Päivän pulinat

Foorumin päävalikkoonLegendaloota › Päivän pulinat

Leffa Timppa
Käyttäjä
89 viestiä

24.12.19 klo 21:45 - linkitä tähän kommenttiin: #

Hyvää joulua tosiaan kaikille minunkin puolestani! Täällä on lähdössä pian käyntiin omalta osaltani ensikatsaus Painajainen Elm Street -elokuviin pienimuotoisen maratoonin muodossa.

Tuli tuossa viime päivinä myös katsottua joulumielen kohottamiseksi näinä haikeina lumettomina aikoina The Hateful Eight jälleen uudelleen. On se upea leffa, paljon lunta tupruttaa ja joulunpunaista väriä, mikäs muukaan sitä paremmin kohottaa joulun tunnelmaa.

Jurpo
Tähtääjä
1128 viestiä

07.02.20 klo 23:58 - linkitä tähän kommenttiin: #

Tuossa kriitikoiden oikeassa olossa on se iso omituisuus että valtaosa Leffatykin kirjoittajista ovat kriitikoita ja ennen kaikkea elokuvakriitikoita. Muistettava on se että ainoastaan pitkällä aikavälillä elokuvan arvo tulee selväksi sijoittajien saatua tulonsa tai tappionsa aika nopeasti. Erinomaisen monitaitoinen John Carpenter taisi sanoa että maksava yleisö on ainoa luotettava kriitikko. Ei ole mitään väliä että kaikki kriitikot rakastavat leffaasi jos vain he sen katsovat.

JuicyFruity
Käyttäjä
51 viestiä

08.02.20 klo 00:32 - linkitä tähän kommenttiin: #

Huuliharppukostaja hollywoodissa

Aivan loistavan jäätävä suuomennos. Itse en ole vielä kyseistä elokuvaa katsonut, mutta on listalla

the grandi-ma
Käyttäjä
180 viestiä

29.03.20 klo 01:32 - linkitä tähän kommenttiin: #

Tosiaan...ei ole tätä sivua tullut käytettyä noin kolmeen vuoteen. Yhtäkkiä kuitenkin muistin sen ja päätin tulla tsekkailemaan, että mikä meno. Nykyään en niin paljon elokuvia katso ja kiinnostus on kääntynyt vahvasti musiikkiin, niin kuuntelun kuin tekemisen suhteen. Täältä [rateyourmusic.com] voi tarkastella mitä mieltä olen tietyistä albumeista ja muista asioista ja täältä [soundcloud.com] voi kuunnella juuri perjantaina julkaistun ensimmäisen singlen rap-kollektiivilta, jonka jäsen olen! On mukavaa nähdä, että tämä sivusto on yhä jotenkin elossa ja vaikka vanhat n. 4-5 vuotta vanhat kirjoittamani viestit täällä lähinnä aiheuttavat erittäin suurta myötähäpeää, minulla on paljon hyviä muistoja täältä paikasta! Saatan jopa alkaa postailemaan taas! Shoutoutit kaikille, jotka yhä pitävät tätä mestaa jotenkin elossa!

Miihkali
Moderaattori
2593 viestiä

29.03.20 klo 12:42 - linkitä tähän kommenttiin: #

the grandi-ma kirjoitti:

Nykyään en niin paljon elokuvia katso

Itse olen jo vuosia käyttänyt enemmän aikaa Leffatykin selailuun kuin elokuvien katsomiseen. Veikkaan etten ole ainoa.

Kookosbanaani
Käyttäjä
1137 viestiä

30.03.20 klo 17:23 - linkitä tähän kommenttiin: #

Itse olen vielä jatkanut ahkerasti elokuvien katsomista, vaikka välillä on ollut pitkiäkin aikoja hiljaisempaa. Viime aikoina olen paitsi laajentanut repertuaariani, mutta myös katsonut uudestaan monta suosikkipätkää vuosien varrelta ja joiden muistikuvat ovat sittemmin sumeneet. Itsellänihän ei tällä hetkellä ole edes yhtä oikeaa suosikkielokuvaa, jonkinlainen top 30 on hahmotettuna pääkopan sisällä (ÄLKÄÄ uskoko listalin top-listaan, se on auttamattoman vanhentunut ja ainakin 60 % päin honkia), mutta siksi juuri katsonkin uudestaan leffoja, joille olen antanut täydet pinnat. Tässä äskettäin katsoin uudestaan liki kymmenen vuoden jälkeen Sergio Leonen Dollari-trilogian sekä Huuliharppukostajan - ja samalla muistin miksi rakastan cinemaa.

