Legendaloota

Näettekö usein unia? Itse olen aina nukkuessani jossain toisessa mailmassa,eli siis näen unia harvase yö.
Itselläni suurin osa unista on onnellisia. Harvemmin näen painajaisia. Ihminenhän näkee yön aikana kymmeniä unia, mutta muistaa niistä vain muutaman. Entä onko kukaan nähnyt unta mikä myöhemmin toteutuu?Itse en. Entäs oletteko nähneet sellaista unta että katsotte televisiota ja kuulette mitä tv:ssä puhutaan ja näette samalla omaa unta? Itselleni on käynyt näin useastikkin.

Olisi hauska kuulla teidän öisiä seikkauilujanne. Tässä yksi oma uni, kerron myöhemmin lisää,jos keskustelua syntyy.

Tässä siis yksi karmiva painajainen
Olimme minä,serkku,mummu ja pappa mökillä.Minä ja serkkuni nukuimme mökin vintillä.Olimme vielä hereillä,kun ulkoa ja alakerrasta alkoi kuulua hirveää koputusta ja huutoa ja kiljuntaa.Serkkuni vai Minä(en muista)noh,toinen meistä uskaltuu avamaan vintin oven ja kurkkaamaan ulos.Suureksi hämmästykseksi huomaamme pihan olevan täynnä pieniä orava .Sitten minä vain heräsin..........

Näen suunnilleen joka yö unia ja aika laidasta laitaan. Unet ovat hyvästä! Nojoo, kerran unessa kaverini oli vain kuollut, sain sen siis jotenkin selville siinä unessa. Aamulla kun heräsin oli tarkoitus soittaa tälle kaverille, mutta sitten "muistinkin" hänen olevan kuollut. Jesh, meni kyllä ainakin puoli päivää ennen kuin hoksasin että se oli vain unta. Aika karulta tuntui, mutta en voinut olla nauramatta että mitenkäs noin pääsi käymään!

Aika älyttömiä painajaisia näin pienenä ja usein ne tulivat vielä uusintanakin yhtä usein kuin Anaconda on nyt Neloselta tullut. Ja vielä nykyäänkin välillä, mutta eivät ne sentään enää ole pelottaneet. Joskus juoksen labyrintissa lohikäärmeitä pakoon, joskus jään ikään kuin koukkuun sellaiseen hamsterin juoksupyörässä juoksemiseen niin että vauhti vain kiihtyy eikä lopettaa voi, samaan tapaan kuin jyrkkää alamäkeä juostessa saattaa käydä. Joskus isukkini heitti pikkuveljeäni niin kuin skotit niitä tukkejaan ja päähän siltä lähti irti...

Ehkä useimmin näkemäni painajainen alkaa niin, että äitini on tuttujensa kanssa katsomassa kotimme alakerran ikkunassa, kuinka avaruusraketti lähtee lentoon ulkona parin metrin päässä ikkunasta. No, koko alakertahan räjähtää ja juoksen itse yläkertaan nurkkaan istumaan. Sitten kuulen lentokoneen surinaa ja katson ulos ikkunasta niin näen, että avaruusraketti on muuttunut punaiseksi kaksitasoksi ja lentää ihan kuin minua etsien. Siinä vaiheessa aina herätys.

Yleensä kuitenkin unet ovat paljon miellyttävämpiä ja esimerkiksi mukavien neitosten valloituskin on unessa helpompaa. Eniten taidan silti nauttia jonkin asteen "lucid-unista", eli sellaisista että pystyy itse päättämään unen tapahtumista. Jostain kumman syystä (ei varmaan peleillä ja leffoilla vaikutusta? ) niiden aihe on useimmiten kuin suoraan jostain jännäristä tai sotaseikkailuleffasta, eli siellähän juoksen pyssy kourassa ja yritän puhdistaa bunkkereita tai tunkeutua maanalaisiin kovasti vartioituihin laitoksiin.

SAnotaanko että näen unia kaks kertaa viikossa, niin että muistaisin ne...
Prkl, täytyy men töihi :O

Ahahaa! Nukkuminen on mahtavaa ja vielä hienompaa on muistaa mitä on nähnyt. Joskus on tietenkin kaamea menetyksenmaku kun huomaa että unessa saadut lottovoitot eivät enää löydykään päydältä.

