tänä päivänä. Nuo vuosi kymmenet ovat nimen omaan voimakkaan kehityksen vuosikymmeniä, jolloin Suomi muuttui kansainvälisestikin katsottuna hämmästyttävän nopeasti agraarisesta yhteiskunnasta moderniksi teollisuusmaaksi. Myös hyvinvointivaltion synty sijoittuu 60-80-luvuille. 50-luvulla Suomessa järjestettiin olympialaiset ja meiltä tuli miss maailma. Suomella oli myös paljon kauppayhteyksiä Eurooppaan, esim. EFTA-jäsenyyden (1961) myötä. Että mitähän mahdollisuuksia tässä sitten on menetetty?

pirpana kirjoitti:

Tuon ajan poliitikot olivat mitäänsanomattomia kouluttamattomia Kekkosen liehittelijöitä ja nuoleskelijoita ja vasemmistolaisuus saastutti yhteiskuntaa ja mediaa monia vuosikymmeniä. Paasikivi/Kekkonen venäjän linjaus "reaalipolitiikasta" joka tarkoitti silkkaa housuihin paskomista venäjän edessä... ja aina silloin tällöin oli mentävä nuoleskelemaan neukkujen perseitä hätäisesti pyytäen "ette kai te vaan hyökkää". -- Suomi oli Kekkosen aikaan sosialistinen kekkoslovakia... melkeimpä neuvosto satelliittivaltio.

Suurin osa vielä Kekkosenkin ajan poliitikoista olivat käyneet läpi sodan ja myös sotaa edeltäneen ajan, jolloin Suomi harjoitti oikeistolaista politiikkaa, johon kuului kylmät suhteet NL:oon. Lisäksi tietyissä piireissä, varsin laajaltikin, oltiin hyvin venäjävastaisia, ns. ryssävihaisia. Sodan jälkeen oli pakko avautua itään. Oli maksettava sotakorvauksia, laillistettava kommunistinen puoluetoiminta jne. Tuon ajan poliittisessa tilanteessa ei yksinkertaisesti ollut oikein mahdollista riskeerata mahdollista uutta sotaa. Sanot, että on suomalaisten poliitikkojen selkärangattomuuden syytä, että Suomesta tuli miltei NL:n satelliittivaltio. Yhtä oikea, ellei oikeampikin, tulkinta on, että on Kekkosen ym. taitavan politiikan ansiota, ettei kuitenkaan tullut.

pirpana kirjoitti:

Miksei meillä ollut avoimen länsimielisiä pro amerikka ja pro kapitalismi poliitikkoja? Tosin olihan meillä Tuure Junnila. :)

Kaksi syytä: 1. Koska ei ollut tarvetta. Suomen talous riitti helposti kantamaan hyvinvointivaltion menot. Miksi haluta kapitalismia kun se olisi vienyt asiat vaan huonompaan suuntaan?

2. Pro amerikka -ajattelu on oikeastaan todella uusi ilmiö. Toki markkinaliberalismi oli aatteena olemassa jo aiemmin, mutta sen läpimurto oli vasta 80-luvulla Reaganin ja Thatcherin valtaannousujen myötä. Vähän anakronistista olettaa, että Suomessa olisi ollut vastaavia ajattelijoita 60-luvulla. Kapitalismi sai täällä jalansijaa välittömästi 90-luvulla, kun talous alkoi heikentymään.

Loppuun täytyy sanoa, että en kyllä vieläkään ymmärrä tuota pro Amerikka tai edes pro kapitalismi ajattelua. Suomessa meillä menee asiat ihan helvetisti paremmin kuin Jenkeissä, joka puolestaan on lähes kaikilla hyvinvoinnin mittareilla jälkeenjäänein länsimaa.