Kourallinen dollareita on Leonen versio Kurosawan Yojimbosta, ja oikein mainio pätkä ihan sellaisenaan vaikka Kurosawan versiosta pidänkin enemmän. Clint Eastwood nimettömänä antisankarina ja Ennio Morriconen musiikki ovat ne itsestäänselvyydet, jotka kruunaavat koko potin. Elokuvan sanoma ei muutu suuntaan eikä toiseen, vaikka Leonen versiossa toinen rosvojoukkio onkin huomattavasti väkivaltaisempi ja moraalittomampi kuin toinen.

Vain muutaman dollarin tähden hio puolestaan liki huippuunsa Leonen omaperäisen tyylin, jota Kourallisessa vasta haettiin. Lee Van Cleef toisena palkkiometsästäjänä on tällä kertaa tarinan oikea protagonisti, jolla on kana kynittävänä konnan kanssa ja Clint vain eräänlainen audience surrogate. Tässä nähdään ensimmäistä kertaa monia Leonen elokuville tyypillisiä tavaramerkkejä: dramaattinen kaksintaistelu, jossa on emotionaalinen kytkös molemman osapuolen välillä, lähikuvia hikisistä rumista miehistä ja revolvereja hapuvista sormista sekä tietenkin mehevää replikointia.

Hyvät, pahat ja rumat on se ilmiselvä jäävuoren huippu koko trilogiassa, jonka sijoittaminen sisällissotaan toimii loistavana kontekstina. Kuten kapitalismi, sota kaivaa opportunistit ulos koloistaan ja yksikään kolmesta päähenkilöstä ei ole moraalisesti puhdas. Lee Van Cleefin sadistinen Angel Eyes on näistä selkeästi pahin, mutta Clintin Blondie ja Eli Wallachin Tuco eivät hekään ole mitään pyhimyksiä. Elokuvan edetessä nähdään entistä enemmän sodan runtelemia ja autioittamia kaupunkeja, mutta millään muulla kuin aarteenmetsästyksellä ei ole väliä, sillä se on kolmelle päähenkilölle ainoa toive paremmasta elintasosta ja ylipäätään elämästä.

Huuliharppukostaja on minulle selkeää top 5 -materiaalia ja pidän siitä jopa enemmän kuin HP&R:stä. Huuliharppukostajassa on edellisestä spagettiwesternistä poiketen poliittinen konteksti, joka kulminoituu rautatien rakentamisena. Rautatie toimii samalla vedenjakajana uuden ja vanhan ajan välillä, jossa lainsuojattomilla on entistä vähemmän jalansijaa. Näyttelijät sekä roolihahmot ovat loistavia: Charles Bronson hiljaisena ja surusilmaisenä Harmonikkana, Claudia Cardinale leskenä joka jää pikkukaupunkiin rakentamaan edesmenneen aviomiehensä ihanneyhteiskuntaa sekä Jason Robards lainsuojattomana, joka haluaa vain elää elämäänsä. Pidän kuitenkin eniten Henry Fondan roolihahmosta sinisilmäisenä ja tunteettomana tappajana, joka oli omana aikanaan shokki monelle elokuvissa käyneille. Henry Fonda, klassinen hyvisten näyttelijä, olikin tällä kertaa julma lapsensurmaaja. Tuohon aikaan ei ollut tyypillistä palkata ketään kovin tunnettua näyttelijää konnan rooliin ja nimenomaan tämän takia Leone alunperin palkkasikin Fondan, koska kuvitteli yleisön järkyttyneen tästä. Fonda hoitaa roolinsa kotiin ansiokkaan hyytävällä tavalla. Morriconen musiikki on tässä ehkä parhaimmillaan, jokaisella päähenkilöllä on oma leitmotif ja viimeinen kaksintaistelu Bronsonin ja Fondan välillä on ehkä Leonen tunteikkain, kun kaksi lainsuojatonta, sukupuuttoon kuolevan "lajin" edustajaa, taistelevat elämästä ja kuolemasta, kun kummallakaan ei ole enää mitään menetettävää.

