Kysy ja vastaa

Foorumin päävalikkoonLegendaloota › Kysy ja vastaa

John117
Käyttäjä
127 viestiä

29.02.20 klo 12:00 - linkitä tähän kommenttiin: #

Juu sama havainto. Koneella ei juurikaan mainokset häiritse koska Adblock Plus päällä, mutta telkkarin kanssa sitten aivan toinen homma. Oma suosikki on 15 sek. pituinen mainos, jota ei voi skipata. Tuo saattaa siis tulla myös kesken videon. Mutuilulla muistelisin että on lataajastakin kiinni kuinka paljon mainostuloja haluaa juutuupiilta.

Brutus
Käyttäjä
957 viestiä

29.02.20 klo 13:47 - linkitä tähän kommenttiin: #

Itsellä on hulluimmillaan tullut jopa puolentoista minuutin pituisia mainoksia tubessa, parhaimmillaan kaksi tai kolme peräkkäin ja mieluiten kesken sen videon. Luojan kiitos adblockereille tai muuten netti olisi täysin käyttökelvoton noiden mainosten takia. Eiköhän nämä henkireiät kuiteskin jossain vaiheessa vielä kielletä kaiken maailman lobbaajien ansiosta ja pakoteta siirtymään johonkin maksullisiin palveluihin mallia Spotify.

Muistan kun joskus koetin Spotifyn ilmaisversiota ja vajaan muutaman päivän jälkeen halkesi jo pää niihin hirveisiin mainoksiin siinä. Ne on todennäköisesti suunniteltukin mahdollisimman ärsyttäviksi ja aivovammaisiksi että saadaan ihmiset kiusattua maksamaan ettei tarvitse niitä kuunnella. En käytä Spotifyta tai muita vastaavia musiikin striimauspalveluja edelleenkään, pitäköön tunkkinsa. Niistä kuunteluista ei todellisuudessa kuitenkaan makseta artisteille paljoa mitään, joten sekään jeesustelu ei enää auta. Suosikkiartistinsa pitää paremmin leivässä käymällä niissä konserteissa ja ostamalla fyysistä kamaa.

John117
Käyttäjä
127 viestiä

29.02.20 klo 17:49 - linkitä tähän kommenttiin: #

Tsiisus tuon pituisilla mainoksilla loppuisi kyllä videon katselu välittömästi. En ole itse törmännyt. Nyt on jo joku youtube premium olemassa, jota tyrkyttää silloin tällöin maksua vastaan. Kyllähän tuollainen massiivinen videopalvelu on monelle taholle aikamoinen sateenkaaren pää, kirstu on jo nyt avoinna. Eri asia koska tosiaan muuttuu perustallaajalle liian veemäiseksi käyttää. Spotikan preemiumissa muuten äänenlaatukin paranee tuon tilauksen myötä. Ja perusversiolla ei voi selata edes omia soittolistoja makunsa mukaan, vaan randomilla pitää mennä. On ne nerokkaita pisnesmiehiä.

Dekkari
Käyttäjä
254 viestiä

18.03.20 klo 09:33 - linkitä tähän kommenttiin: #

Olen eilisestä saakka huomannut sellaisen oudon jutun, että youtubessa ei enään kommentit näy lainkaan. Homma on siis sellainen, että siinä kohdassa missä kommentien pitäisi näkyä pyörii vain lataus muttei mitään kommenteja tule näkyviin. Muuten sivu kyllä toimii normaalisti ja kaikki muu latautuu.

Ei tämä nyt häiritse, koska en minä siellä ensisijaisesti ole kommentteja lukemassa, mutta jossain videoissa olisi mukava, että kommentitkin näkyisivät.

Brutus
Käyttäjä
957 viestiä

18.03.20 klo 13:51 - linkitä tähän kommenttiin: #

Itsellä näkyy ihan normaalisti. Ootko vähään aikaan päivittänyt/vaihtanut adblockerin asetuksia, jos liiittyis johonkin sellaiseen?

Dekkari
Käyttäjä
254 viestiä

18.03.20 klo 15:19 - linkitä tähän kommenttiin: #

^En ainakaan tietääkseni. Täytyy varmaan vaan odottaa, että tulevat.

E: Kommentit alkoi taas näkymään, kun kirjauduin youtube-käyttäjällä sisään. Kirjauduin ulos ja kommentit näkyy taas.

JustinHenryFan
Käyttäjä
59 viestiä

29.04.20 klo 21:03 - linkitä tähän kommenttiin: #

Tänään kiinnostaisi tietää, onko teille suosikkifilosofeja? Kenen ajatukset osuvat hyvin yhteen omiesi kanssa? Onko joku filosofi tarjonnut valaistumisen kokemusta? Tai jonka ajatusten pariin palaat aina uudelleen? Ehkä jopa joku, jonka ajatusmaailmaa et ole vielä ihan ymmärtänyt, mutta haluaisit?

Jurpo
Tähtääjä
1128 viestiä

30.04.20 klo 12:54 - linkitä tähän kommenttiin: #

Yksikään filosofi ei tarjonnut ns. valaistumista, joskin lukion filosofian opettaja sai sen aikaan. Jotenkin vain innostuin ajattelemaan asioita laajemmissa yhteyksissä. Kyseisen asian hyöty on kyseenalainen.