pirpana
Käyttäjä
825 viestiä

24.04.18 klo 12:42 - linkitä tähän kommenttiin: #

^ ( Me tulkitsemme tätä aikaa todella eri tavalla ja kunnioitan sinun tulkintaasi, mutta minä pysyn tiukasti omassani... minä olen tutkinut tuota nimeämääni aikakautta todella paljon, joten minulla on täysi oikeus omaan tulkintaani. Minä pysyn siinä ajatuksessa, sen verran jääräpäinen juntti minä olen. Kannustan kaikkia itse tutustumaan tuohon aikaan ja tekemään omia tulkintoja. Miihkalia siteeratakseni ei ole yhtä oikeata totuutta... eikä kukaan voi olla täysin oikeassa, joten sinun väitteesi eivät kumoa minun väitettäni... kuten ei myöskään minun väitteeni sinun väitettäsi. Kuulooni särähti sellainen sävy, että mielestäsi tietäisit asioista edemmän kuin minä ja kenties olisit älykkäämpi kuin minä. Minulla on omat vahvat mielipiteet, mutta kunnioitan toisten mielipiteitä vaikka olisin heidän kanssaan eri mieltä. )

No mitäs mieltä Katmandor on sen aikaisesta kepulais "koko suomi täytyy pitää asuttuna" politiikasta... jolloin Kekkonen piereskeli korpimaille tehtaita... kuten Rautaruukki Raaheen, autotehdas uuteenkaupunkiin, valtionrahoja paperitehtaisiin jotka sijoitettiin korpimaille , valtionrahoja maaseudun elävöittämiseen, valtionrahoja konsensukseen etelä ja pohjois suomalaisten välille. Kekkonen puolsi häviävää puolta suomen historiassa... hänhän oli Kainuusta. Miten paljon nopeammin olisi suomi kehittynyt jos oltaisiin keskitytty TÄRKEIMPÄÄN OSAA SUOMESSA, eli ETELÄÄN... kuten TAMPERE, TURKU, LAHTI, HELSINKI, VANTAA, ESPOO, HÄMEENLINNA, sekä näiden isojen kaupunkien ympäryskuntia. Laitampa tänne yhden kirjoittamani tekstin:

" Minä en tykkää sitten yhtään, että valtio tukee syrjäseutuja joilla ei ole minkäänlaista taloudellista merkitystä. Suomessa on 211 kuntaa, jotka ovat alle 10 000 asukkaan kuntia. Useimmiten nämä kunnat saavat talousbudjettiinsa 40-50% valtion apurahaa. Tappiokunnille rahaa. KUNTALIITOKSIA NYT JA HETI!

Minkä takia valtio sitten antaa näille toimimattomille loiskunnille rahaa? Vain sen takia että kuntien hallinnoissa virkaa tekevät virkamiehet saavat pitää palkkansa. Onneksi valtio on ryhtynyt karsimaan terveyspalveluja näiltä alueilta. Näillä kunnilla ei pitäisi olla minkäänlaista tulevaisuutta. Väki lähtee pois... jäljelle jää vain vanhukset.

Valtio myös yrittää kekkosajan tyypillisesti tekoelvyttää näitä tuhoon tuomittuja alueita tehtailla ja keksimällä keksityillä tyhjänpäiväisillä suojatyöpaikoilla. Me etelän ihmiset elätämme pohjois- itä- länsi-, ja vieläpä keskisuomen. Rahat tulee laittaa sinne missä kasvua ja kehitystä tapahtuu.

KAUPUNGISTUMINEN jyllää niin agressiivista vauhtia! Tämä on ihanaa ja toivottavaa! Voimme viimeinkin hyvästellä sen kehittymättömän agraari pulasuomen jäänteen, jota maaseuduksi kutsumme. Kaupunkivaltainen urbaani teollinen/teknologinen suomi tarkoittaa vaurautta ja menestystä, sekä säikehtivän loisteliasta tulevaisuutta.

Suomessa valtaa on hajautettu liikaa... entisajan diktatoorinen suljettujen ovien takana meininki takaisin saatana! Liian monta päätöselintä, jotka toimivat stoppareina suomen kehitykselle!

Suomen koko talous sijaitsee:

Pituussuunnassa = Helsinki - Tampere
Leveyssuunnassa = Turku - Jyväskylä - Lahti - Helsinki "

pirpana
Käyttäjä
825 viestiä

24.04.18 klo 16:51 - linkitä tähän kommenttiin: #

Sanokaa vaan joku toinen aihe niin päästään eteenpäin.