Brutus
Käyttäjä
953 viestiä

30.03.20 klo 22:01 - linkitä tähän kommenttiin: #

Henkilökohtaisesti olen kanssa viime aikoina valunut siihen tilaan, ettei ole yksinkertaisesti ehtinyt katsomaan leffoja samalla tahdilla kuin ennen. Oma opiskelu on muutenkin hyvin omaehtoista, mutta näiden poikkeusolojen vuoksi kaikenlainen pakollinen kotihomma on moninkertaistunut sellaisiin sfääreihin, ettei vanhan kaltaiseen meininkiin ole ollut aikaa tai energiaa sivujen selaamista kummemmin muuten kuin enintään viikonloppuisin. Jahka tämä kaoottinen tilanne nyt pikkuhiljaa alkaa taas hiljentyä, niin voipi muuttua ääni kellossa kun kesäksi sovitut duunitkin kaatui eikä mitään ole toistaiseksi korvaavaakaan tiedossa. Kunnon eskapismia koneeseen.

Täytyy kuitenkin sanoa, että aina kivaa nähdä vanhoja naamoja täälläkin yllätyskäynneillä. Viime aikoina on näköjään tullut paljon uusiakin käyttäjiä, toivottavasti myös mahdollisimman aktiivisia sellaisia.

John117
Käyttäjä
126 viestiä

31.03.20 klo 15:36 - linkitä tähän kommenttiin: #

Mulla on taas erinäisten ruutujen töllöttely vain lisääntynyt viime aikoina. Täytyy toivoa ettei silmät ala sulamaan päästä. Monet ovat sanoneet että siivousvimmaa on löytynyt nyt ajanvietteeksi, mutta ei saakeli. Mikä hemmetti siinä on että vaikka aikaa on, mielummin vain rötvää sohvalla ja haisee pahalle? No, muuton yhteydessä on viimeistään aika tarttua luudan varteen.

Kookosbanaani
Käyttäjä
1137 viestiä

02.04.20 klo 19:30 - linkitä tähän kommenttiin: #

Viime aikoina olen huomannut, että saan työ- tai opiskelupäivän päätteeksi taistella oikein urakalla, jotta pysyisin hereillä mikäli yöunet ovat jääneet alle yhdeksään tuntiin. Viime kesälläkin eräänä arkipäivänä alkuillasta katselin Panssarikenraali Pattonia, hyvä elokuva, mutta aloin ennen puoltaväliä nuokkumaan lepotuolissa siihen malliin, etten muista kuin rippeitä sieltä täältä. Alan näköjään tulla vanhaksi pikkuhiljaa. Päikkäreiden määrä on myös lisääntynyt, mutta en tykkää siitä janon tunteesta, morkkiksesta ja sekavuudesta aina herättyäni.

Brutus
Käyttäjä
953 viestiä

03.04.20 klo 16:12 - linkitä tähän kommenttiin: #

Itsellä ollut viime vuodet vähän samaa vikaa, mutta omalla kohdalla uskon paikantaneeni ongelman pikemminkin klassiseen ns. mökkihöperyyteen, jonka yhtenä seurauksena kuulemma pistää nukuttamaan tarpeettoman paljon, jopa 14 tuntia päivässä. Meillä matemaattisella puolella on tuo opiskelu niin omaehtoista, etten oikeasti edes tunne kanssaopiskelijoita muuten kuin demoista, eikä varsinaisesti jonkun levyjen keräilyn ja punttisalin lisäksi ole mitään kovin kiinnostavaa menoakaan ollut. Joskus alkuaikoina tuli käytyä paljon paikallisen leffakerhon ja Kirjakahvilan näytöksissä, mutta siellä pyöri niin paljon kaikkia urpoja häiritsemässä, että päätin suosiolla katsoa nekin leffani mieluummin jossain ihan yksityisesti.