Saksalaiset filosofit ovat itseä miellyttäneet suuresti. Friedrich Nietzsche on kyseisen tieteenalan/taidemuodon kiistattomin rocktähti sikailevan verbaalivätsintänsä ansiosta. Ukko pamautti kaiken yksilöön ja yli-ihmisen käsite on melkoisen vahva ja rinnastuu moraalikäsitteissään psykologiaan. Arthur Schopenhauer on toinen ja ennen kaikkea miellyttää filosofisen pessimismin perusteella. Entropia, rappio ja todellisuus juuri ja juuri eteenpäin kitisevänä rääkkäviritelmänä on valitettavan validi huomio.

Brutus
Käyttäjä
957 viestiä

10.05.20 klo 19:00 - linkitä tähän kommenttiin: #

JustinHenryFan kirjoitti:

Tänään kiinnostaisi tietää, onko teille suosikkifilosofeja? Kenen ajatukset osuvat hyvin yhteen omiesi kanssa? Onko joku filosofi tarjonnut valaistumisen kokemusta? Tai jonka ajatusten pariin palaat aina uudelleen? Ehkä jopa joku, jonka ajatusmaailmaa et ole vielä ihan ymmärtänyt, mutta haluaisit?

Pahoittelut myöhästyneestä vastauksesta, tässä on ollut vähän kaikenlaista juttua ettei ole ehtinyt tai jaksanut kirjoittaa mitään.

Itselle se filosofien numero uuno on aina ollut Platon. Ihan jo siitä syystä, että länsimainen kulttuuri on pitkälti platonisen ajattelun läpikyllästämä, kiitos kristillisen ajattelun. Platonin ajatteluhan sai inspiraatiota silloisesta matemaatikasta, johon Platon tutustui pythagoralaisten kautta. Platonistisessa mallissahan maailma jaetaan ajattomiin ja universaaleihin ideoihin ja niiden triviaaleihin aistimaailman ilmentymiin samaan tapaan kuin matematiikassa lähestytään teorioita ym. ja yksittäisiä havaintoja. Esimerkiksi joku yksittäisen kolmion sivun pituus ei oikeasti merkitse matemaatikoille yhtään mitään, mutta kolmion sivun yleinen määritelmä ja siitä johdetut kaikille kolmion sivuille johdetut universaalit tulokset onkin sitten vähän eria asia.

Platoninen malli antaa lisäksi mukavat lähtökohdat pohtia kaikenlaisia kulttuuri-ilmiöitä ja vaikka tarinankerronnallisia juttua. Yhtenä perinteisenä seikkailutarinoiden trooppinahan sankari on enemmän ideoiden tain jonkin periaatteen kuin rahan perään, kun taas paha ahnehtii tyypillisesti vaan valtaa ja mammonaa. Ihan puhdasta Platonia.

Platonin ajattelun ajattomuudesta ehkä kertoo jotain, että miehen n. 400 eKr. kirjoitettu visio utopistisesta valtiosta vastaa modernia ideologista diktatuuria, joita alettiin nähdä vasta joskus 1800-luvulla. Platonin mallissahan valtio on muodostettu konkreettisen maallisen ideologian pohjalta ja siinä täydellinen valta kuuluu filosofeille eli ideologeille, jotka ovat luonnollisesti omaksuneet vain ja ainoastaan Mestari Platonin itsensä opit.

Toinen lukiovuosien suosikki on Karl Popper. "Vapaa yhteiskunta ja sen viholliset" tuli luettua joskus vanhaan aikaan pariinkin otteeseen. Popper ei tietenkään pitänyt Platonin valtiota kovinkaan suuressa arvossa.

Jurpo
Tähtääjä
1128 viestiä

10.05.20 klo 20:50 - linkitä tähän kommenttiin: #

Platonin ideaalimallin suurena kritiikkinä voi sanoa että jokainen asia on jotain tiettyä tarkoitusta varten. Pyrkimys kohti ideaalista muotoa väistämättä johtaa kehitykseen mm. parempien hyötysuhteiden ja puhtaammin palavien polttoaineiden kanssa ja se on edistyksen perusedellytys.Tarinakerronnan idealistisen sankaritroopin vastakohtana myös paha voi monesti pyrkiä kohti ihannetta. Tuoreena muistona FF7:n protagonisti Cloud pyrkii kohti selkeää, fyysistä päämäärää ja antagonisti Sephiroth taas paljon abstraktimpaa määränpäätä jotka ovat ristiriidassa. Tietysti tässä esimerkissä protagonisti on äärimmäisen vakavassa henkisessä sekavuustilassa ja antagonisti on keskittynyt ja tietoinen.

Ideaalimuoto on se joka teoriassa on täydellinen aina, mutta empiirinen todellisuus aina vaatii kompromisseja ja sovituksia.

Brutus
Käyttäjä
957 viestiä

10.05.20 klo 21:38 - linkitä tähän kommenttiin: #

Yhtenä Platonin ajatteluun liittyvänä historiallisena kummallisuutena ihmisillä on tyypillisesti ollut taipumus vääntää tuo ajattelu jonkinlaiseksi epämääräiseksi uskonnolliseksi mystiikaksi. Osittain tästä syystähän keskiajalla Platoniin suhtauduttiin katolisen kirkon piirissä melko nihkeästi ja suosittiin ennemmin Aristoteleen kirjoituksia, tai näin ainakin muistan joskus ammoin lukeneeni.

Edit. Miten muuten toimii Jurpolle saksalaisista filosofeista Karl Marx? Marxilainen filosofiahan oli syntyjään lähempänä jonkinlaista suurta myyttistä maailmanselitystä, jossa nojataan aika lennokkaisiin oletuksiin vähän kaikesta ihmisen psykologiasta lähtien. Modernien tieteiden tuloksilla pystytään helposti vetämään pohja suurimmalta osalta niistä oletuksista.