Katmand0r
Käyttäjä
140 viestiä

24.04.18 klo 18:01 - linkitä tähän kommenttiin: #

pirpana kirjoitti:

No mitäs mieltä Katmandor on sen aikaisesta kepulais "koko suomi täytyy pitää asuttuna" politiikasta... jolloin Kekkonen piereskeli korpimaille tehtaita... kuten Rautaruukki Raaheen, autotehdas uuteen kaupunkiin, valtionrahoja paperitehtaisiin, valtionrahoja maaseudun elävöittämiseen, valtionrahoja konsensukseen etelä ja pohjois suomalaisten välille. Kekkonen puolsi häviävää puolta suomen historiassa... hänhän oli Kainuusta. Miten paljon nopeammin olisi suomi kehittynyt jos oltaisiin keskitytty TÄRKEIMPÄÄN OSAA SUOMESSA, eli ETELÄÄNi... kuten TAMPERE, TURKU, LAHTI, HELSINKI, VANTAA, ESPOO, HÄMEENLINNA, sekä näiden isojen kaupunkien ympäryskuntia. Laitampa tänne yhden kirjoittamani tekstin:

" Minä en tykkää sitten yhtään, että valtio tukee syrjäseutuja joilla ei ole minkäänlaista taloudellista merkitystä. Suomessa on 211 kuntaa, jotka ovat alle 10 000 asukkaan kuntia. Useimmiten nämä kunnat saavat talousbudjettiinsa 40-50% valtion apurahaa. Tappiokunnille rahaa. KUNTALIITOKSIA NYT JA HETI! -- "

Pidän aika ongelmallisena, jos eri kuntia tuetaan epätasa-arvoisesti. Valtion ei mielestäni tule edistää pienkunnista poismuuttoa. Jos elämänlaatu tai työllisyys eivät muista syistä ole niissä riittäviä, tapahtuu luonnollista muuttoa suurempiin kaupunkeihin. Joten vastauksena kysymykseesi: jokainen paikka tulee minun mielestäni pitää asuttuna, joissa ihmiset haluavat asua. Kuntaliitokset ovat ok, kunhan ne toimivat jokaisen liitetyn kunnan eduksi.

Etenkin Lapissa ja Järvi-Suomessa on alueita, joissa ihmiset viettävät lomiaan. Ihmiset yleisesti ottaen toivovat, että palvelut näillä alueilla säilyisivät, vaikka toive ei välttämättä ole realistinen. Pointtini on kuitenkin se, että syrjäseuduilla on muutakin kuin taloudellista arvoa.

Kysyt, miten paljon nopeammin Suomi olisi kehittynyt, jos isoja kaupunkeja olisi tuettu enemmän. Mielestäni kysymys on mieletön, koska Suomi joka tapauksessa kehittyi ihan älyttömän nopeasti.

Brutus
Käyttäjä
605 viestiä

24.04.18 klo 21:56 - linkitä tähän kommenttiin: #

pirpana kirjoitti:


" Minä en tykkää sitten yhtään, että valtio tukee syrjäseutuja joilla ei ole minkäänlaista taloudellista merkitystä. Suomessa on 211 kuntaa, jotka ovat alle 10 000 asukkaan kuntia. Useimmiten nämä kunnat saavat talousbudjettiinsa 40-50% valtion apurahaa. Tappiokunnille rahaa. KUNTALIITOKSIA NYT JA HETI!

...

Sanookos sellainen sana kuin "huoltovarmuus" mitään? Tarkoittaa sitä että pidetään yllä jonkinlaista kotimaista elintarviketuotantoa poikkeustiloja ja sotia varten, siksi maaseudun tukeminen. Riippuvuus ulkomaisesta ruoka-avusta esim. sota-aikana on oikeasti ihan pirun vaarallinen tilanne kun vihollinen voi koska tahansa esim. sabotoida niitä kuljetuksia tai ulkomaiset pelurit alkaa kiristämään kun mistään ei voi oikein kieltäytyäkään. Suomi on vielä syrjäinen maa ja tänne on huonot kuljetusmahdollisuudet ulkomailta, joten jonkinlainen oman tuotannon ylläpito on aika välttämätöntä.

Suomessa valtaa on hajautettu liikaa... entisajan diktatoorinen suljettujen ovien takana meininki takaisin saatana! Liian monta päätöselintä, jotka toimivat stoppareina suomen kehitykselle!"