Täähän on hauska topikki! Yhden unen muistan, jossa oli ihan maailmanlopun fiilarit. Siinä olen meidän takapihan terassilla, ja katson taivaalle. Taivas on punainen, ja siellä lentää lentokone liekeissä. Sitten mä vaan kysyn: "tämmösekskö tää ny o menny?"

Ei mitään järkeä, mutta ei kai unissa tarvikaan olla.

Muistan kaksi pahinta painajaista mitä olen viime aikoina nähnyt. Toisessa katsoin Fight Clubin uudestaa enkä enää pitänyt siitä . Toisessa unessa unohdin katsoa Taksin . Hieman erilaisia panajaisia joo .

Kamalimmat painajaiseni yleensä ovat sellaisia, joissa osta kalliilla jotain Komisario Palmu-bokseja tai lasten leffoja. Sitten, kun herää niin sitä aina vilkaisee pelokkaana leffahyllyyn ja huokaisee helpotuksesta: "Huh, se oli vain unta!"
Kerran näin sinänsä hauskaa unta, että olin erikoisjoukoissa, joiden piti estää uusnatsien hyökkäys. Vittu rynnärissä ei ollut panoksia enkä siksi voinut ampua ketään ettekä usko kuinka harmitti, kun natsit ajaa melkein päälle. Sitten siinä lopussa menin natsien pomon asuntoon ja otin nitojan aseeksi, mutta uni loppui just, kun ajattelin niitata sen pomon.

Thoke kirjoitti:

Muistan kaksi pahinta painajaista mitä olen viime aikoina nähnyt. Toisessa katsoin Fight Clubin uudestaa enkä enää pitänyt siitä

En tiedä pysytynkö nukkumaan enää koskaan tuon kuultuani.

Yksi traagisimmista unista on se, kun näin unta että West Ham häviää nousufinaalin 0-1, ja sitten tasan viikko myöhemmin perhanan Kristallipalatsi vei sen matsin 0-1... surullista.

Arsi T. Elokolikko kirjoitti:

Yksi traagisimmista unista on se, kun näin unta että West Ham häviää nousufinaalin 0-1, ja sitten tasan viikko myöhemmin perhanan Kristallipalatsi vei sen matsin 0-1... surullista. :(

Toi on kyllä yks pahimmista elävistä painajaisista! Vieläkään oo oikein toipunu tosta...

Mä näin pienempänä monesti saman unen, joka tais sijottua johonkin tulevaisuuteen, vaikkakin olot maanpinnalla oli aika samanlaiset ku nyt. Mä kävelin jossakin puistossa ja potkiskelin kiviä ja törmäsin joka kerta samaan mummoon ja tietenkin pyysin anteeks, mut se mummo mätkäs muo laukulla takaraivoon. No, ei siinä mitään... Seuraavaks "kuva" leikkautuu kohtaan, jossa avaruusraketti on just lähössä ja mä viisana sällinä meinasin estää sen juoksemalla raketin alle ja herään just sillon, ku raketin perästä alkaa tulla lieskat ja se raketti on lähössä...

Toinen on sit semmonen, et juoksen joskus toisen maailmansodan aikaan jotain natsipaskoja karkuun jossain viemärissä ja mulla on aseenaan vaan pelkkä puukko, kun niillä on rynnäkkökiväärit ja kaikki. Sit jotenkin mä onnistun tappaan ne kaikki parikytä sälliä sillä yhellä puukolla ja musta tehään joku sotasankari.

Että tämmösiä...

Ihan kiva topikki.
Yleensä hyppään ja ponnahdan lentoon unissani, syytä en tiedä.
Laitetaan tänne kesän mittaan hauskoja/karmeita unia, jos sellaisia tulee nähtyä.

Harvoin näen unia, mutta nekin mitä olen nähnyt ovat olleet ihan outoja.
Tosin kerran näin unta että meidän koulun räjäytti Iso-Arska, joka taisi olla hyvä uni.

Harmi etten nyt juuri muista mitään unia, vaikka näen niitä lähes joka yö. Noh, jos muistan jonkun "säädyllisen" unen, niin kerron sen tänne... On se jännä juttu että niitä harvemmin muistaa...

Painajaiset on ikävä kyllä harvinaista herkkua...