Luin joskus yhden hyvän artikkelin, jossa uumoiltiin sen Marxin filosofian nykyajan suosion johtuvan juurikin siitä tietystä epäloogisuudesta ja mystisyydestä, mikä vetoaa joihinkin ihmisiin. Kommunismin perusajatuksenahan on, että ihmiset elivät joskus utopistisessa agraariparatiisissa jonkinlaisena kasvottomana muurahaisparvena, mutta yksityisomistus ja kapitalismi tuhosivat tämän pyhän ykseyden ja toivat pahuuden ja sorron maailmaan. Luonnollisesti kommunismi nähdään tuossa jonkinlaisena deterministisen kohtalon viitoittamana luvattuna paluuna paratiisiin ja pyhään ykseyteen, Marxin ja Leninin kaltaiset sepät itse ovat siinä ajattelussa jonkinlaisia profeetallisia hahmoja.

Jurpo
Tähtääjä
1128 viestiä

11.05.20 klo 18:31 - linkitä tähän kommenttiin: #

En itse erityisemmin ole tutustunut Marxin filosofiaan. Ehkä se johtuu suuresta epäluulostani kaikkia yhden selityksen näkemyksiä kohtaan. Yksi selitys voi pitää hyvinkin paikkansa kun jätä huomioimatta muut vaikuttavat tekijät. Marxismi on yksi monista helpoista ja selkeistä selityksistä kaikkeen.

Täsmällistä lähdettä en muista, mutta Marx itse taisi itse kiistää olevansa marxisti. Ehkä hän näki millaista satoa hänen filosofiansa alkoi kasvattaa...

Miihkali
Moderaattori
2598 viestiä

20.05.20 klo 15:31 - linkitä tähän kommenttiin: #

Olen kyllä hiukan eri mieltä siitä, että Marxin filosofia olisi jotenkin silmiinpistävän epäloogista tai mystistä, tai että se olisi tästä johtuen nykyään erityisen suosittua.

Jälkimmäiseen voi todeta, että eduskunnassa ei nykyään ole yhtään marxilaista puoluetta, kun vuonna 1958 SKDL:llä oli peräti 50 edustajaa. Vasemmistoliitostakaan ei taida löytyä yhtään edustajaa, joka olisi marxilainen sanan perinteisessä merkityksessä (= siirtymä kollektiiviseen tuotantovälineiden omistukseen vallankumouksen kautta).

Tietenkään Marx ei ollut oikeassa, mutta ei mielestäni voi myöskään väittää, että hänen oppinsa olisivat jotenkin poikkeuksellisen salatieteellisiä verrattuna muuhun tuon ajan tieteeseen. Kemiaa, fysiikkaa ja muita kokeellisia tutkimusaloja lukuunottamatta 1800-luvun tiede muistutti monessa suhteessa retoriikkaa. Esitettiin teesi ja sitten argumentoitiin sen puolesta erilaisin ajatuskokein ja havainnollistavin esimerkein.

Esimerkiksi evoluutioteorian puolesta argumentoitiin hyvin samankaltaisin keinoin kuin marxilaisuuden puolesta. Darwinhan ei mihinkään determinismiin uskonut, mutta melkein kaikki muut 1800-luvun lopun evoluutiobiologit uskoivat. Itse asiassa darwinismi (luonnonvalinta) oli ennen mendelismiä marginaalinen näkökanta, vaikka evoluutio sinänsä hyväksyttiin todeksi. Selitysmalleina suosittiin lamarkismia ja muita ”tarkoitushakuisia” prosesseja.

Marx tavallaan sovelsi tätä ajattelutapaa yhteiskuntatieteisiin ja historiaan. Moni katsoikin, että Marx teki sosiologialle saman kuin Darwin biologialle — enää ei tyydytä luetteloimaan yksittäistapauksia vaan pyritään hahmottamaan kokonaisuutta määrittäviä lainalaisuuksia.

Ajan tällä takaa sitä, että vaikka marxilaisuus on utopistista, niin en kuitenkaan usko että ”mystisyys” tai ”epäloogisuus” selittävät sen pitkäkestoisen suosion. Sinänsä mielenkiintoista on kyllä se, että varhaiset marxilaiset korostivat ”tieteellistä sosialismia”, mutta nykyään puhutaan mieluummin arvovalinnoista. (Oman kokemukseni mukaan modernit äärivasemmistolaiset ovat pikemminkin Bakuninin ihailijoita. Varmaankin siksi, että anarkismia ei ole kokeiltu käytännössä samassa mitassa kuin kommunismia.)

Sivumennen sanottuna Platon on kyllä paljon mystisempi kuin Marx, jos lähdetään ihan vaan nykynäkökulmasta vertailemaan. Ensin mainitulla oli kaikenlaisia oppeja esim. siitä, että ihmiset ovat oikeastaan tähtiä, eli täydellisen pyöreitä valoa hohtavia palloja. Vaikeahan sitä on enää jälkeenpäin sanoa, missä määrin Platonin opit olivat havainnollistavia ajatuskokeita ja missä määrin tarkoitettu kuvaamaan objektiivista todellisuutta, mutta kyllä ne ymmärtääkseni ainakin jossain määrin pyrkivät myös jälkimmäiseen.