Just näin. Demokratia ja hajautettu hallitustapa kuitenkin hillitsee ja rajottaa aika paljon kaikkein kunnianhimoisimpien poliitikkojen mahdollisia spedeilyjä. Hyvällä tuurilla tänne ehkä saataisiin joku valistunut itsevaltias, jota oikeasti kiinnostaa valtion asiat ja joka osaa myös niitä hoitaa. Huonossa tapauksessa tulee joku syfilispäissään naisia ja lapsia tappava Idi Amin. Niitä huonoja tapauksia taitaa historiassa vielä olla aika pirusti enemmän kuin niitä valistuneita, joten en lähtisi yrittämään.

Kuvittele joku Jyrki Katainen tai Timo Soini diktaattorin valtuuksilla.

pirpana
Käyttäjä
825 viestiä

24.04.18 klo 22:17 - linkitä tähän kommenttiin: #

^ Mitä tuohon diktatuuriin tulee. Nytkun tarkemmin ajattelen... en minä missään saatanan valko-venäjällä haluaisi asua... vitun Lukashenko. Kuin en myöskään missään Putin kremlin venäjällä.

Diktatuurin tosihyötyjät ovat ne diktaattorin ympärille kerääntyneet selälle taputtelijat, joille taas diktaattori antaa vapauksia, valtaa ja rahaa... että diktaattori saisi hyvällä itsetunnolla ja luottamuksella itse jatkaa eteenpäin ja pumpata egoaan vaarallisiin mittoihin... jolloin sitten viimeisessä vaiheessa diktaattori sotilashuoneessaan yhdistelee kartasta valtioita omaan valtioonsa, tiedätte varmasti mitä tästä seuraa. Diktatuureissa lupaavan alun jälkeen se järjestelmä kääntyy sisäänpäin ja se elää itsesuojeluvaistolla. Kansalaisilta täytyy evätä tieto totuudesta etteivät kansalaiset ajattelisi omilla aivoillaan ja he tulisivat vaikeaksi kontrolloida. Tästä seuraa massojen kontrollointi ja aivopesu, ja jos he järjestelmää vastustavat... on heitä vakoiltava, ahdisteltava, piestävä, kidutettava, tapettava

Historiaa lukeneena olen hyvin tietoinen miten tämä homma menee.

Timo Soini diktaattorina!? HAHAHHAAH... kiitos päivän nauruista. :D

Miihkali
Moderaattori
2292 viestiä

25.04.18 klo 09:36 - linkitä tähän kommenttiin: #

Diktatuureista tuli mielenkiintoinen tarina mieleen. Isoisäni on syntynyt sotienvälisenä aikana Italiassa ja kasvoi siis Mussolinin diktatuurissa. Hurjasta maineestaan huolimatta fasistinen järjestelmä oli suhteellisen inhimillinen; poliittista väkivaltaa ei juuri harjoitettu eikä keskitysleirejä ollut. Lamasta Italia ei liiemmin kärsinyt ja talous kasvoi hyvää tahtia – ja miksei olisi, kun lainarahaa pumpattiin talouteen hurjia määriä riippumatta siitä, oliko nousukausi vai taantuma. Siirtomaissa toki oli vähän eri meininki, mutta se nyt oli siihen aikaan sääntö eikä poikkeus.

Silti tuollaisessakin järjestelmässä on todella ahdistavaa olla. Ei siksi, että sitä jatkuvasti olisi vaarassa, vaan koska ei saa itse päättää mitä ajattelee. Italiassakin oli tuohon aikaan isoja tienvarsimainoksia (siis todella isoja), joissa luki jättiläismäisin kirjaimin: "Mussolini on aina oikeassa." Julkisten rakennusten seinissä oli joka puolella Mussolinia esittäviä korkokuvia ja "Sì!"-tekstejä. Isoisää ahdistivat eniten laulut, joita piti kouluissa laulaa taaperosta saakka päivittäin ja joissa tietenkin ylistettiin kansakunnan isää.