Voin kyllä ihan suositella näitä näytöksiä jos kiinnostaa, leffojen nauttiminen livenä ja jopa erikseen säestettynä on oikeasti parhaimmillaan miljoona kertaa kivempaa kuin jossain kotona. Kannattaa kuitenkin henkisesti varautua siihen, että ainakin ilmaisnäytöksissä pyörii vaikka minkälaista pulsua ja häirikkiöä pilaamassa muiden illanvieton.

Porukoiden luona evakossa ei ole tätä väsymysongelmaa luonnollisesti ollut koskaan, eikä varsinaisesti ole nytkään, vaan olen pärjännyt erinomaisesti jopa 5-6 tunnin yöunilla jopa työviikkoisin.

Kookosbanaani
Käyttäjä
1137 viestiä

03.04.20 klo 23:57 - linkitä tähän kommenttiin: #

Brutus kirjoitti:

Voin kyllä ihan suositella näitä näytöksiä jos kiinnostaa, leffojen nauttiminen livenä ja jopa erikseen säestettynä on oikeasti parhaimmillaan miljoona kertaa kivempaa kuin jossain kotona. Kannattaa kuitenkin henkisesti varautua siihen, että ainakin ilmaisnäytöksissä pyörii vaikka minkälaista pulsua ja häirikkiöä pilaamassa muiden illanvieton.

Turussa asuessani on välillä tullut käytyä erikoisnäytöksissä. Night Visions "Turku Editionissa" kävin katsomassa Argenton Operan ja suomalaisen elokuvan viikolla (en tiedä menikö nimi oikein), Matti Ijäksen Katsastuksen, joka oli kyllä melkoinen kokemus kun sai nauraa oikein liki täyden katsomon kanssa. Sittemmin olen ainakin Kinopalatsissa käynyt katsomassa vielä Argentolta Phenomenan ja Dianassa Dreyerin Vampyrin. Jälkimmäinen oli varsinkin valkokankaalta katsottuna hypnoottisempi kokemus kuin kotona läppärin ruudulta.

Miihkali
Moderaattori
2593 viestiä

04.04.20 klo 13:14 - linkitä tähän kommenttiin: #

Käyttekö ikinä KAVIn näytöksissä? Ne ovat maantieteellisesti ja ajallisesti oikein kattavia, hinnaltaan kilpailukykyisiä (6 € / näytös) ja katsoja voi luottaa siihen, että ainakaan täysin epäkiinnostavia elokuvia ei ole tarjolla.

Pelimies
Käyttäjä
370 viestiä

04.04.20 klo 18:51 - linkitä tähän kommenttiin: #

Joo on tullut toissa vuodesta lähtien on tullut käytyä Kavin esityksissä. Tasokkaita leffoja 35 ja 70mm-filmeiltä, halvat liput (etenkin klubikorttilaisille) ja yleisö keskittyy elokuvaan, toisin kuin Finkinolla.

Myöskin Cinema Orion on kiva yhden salin teatteri, jossa myöskin halvat liput ja tasokas ohjelmisto.

Toivottavasti KV-epidemia ei kestä kauan, niin sitten pääse taas nauttimaan tasokkaista elokuvista tasokkakaisiin teattereihin😎

Brutus
Käyttäjä
953 viestiä

04.04.20 klo 20:25 - linkitä tähän kommenttiin: #

Joo, aina välillä on tullut käytyä sielläkin, KAVIlla on aina ne kaikkein mielenkiintoisimmat leffat. Monta tosi kiinnostavaa näytöstä on tosin itsellä mennyt ohi pelkästään aikataulusyistä.