Brutus
Käyttäjä
957 viestiä

20.05.20 klo 17:10 - linkitä tähän kommenttiin: #

Voihan sen toki noinkin nähdä, että Marx oli kyllä oman aikansa mittapuulla ennen moderneja tieteitä aika lailla asian ytimessä samoilla leveleillä muiden aikansa tieteentekijöiden kanssa, eihän siitä kovin kauan ollut tuossa vaiheessa aikaa kun tähtiteilijätkin väsäsi jotain horoskooppeja ja ennusti tähdistä. Sisäisestihän se Marxin ajattelu on oikeasti tosi loogista tavaraa, mutta siinä on tosi paljon täytetty kaikenlaisia aukkoja parhaimmillaankin ihme villeillä veikkauksilla, esim. liittyen ihmisen peruspsykologiaan, perinnöllisyyteen, esihistoriallisista kulttuurisista ja yhteiskunnallisista kehityslinjoista ym.

Marxhan muistaakseni näki Darwinin evoluutioteoriankin tukevan omaa fantasiaansa, mutta myöhemmin tietenkin huomattiin että asia on päinvastoin, minkä vuoksi kommarimaissa perinnöllisyystieteet käytännössä hävitettiin kapitalistisena valheena, biologit lähetettiin leireille ja kouluissa opetettiin poliittisesti korrektimpaa lysenkolaista näkemystä vielä 60-luvulla. Ilmeisesti jatkuvat nälänhädät ja maatalouden rappio lopulta pakottivat kovemmatkin kommarit miettimään sitä aatettaan vähän uudestaan.

Muistan joskus alkuaikoina käyneeni parilla sosiologian kurssilla, millä tuota Pääomaa hehkutettiin jonain sosiologian klassikkona ja hurjan tieteellisenä teoksena, mutta parhaimmillaankin niitä teesejä on johdettu Hegelin ja parin muun aikansa muotifilosofin epämääräisistä spekulaatioista, ja argumentit niiden puolesta on vastaavasti parhaimmillaan tyyliin "kapitalistiset huijjjarit sanovat että asia on noin, mutta oikeasti se onkin näin kun minä sen sanon!". Olen siis lukenut tuon opuksen itsekin joutessani joku vuosi sitten.

Puhtaasti Marxin alkuperäisiin linjoihin nojaavia tuskin on nykyään kuin niiden puritaanisimpien änkyräkommunistien omissa runkkuringeissä, valtavirran marxilainen ajattelu keskiluokkaistui ja akateemistui jo aikaa sitten joskus 60-luvulla pois siitä vanhan liiton rasvanahkaduunarien vallankumousliikkeestä. Nykyään sitä sovelletaan lähinnä yhteiskunnallisen, kulttuuritieteiden, sukupuolitutkimuksen alalla sekä kaikenkarvaisten epätasa-arvon perään murehtivien oppisuuntien jutuissa. Jonkinlaisia ihan virallisesti yliopistossa oppimateriaalina käytettyjä kirjoja aiheesta löytynee nykyään helposti, koska kriittinen teoria, miljoonannen aallon feminismi, rotuteoriat, queer-jutut ym vastaavat postmodernit suuntaukset on niin valtavirtaa.

Yksi syy, miksi itse vaihdoin aikoinaan kulttuuritutkimuksesta luonnontieteelliseen oli juurikin tuo helvetillinen politisointi noilla aatteilla, kun se ala nojautuu niin vahvasti subjektiiviselle tulkinnalle. Omalle kohdalle osui parikin kertaa noita änkyräkommunisteja, jotka ilmeisesti pitivät opiskelijoita ihan tyhminä ja lähinnä käyttivät luentoaikansa sen syöpäisen aatteensa levittämiseen. Ne luennot muistutti oikeasti jonkun herännäisuskonnollisen liikkeen kokouksia, jossa luennoitsija nyyhkii ja raakkuu vuorotellen hurmiossa ensin maailman syntisyyttä ja sitten päälle vähän aatteen sanaa lohduksi. Muistan hulluimpia pätkiä edelleen ulkoa.

Marxin ja kumppaneiden ajattelussa ottaa itseä erityisesti aivoon se tietty kollektivismi, jossa ei lähtökohtaisesti edes yritetä tarkastella ihmisiä yksilöinä, vaan tietyn epämääräisen kiveen hakatun luokan/rodun/sukupuolen ym. edustajana, jolle yleistetään sitten kaikki tiettyyn kategoriaan teorian mukaan kuuluvat ominaisuudet. Näin siis suomalaisetkin ovat syyllisiä afrikkalaisten orjuuteen lähinnä sillä perusteella että suomalaisetkin ovat enimmäkseen valkoihoisia, köyhät ja invalidisoituneet miehetkin kuitataan etuoikeutettuina sortajina, kaikki kapitalistit ovat moraalittomia rosvoparoneita ja työläiset sorrettuja sankareita ym. Marxin aatteella ja sen sovelluksilla on muutenkin paha taipumus rakennella noita epämääräisiä vastakkainasetteluja kun ihmisten tilaa ei lähtökohtaisesti nähdä ihmisestä itsestään ja omista valinnoistaan riippuvana juttuna vaan tyypillisesti sitä lähestytään suoralta kädeltä todisteena jostain ylimaallisesta sortorakenteesta.

Platon on kieltämättä aika abstraktia ja mystistä verrattuna myöhempiin juttuihin, mutta oman aikansa mittapuulla jne. Platonin aikaan ajatus jumalista irrallisista luonnonlaeista oli vielä uusi juttu ja sen alkeellisen matematiikan ympärille perustettiin kaikenlaisia ihme uskontoja ja mysteerikultteja. Mainitsinkin siitä mystisyydestä jo pari viestiä ylempänä.