Mussolinissa kiteytyi myös toinen diktaattorien vakio-ongelma. Kun on 20 vuotta päättänyt kaikesta yksin loputtoman jumaloinnin ympäröimänä, eikä rehellistä palautetta kuule, niin suhteellisuudentajuhan siinä menee. Italiassa tämä johti lopulta katastrofaalisiin sotaseikkailuihin ja sisällissotaan, johon isoisäkin muuten osallistui, mutta siinä taisi olla enemmän kyse nuoren miehen seikkailunhalusta ja henkilökohtaisista antipatioista kuin mistään suuresta ideologisesta ristiretkestä.

abneri
Käyttäjä
300 viestiä

25.04.18 klo 09:47 - linkitä tähän kommenttiin: #

Lähihistoria tarjoaa mitä mielenkiintoisempia aiheita yllinkyllin.

WW2 on omalla kohdalla kokeut melkoisen inflaation,enää ei jaksa seurata yhtään History Channelin Hitlerinmetsästys-ihmease-salainen suunnitelma-"dokumenttia".
(Saiko natsit UFO.ilta apua? Voi jumalauta..)

Mielenkiintoa herättäviä aiheita 50-luvulta löytyy mm.lähiöelämän ensiaskeleet ja muodostuminen,automarketit,teknologian kehittyminen,kylmä sota,autot..
Ainoastaan musiikin osalta ei kyseinen vuosikymmen enää niinkään kiinnosta,se alue on mielestäni loppuunkaluttu.

Samoin 60-luku hippeineen ja Vietnamin sotineen on aikalailla läpikäyty alue.

70-luku,varsinkin täällä koti-Suomessa oli ankeaa ja harmaata,
mutta siltikin välimallin maana Idän ja Lännen välissä täällä tehtiin mitä tehtävissä oli. Aiheesta taitaa vaan olla kovin vähän materiaalia,dokkarimuodossa?

Sitten rakas 80-luku..Tästä ajasta en kertakaikkiaan saa negatiivisia mielikuvia,vaikka selvähän se on ettei elämä tuolloin(kaan) ollut
pelkkää naurua ja laulua.
Se oli myös ruusuilla tanssimista! :)

Musiikki,elokuvat,tupladekkimankat,korvalappustereot,videot..Elokuvien katsomisen helppous oli mykistävää,valikoimien laajuus tajunnanräjäyttävää.
Kaikessa oli optimistinen tuntu ja viihtyvyys,mukavuus,helppous.
Kasarifanin silmissä ainakin.

90-luku olikin oikeesti aikuistumisen aikaa,kaikki oli vähän vaikeeta ja alakuloista,puoliväkisin vääntämistä ja harmaata..

2000-luku turhan lähellä tarkastella vielä tarkemmin sen erityispiirteitä.

Mutta tämä kuluva vuosikymmen..Vau.
Teknologian kehitys ja yleistyminen päätähuimaavaa,kaikki viihde on saatavissa ruuduille muutamalla klikkauksella.
Autojen muotoilu kulmikkaan pyöreän mielikuvituksellista,lisävarustelu loputonta.

Mitä kaikkea vielä on tulollakaan,mitä kaikkea tulen vielä tulevaisuudessa näkemään ja kokemaan? Tuskin maltan odottaa!

pirpana
Käyttäjä
825 viestiä

25.04.18 klo 11:21 - linkitä tähän kommenttiin: #

^ Onpas sinulla hienon optimistinen kuva tästä vuosikymmenestä Abneri. Kiva, että olet onnellinen ja kaikkea hyvää sinulle. Tämä vuosikymmen on minulle ollut valinnapaikkoja ja kasvamisen paikkoja täynnä... eli aikuiseksi tulemista. Vielä on paljon kasvamista kohdallani, mutta eiköhän sinne päästä. Yleisesti ottaen en ole tästä vuosikymmenestä kuullut ihmisiltä oikeastaan yhtään mitään hyvää... tuntuu, että ainoa ryhmä joka porskuttaa tyytyväisenä eteenpäin ovat milleniaalit.

Mutta siis joo. Todellakin mielenkiintoinen tarina sinulla Miihkali. Ihan näin kiinnostuksesta tarinaasi ja isoisääsi kohtaan... miten hän päätyi suomeen, vai päätyikö? Jos niin... niin miksi juuri suomeen? Kerro ihmeessä... todella kiinnostavaa kuultavaa.

Keskustelut