Aika harvoin muistan uniani,yleensä unet ovat ihan arkisia asioita, ei mitään lentelyä eikä sota hommeleita.

Low Rider kirjoitti:

Yleensä hyppään ja ponnahdan lentoon unissani, syytä en tiedä.

Meikäläiselläkin on aika usein tuollaisia unia. Eräs ikimuistoisimmista unista on tällainen: Minä istun naapurimme tontilla nojatuolissa. Tuolin ympärillä härräävät naapurimme kolme lasta. Minut on sidottu kiinni tuoliin ja myöhemmin minä pompahdan ylös taivaalle. Vähän ajan päästä tipahdan melkein samalla paikalle mistä olin lähtenytkin.

Toinen eräs ikimuistoinen uni: Olen kaverini talossa, jonka ympärillä on pelkkää metsää. Näemme metsässä jotain... Ne ovat susia Susia lähestyy kymmenittäin taloa ja ne ovat todella isoja. Kaverini isällä on kuitenkin mahtava asevarasto ja sitten käymmekin yhteistuumin ikkunoiden ääreen paukauttelemaan susia. Pistoolit, kiväärit ja haulikot pamahtelevat, kunnes sudet ryntäävät sisään ja.... NAKS! Heräsin.

Yksi tasaisin välein toistuva uni on mulla sellainen, että olen jossain kuutiossa, saakelin isossa sellaisessa, pikkuhiljaa niskaan lähestyy jokin kappale, minkä alta ei ehdi pois, koska "maan" vetovoima on niin kirotun suuri että liikkuminen on hidasta/raskasta/epämukavaa. Tietenkin herään jonkin ajan kulutta, ennen kuin niskaani on tipahtanut em. palikka

Parhaita unia on kyllä... piruako mää tätä teille selitän!

Näen aika usein unia, mutta en enää muista minkälaista unta näin aamulla (muistan vain nähneeni jotain unta). Painajaisia ei ole tullut nähtyä enää aikoihin, mutta pienempänä näin aika usein painajaisia, joista osan muistan vieläki aika elävästi. Yhdessä unessa jonka näin monia vuosia sitten olimme perheeni kanssa leiriytyneet setäni pihaan ja nukuimme teltassa. Tämä oli jokin yleinen leirintäalue ja siellä oli kymmenittäin telttoja. Yhdessä teltassa majaili isäni(!) ja hänen työkaverinsa, jotka ampuivat tykillä muiden telttoja(!!). Lopuksi heidän tykkinsä jotenkin jumittautui ja heidän telttansa roihahti liekkeihin. Tullut pienempänä katsottua selvästi liikaa toimintaleffoja. Muutaman kerran olen nähnyt jotain hyvää unta, josta ei haluaisi edes herätä ja sitten olen herännyt viideltä aamuyöllä siihen että jalasta rupeaa vetämään suonta! Ehkäpä vittumaisin herätys mitä voi olla.

Siperia Jones kirjoitti:

Näen aika usein unia, mutta en enää muista minkälaista unta näin aamulla (muistan vain nähneeni jotain unta).

Ärsyttävää, eikö vain?

Pari ircissä (leffatykki kannulla) tullutta mietettä:

<lutikka> ai niin tuossa yks yö näin semmosta unta että ratsastin clint eastwoodin kans hevosella preerialla... kyllä siinä herätessä oli ihmettelemistä että josko sitä pikkasen vähentäs tuota länäreitten kahtomista

migelo> no ei siinä mitään, oonhan mäkin ollu al pacinon ja johnny deppin kans kahvilla.

Itse näin unta tossa toissaviikolla että joq skinnari tuli kaupungilla tosta vaan ja veti kurkun auki. (onpas erikoisia unia.)

Tosta lentelystä sanotaan, että se merkkaisi suuria kykyjä, tai halua paeta Eihän ne unet niin yksioikoisia tulkita toki ole, mutta eniveis.

Olettekos koskaan pystyneet hallitsemaan unianne? Ite oon pari kertaa huomannut uneksivani, ja ehtinyt tekemään hetken mitä lystään. Yleensä silloin vaan innostuu niin paljon, että herää oitis.

Aikoinaan tulleessa leffahullut-dokumentissa muuten eräs totesi nähneensä mustavalkoista unta, mutta joutuneensa keskeyttämään sen, koska kuvasuhde oli väärä