Vaikka ei tätäkään hölynpölyä kannata mitenkään vakavissaan ottaa. Filosofia on aina ollut vähän sellaista satuilua kyllä muutenkin, nykyäänkin ainut vähänkään vakavasti otettava on käytännössä pelkkä etiikka ja joku kielentutkimus, koska kaikelle muulle on olemassa ihan erityistieteetkin. Luonnontieteellisessä noin yleensä lähinnä naureskellaan näille taivaanrannan maalareille. Kaiken maailman supertähtifilosofien ja tiedemiesten kohtaamisista on olemassa vaikka kuinka herkullisia kaskuja, kuten eräskin kerta kun feministit yrittivät kumota suhteellisuusteorian retorisilla kielipeleillä tai kun yksi pallopää koetti todistaa jonkun hölynpölyteoriansa oikeasi jakamalla hatusta vetämänsä kaavan nollalla.

Edit. Ihan tasapuolisuuden vuoksi on pakko vielä mainita, että Ayn Randin äärimmäisyyksiin viety "kommunismintappoliberalismi" on vähintään yhtä pimahtanutta ja heikolla pohjalla olevaa kamaa kuin Marxinkin.

Jos muuten Marxin ajattelun suora tai epäsuora vaikutus nykypäivän filosofiaan, yhteiskuntieteisiin ja kulttuuriin yleensä kiinnostaa noin teoriamielessä, niin Marxismi-Freudismi [en.wikipedia.org] on aika jännää kamaa. Tässä siis yhdistellään syvyyspsykologian teoriaa Marxin/Marxista inspiraationsa saaneeseen ajatteluun, tuloksena on kaikenlaista ihan kiinnostavaakin settiä eikä pelkkää sortoherutusta ja vallankumouskiihkoilua. Noita keskeisiä kirjoja on tietääkseni suomennettukin ja niitä pitäisi löytyä jonkin verran yliopiston kirjastosta alkuperäiskielisenäkin.

Miihkali
Moderaattori
2598 viestiä

21.05.20 klo 08:04 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kommentoin asiaa historiantutkimuksen näkökulmasta, koska olen itse opiskellut sitä.

Mielestäni koko marxilaisuuden käsite on sellainen, ettei sitä ole liiemmälti järkeä käyttää muissa kuin historiallisissa asiayhteyksissä. Jos sana voi tarkoittaa melkein mitä tahansa, niin siinä käy niin, ettei se tarkoita enää mitään. Kyllä Suomessakin on ihan näkyvillä paikoilla hahmoja, jotka mielellään vihjaavat kaiken vähänkään vasemmalle kallistuvan olevan marxilaisuutta — tutki sydäntäsi; tiedät sen olevan totta. (Samanlaisen merkitysinflaation on kokenut fasismi. Ehkä siksi, että ”fasisti” tai ”marxilainen” kuulostaa jotenkin asiantuntevammalta kuin ”natsi” tai ”kommari”.)

Epäilemättä Marxin epäsuora perintö elää yhteiskunnassamme. (Sama pätee tietysti myös Platoniin, Jeesukseen, Lutheriin tai vaikka siihen Darwiniin.) Tämähän ei automaattisesti edes ole mikään huono asia — samalla logiikalla voitaisiin ”todistaa” kasvissyönnin olevan väärin, koska Hitler oli kasvissyöjä. Henkilökohtaisesti ajattelen, että Marxin perusteesien (työn ja pääoman ristiriita, yhteiskuntaluokkien välinen konflikti) pohjalta voi kyllä tehdä varsin kiinnostavaakin tiedettä, kunhan niitä muistaa soveltaa maltilla.

Marxilaisuuden ongelmallisempi perintö liittyy mielestäni pikemminkin siihen, että tietyissä radikaalimmissa älykköpiireissä pyritään — hiukan ”tieteellisen sosialismin” tapaan — nostamaan omat poliittiset ja moraaliset tavoitteet eräänlaisiksi aksiomaattisiksi totuuksiksi. Tieteessä tällä on sellainen ikävä vaikutus, että tutkijan vakaumus nostetaan osaksi epistemologiaa sen sijaan että se problematisoitaisiin.

Marxhan piti kommunismia lainomaisena totuutena. Teorian mukaan työläisissä syttyisi aatteen palo viimeistään siinä vaiheessa, kun he kuulevat ilosanoman eli saavuttavat luokkatietoisuuden. Käytännössä kävi kuitenkin niin, että oli ihmisiä, jotka tunsivat Marxin teokset perin pohjin eivätkä silti olleet samaa mieltä. Tämä selitettiin sitten ”väärällä tietoisuudella”, jossa ihmiset luulevat ymmärtävänsä Marxia mutta eivät kuitenkaan oikeasti ymmärrä.

Tietoisuusajattelu, ikävä kyllä, omaksuttiin kylmän sodan vuosina lähes sellaisenaan radikaalifeminismiin. Tällainen sisäänrakennettu kumoutumattomuus ja samanmielisten porukassa tapahtuva katkeruuden ja radikalismin lietsominen on minulle ehkä se suurin ongelmakohta modernien kriittisten ajattelijoiden opeissa. Sillä on myös tapana myrkyttää keskusteluilmapiiri, koska eri mieltä olevat määrittyvät silloin lähtökohtaisesti joko vähän tyhmiksi tai suorastaan moraalittomiksi.

Onkin vähän surullista, että yliopistolaitoksen pitäisi olla järjen ja tiedon linnake, mutta käytännössä se on aina ollut myös radikalismin tukikohta. Sata vuotta sitten ylioppilaat olivat järjestään äärioikeistolaisia, 50 vuotta sitten jylläsi äärivasemmisto. Eihän se sinänsä tietenkään ole yllättävää, kun kootaan samaan paikkaan nuoria, älykkäitä ja toimeliaita ihmisiä. Voi olla, että tämä on sellainen ilmiö, jonka likapyykkiä ei koskaan oikein ole pesty kunnolla, ellei sitten kulissien takana. En minä mitään totuuskomissioita kaipaa, mutta kaipa asiasta voisi vähän nykyistä enemmän keskustella.

Pohdin kyllä ihan sattumalta muutama päivä sitten, että yksi hyväkin puoli siihen kylmän sodan ajan yliopistomarxilaisuuteen liittyi — nimittäin riippumatomuus. Sen kautta varsinkin humanistiset tieteet asemoivat itsensä todella tukevasti ja pysyvästi oppositioon. Tavallaan sekin on tasapuolista, kun urputuksen määrä on pitkällä aikavälillä vakio riippumatta siitä, mitä ympäröivässä todellisuudessa tapahtuu. Tämähän ei ole mikään itsestäänselvyys. Esimerkiksi historiantutkimuksen tehtävänä monessa maassa on edelleenkin tuottaa omalle kansakunnalle mahdollisimman ylevä ja pitkä historia. Suomessakin on ainakin Perussuomalaisten taholta esitetty tämänsuuntaisia toiveita.

Antiikin Kreikasta sen verran, että kyllä se Platonin metafysiikka on melkoisen kummallista kamaa jopa aikalaiskontekstissa, ja ymmärtääkseni hänen oppinsa herättivät jo tuolloisissa kollegoissa hämmennystä. En ole mikään asiantuntija, mutta olen jotenkin ajatellut, että Platonin oppien idiosynkraattisuus johtuu toisaalta esteettisten, abstraktien ideaalien painottamisesta ja toisaalta (kreikkalaiselle ajattelulle toki muutenkin tyypillisestä) apriorisen päättelyn suosimisesta empirismin kustannuksella. — Alkuperäinen pointtinihan oli joka tapauksessa se, että jos mystisyys on Marxin suosion tae, niin silloin Suomessa pitäisi olla useampikin platoninen puolue.

Muistaakseni on olemassa ihan tutkimusnäyttöä siitä, että ihmisen poliittinen vakaumus syntyy pitkälti jo varhaislapsuudessa. Tietenkään lapset eivät vielä ymmärrä politiikkaa sinänsä, mutta tuolloin määrittyy yksilön ihmis- ja maailmankuva, jonka pohjalle poliittiset kannat sitten myöhemmin muotoutuvat.

Brutus
Käyttäjä
957 viestiä

21.05.20 klo 18:25 - linkitä tähän kommenttiin: #

Heitän tähän vielä lyhyesti (lol) jotain ja jätän koko jutun sitten sikseen...

Miihkali kirjoitti:


Mielestäni koko marxilaisuuden käsite on sellainen, ettei sitä ole liiemmälti järkeä käyttää muissa kuin historiallisissa asiayhteyksissä...

Vähän samansuuntaista ajattelua toki elättelen itsekin, siis marxilaisella filosofiallahan on oikeasti niin rikas historia eri sovellusalueineen, ettei niitä kaikkia olekaan mitään järkeä kutsua sillä alkuperäisella nimellä sen aidon ja oikean lisäksi, enintään jollain tarkentavalla päätteellä. Ilman muuta tästäkin maasta löytyy näitä kaikkia tyyppejä, jotka pistää kaiken ikävän marxismin, fasistien tai minkä lie tiedustelupalveluiden pussiin, mutta mitä väliä? Ainakaan tietääkseni väitteiden paikkansapitävyys ei riipu sanojasta tai miten hörhöltä se juttu ehkä ulkoisesti kuulostaa.


Epäilemättä Marxin epäsuora perintö elää yhteiskunnassamme. (Sama pätee tietysti myös Platoniin, Jeesukseen, Lutheriin tai vaikka siihen Darwiniin.) Tämähän ei automaattisesti edes ole mikään huono asia...

Sanoiko joku, että kaikki Marxin perintö on suoraan pahaa? Pelkästään Marxin Pääoma on painoksesta riippuen joku 2000-2500 sivua pitkä kokonaisuus, ja vaikka siitä suuri osa nykynäkökulmasta roskaa onkin, niin kyllä sieltä aina joku ihan asiallinenkin näkökulma ja pointti löytyy, kuten tuossa viimeisessä kappaleessa itsekin totesin tuosta marxismi-freudismista. Marxin aikaanhan vallitsi täysin erilaiset näkökulmat taloustieteessäkin, joten moni pikkunippeli tuosta ajattelusta on ollut siihen aikaan ihan tervetullut lisä ja tarkennus muuten tosi yksipuoliseen talousoppiin.


Marxilaisuuden ongelmallisempi perintö liittyy mielestäni pikemminkin siihen, että tietyissä radikaalimmissa älykköpiireissä pyritään — hiukan ”tieteellisen sosialismin” tapaan — nostamaan omat poliittiset ja moraaliset tavoitteet eräänlaisiksi aksiomaattisiksi totuuksiksi...

Kyllä, nimenomaan näin. Itse näen ongelmalliseksi, että niitä Marxin teorian heikommalla pohjalla olevia epämääräisiä puolia on lähdetty soveltamaan ja tunkemaan näihin akateemisiinkin juttuihin. Tästä juurikin tulee se tiettyjen hörhöliikkeiden ym. vastaavien sovellusalueiden ongelmallisuus itsellä.

Niistä ongelmallisista puolista erityisesti, että Marx poliittisena ajattelijana edustaa aika tyypillistä aikansa utopistia, jolle kaikenlainen sosiaalinen valtahierarkia edustaa sortoa, ja Marxin teoriassa kapitalismin hierarkia perustuu yksityisomistukselle ja vastaavasti tasa-arvon ihanne tasapäistämiselle, jossa kaikki on pakotettu samalle tasolle lähtökohdista riippumatta. Käytännössä kaikki sosialismin ja kommunismin perusteeseistä on johdettu näistä lähtökohdista, myös kirkon ja uskontojen, valtion ja jopa perheen tuhoaminen. Kilpailullisia markkinoita ei tuolla ajattelulla voi hyväksyä, koska kilpailussahan on voittajia ja häviäjiä. Kun kapitalististen yhteiskuntaluokkien tilalle sovelletaan mitä tahansa sosiaalisia hierarkioita ja pääoman, yksityisomistuksen ja vastaavien lähtökohtien tilalle vaihdetaan patriarkaatti, sukupuoliroolit, heteronormatiivisuus ym. saadaan käytännössä suoraan näitä ihme radikaaleja hihhuliliikkeitä.

Pelkästään kun tuota tasapäistämisen ihannetta miettii, niin aika nopeasti romahtaa utopiat. Todellisessa elämässä vaarallisesta ja vastuullisesta työstä esimerkiksi maksetaan tyypillisesti erikseen kovempaa palkkaa kuin jostain sisäsiististä sihteerintyöstä, koska eihän osaavampi väki muuten sellaiseen mene kuin erikseen pakotettuna (gulag, työleirit, pakkotyö, ym.). Sama homma erilaisten erikoistumista ja pitkällistä kouluttautumista vaativissa hommissa: miksi vaivautua kun samat rahat tekee jollain ihan rupuhommalla ja äkkiä? Vapailla markkinoilla tuommoinen on muutenkin käytännössä mahdotonta, siihen vaaditaan jonkinasteista sosialismia ja äärimmäistä sääntelyä, mitkä taas ei istu demokratian ja yksilönvapauden ihanteisiin käytännössä ollenkaan jotain ihan näpertelytason tulonsiirtoja ja progressiivista verotusta pitemmälle.

Toinen, vähintään yhtä iso ongelma on Marxin teoria tietoisuudesta ja kulttuurista. Siinä alkuperäisessähän muotoiltiin, että tietoisuus nousee materiasta ja tuotantovälineiden omistussuhteet määrittelevät kulttuurin, moraalin ym. eli lyhyemmin sortava järjestelmä luo itseään uusintavaa ja vahvistavaa kulttuuria, kun taas utopistisessa järjestelmässä myös kulttuuri on utopistisempaa ja parempaa. Tästä syystä näillä vallankumouksellisilla ja radikaaleilla on tyypillisestii ollut aika destruktiivinen suhde historian, moraalin ja kulttuurin kaltaisiin juttuihin: milloin ei suoranaisesti ole lähdetty tuhoamaan, niin sitten muuten tärvelemään tai muokkaamaan sen utopistisen aatteen mukaiseksi. Tämän sisäistäminen auttanee vähän ymmärtämään miksi elämä sosialistivaltioissa oli välillä niin skitsofreenista, koska aatteen mukaanhan kaikessa piti tässäkin suhteessa olla ihan kirjaimellisesti aivan erilainen logiikka kuin sortavassa kapitalistisessa järjestelmässä.

Entiset kommarimaathan oli aikoinaan jatkuvasti aivan nesteessä näiden oppiensa kanssa.


Marxhan piti kommunismia lainomaisena totuutena...

Täsmälleen näin. Näihin radikaalifeminismeihin ja alkuperäisiin Marxin oppeihinhan kuuluu tämä tietty uhriasemassa olevien glorifiointi ja moraalipuoli. Olen käytännössä huomannut (mutu), että kun johonkin juttuun vetää moraalin mukaan, niin aina löytyy näitä puritaanihenkisiä ihmisiä jotka veistelee siitä itselleen jotain syvempää henkevää maailmankatsomusta, missä ei maalliset jutut paljoa paina vaan ainoastaan se tietty toiminnan ja ajattelun näennäinen eettisyys. Koska se oma aate on vielä sanelee sen oikean moraalin, niin maailma tietenkin muuttuu paremmaksi paikaksi julistamalla sitä tiettyä sanaa kaikille.


Onkin vähän surullista, että yliopistolaitoksen pitäisi olla järjen ja tiedon linnake, mutta käytännössä se on aina ollut myös radikalismin tukikohta...

Samaa mieltä jälleen. Varmaan siinä osin vaikuttaa se tietty nuoruuden idealismi, toisaalta tuommoiset yliopistoympyrät taitaa pahimmillaan olla aikamoisia kaikukammioita, missä nuoriso lähinnä kerääntyy samanmielisten seuraan kuulemaan omia mielipiteitään. Toisaalta yliopistostahan niitä paremmassa asemassa olevia yleensä tulee, joten tietty kiusaus markkinoida näille jotain aatteita lienee aika suuri. Tämä nyt menee taas vähän tällaiseksi mutuiluksi, mutta joskus muistan lukeneeni tällaisenkin näkökulman, että älykkäämmät ihmiset on samalla taitavampia huijaamaan itseään ja selittelemään kaikki epämääräisyydet parhain päin ja monesti siksi persoja lankeamaan kaikenlaisiin ihme älyttömyyksiin mitä jotkut keskivertoihmiset ei osaa edes kuvitella.


...
Suomessakin on ainakin Perussuomalaisten taholta esitetty tämänsuuntaisia toiveita.

En osaa kommentoida ylempää, mutta tuo väite kyllä kiinnostaisi. Onko tämä joku Timo Soinin tai jonkun kännipostaajan aivopieru jostain vuodelta 2009 tai jotain, koska itse en ainakaan koskaan muista törmänneeni.

Alkuperäinen pointtinihan oli joka tapauksessa se, että jos mystisyys on Marxin suosion tae, niin silloin Suomessa pitäisi olla useampikin platoninen puolue.

Ehkä Platonin visioima diktatuuri ei oikein sattuneista syistä inspiroi ihmisiä poliitisesti, sama liittyen aidon alkuperäisen Marxin visioimaan proletariaatin diktatuuriin. Liekö missä määrin sen mystisyyden ansiota, että Platon on historian luetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia filosofeja?

Muistaakseni on olemassa ihan tutkimusnäyttöä siitä, että ihmisen poliittinen vakaumus syntyy pitkälti jo varhaislapsuudessa. Tietenkään lapset eivät vielä ymmärrä politiikkaa sinänsä, mutta tuolloin määrittyy yksilön ihmis- ja maailmankuva, jonka pohjalle poliittiset kannat sitten myöhemmin muotoutuvat.

Juu, muistan lukeneeni vähän samansuuntaista. Muistan kanssa lukeneeni jotain sellaista, että tietty aivojen rakennekin korreloisi vahvasti poliittisen suuntautumisen kanssa. Jälkimmäinen jäi erityisesti siitä syystä mieleen, että nämä netin taatut alexjonesit tietysti vetäisi johtopäätökseksi, että pian tulee varmaan jotain pakkolääkityksiä tai pakkorokotuksia millä ihmiset aivopestään vasemmistolaisiksi. :D

Miihkali
Moderaattori
2598 viestiä

25.05.20 klo 10:20 - linkitä tähän kommenttiin: #

Brutus kirjoitti:

En osaa kommentoida ylempää, mutta tuo väite kyllä kiinnostaisi. Onko tämä joku Timo Soinin tai jonkun kännipostaajan aivopieru jostain vuodelta 2009 tai jotain, koska itse en ainakaan koskaan muista törmänneeni.

Esimerkkejä olisi vaikka kuinka, asiahan oli hiljattain tapetilla kun keskusteltiin suomalaisten SS-miesten tekemistä sotarikoksista. Laitan tähän nyt kuitenkin vain puolen minuutin googlauksella ensimmäisenä löytyneen ajatelman.

Tasapuolisuuden vuoksi todettakoon, että vastaavansisältöisen lausunnon [yle.fi] antoi myös Sinisen tulevaisuuden r.p. entinen kansanedustaja, reservin yliluutnantti Jussi Niinistö.

EDIT: Täsmennän nyt vielä, että en halua keskustella politiikasta eikä tätä viestiä pidä ottaa hyökkäyksenä Huhtasaaren tai Niinistön henkilöä kohtaan. Niinistö oli ymmärtääkseni varsin pätevä puolustusministeri ja kaipa se Huhtasaarikin osaa sen mitä tällä hetkellä tekee. Henkilökohtaisesti suhtaudun kuitenkin äärimmäisen varauksellisesti siihen, että poliitikot pyrkivät vaikuttamaan tieteentekoon. Sitä on yritetty monta kertaa aiemminkin, eivätkä tulokset ole olleet kovin mairittelevia.

Brutus
Käyttäjä
957 viestiä

25.05.20 klo 12:21 - linkitä tähän kommenttiin: #

Aa, ok. Tämä on näitä perinteisiä ulostuloja. Itsellä taisi olla mielessä jotain tyyliin natsi-Saksa ja arjalaisen rodun ylistykseen keskittyvä taide- ja historia tai jotain muuta. Tuommoinen tieteiden politisointi on kyllä suoraan sanottuna ihan perseestä, kaikki oikean asian politisointi on.

Tekisi mieli sanoa tuosta Huhtasaaresta vähän yhtä tai toista, mutta parempi kai jättää sanomatta. En tiedä onko mukana litteän maan julistajien riveissä, mutta kaikki muu vastaava "vaihtoehtotiede" taitaa olla hällä plakkarissa jostain kreationismista ja homeopatista lähtien.

Miihkali
Moderaattori
2598 viestiä

25.05.20 klo 14:55 - linkitä tähän kommenttiin: #

Niin no, onhan tuossa twiitissä tiettyä tahatonta ironiaa, jos sitä tarkoitat. Huhtasaarihan puolusti plagiaattigraduaan sillä, ettei tiennyt toimivansa väärin. Toisin sanoen hän julkisesti myönsi tuntevansa tieteellistä menetelmää niin huonosti, ettei ymmärtänyt itse kirjoitetun ja muualta kopioidun tekstin eroa.

En usko että Suomessa on ainakaan näkyvillä paikoilla sellaisia poliitikkoja, jotka tieten tahtoen haluaisivat manipuloida tutkimustuloksia. Enemmänkin ongelma taitaa olla siinä, että ihmiset herkästi pistävät oman maailmankuvansa tieteellisen tutkimuksen edelle ja ajattelevat sitten, että tiede on hakoteillä, jos sen tulokset eivät vastaa heidän intuitiotaan. Tämä on tietysti varsin perustavaa laatua oleva ongelma, jonka kanssa ammattitutkijatkin usein painiskelevat.

Keskustelut