Kookosbanaani
Käyttäjä
1137 viestiä

05.04.20 klo 00:45 - linkitä tähän kommenttiin: #

En oo mutta voisi kokeilla jossain vaiheessa kun pandemia hellittää otettaan ja julkiset tapahtumat tulevat takaisin katukuvaan. Mitä olen joskus tarjontaa seurannut, niin siellä on aika paljon elokuvia mitä olen jo nähnyt tai sitten en ole kiinnostunut riittävän paljon. Voisi kokeilla sikaa säkissä ja mennä sattumalta johonkin näytökseen ja yllättyä, tai sitten seurata aktiivisesti seurattujen pisteytyksiä ja tehdä sillä katselupäätös.

Katmand0r
Käyttäjä
145 viestiä

14.04.20 klo 17:17 - linkitä tähän kommenttiin: #

Huh, vuoden omasta tahdosta riippumaton tykkitauko päättyy, kun keksin vihdoin miten saan ylipäätään kirjauduttua sisään. Incognito-ikkunan kautta näköjään piti yrittää, jottei sivusto potkaissut ulos kirjautuessa. Nyt onkin taas muistelemista siinä, mitä kaikkea pitää tännekin päivittää.

Kookosbanaani
Käyttäjä
1137 viestiä

28.04.20 klo 15:42 - linkitä tähän kommenttiin: #

Liki kuukauden ilmoittelen tästä myöhässä eli ei ole enää niin päivänpolttava asia, mutta menkööt. Elikkäs huhtikuun alussa oli graduseminaarini, mutta poikkeusoloista johtuen se järjestettiin kokonaan netissä Zoomin välityksellä. Tuntui todella surrealistiselta pitää oma esitys web-kameran välityksellä omasta huoneesta käsin yli satapäiselle yleisölle muuten liki täydessä hiljaisuudessa. Jokaisen osallistujan kuului ilmoittautua seminaarisessioiden alussa paikallaolevaksi chatissa, mutta eihän siitä silti tiedä, kuka oli näppäimistön ääressä koko session ja kuka ei. Kysymystenkin määrä oli jokaisen esityksen lopussa sitä luokkaa, että hereillä ei oltu. Tuntui siltä, kuin olisin pitänyt konkreettista esitystä yleisölle täynnä vaatekaupan mannekiineja. Taisi olla onni onnettomuudessa niille jotka kärsivät pahemman luokan esiintymiskammosta, itse en heihin tosin lukeudu. Olisihan se sinällään tuntunut kunnianhimoisemmalta pitää esitys paikan päällä, mutta tämä toisaalta helpotti omaa aikataulua huomattavasti, kun pystyin helposti fiksailemaan omaa esitystäni samalla kun muut pitivät omaansa. Huvittavaa näin jälkeenpäin, että ei tarvinnut kuin siisti kauluspaita laittaa ylle omaa esitystä varten, mutta housuilla ei ollut väliä, joten vedin likaisissa hölkkiksissä.

Joku
Käyttäjä
1155 viestiä

28.04.20 klo 23:35 - linkitä tähän kommenttiin: #

Sun olis kuulunu vetää munasillaan se, ja sitten aivan lopussa nousta seisomaan niin että heppi näkyy kameraan. Siitä olis sitten riittäny puhetta pitkäks aikaa :D

Kookosbanaani
Käyttäjä
1137 viestiä

29.04.20 klo 23:27 - linkitä tähän kommenttiin: #

Joku kirjoitti:

Sun olis kuulunu vetää munasillaan se, ja sitten aivan lopussa nousta seisomaan niin että heppi näkyy kameraan. Siitä olis sitten riittäny puhetta pitkäks aikaa :D

Näin juuri. Olen kuullut jotain huhuja Zoomin välityksellä tapahtuneista videohaastatteluista, joissa haastateltavalla on ollut pelkkä kauluspaita päällä. En olis kyllä kehdannu mennä enää koskaan kampukselle moisen tempauksen jälkeen. Kuulemma jollain oli kandisemmassa Zoomissa jäänyt seinälle roikkumaan näkyvästi Pekka ja Pätkä neekereinä -juliste. :D

Miihkali
Moderaattori
2593 viestiä

21.05.20 klo 08:35 - linkitä tähän kommenttiin: #

Onneksi tämä karanteeni alkaa vähitellen päättyä. Menen viettämään pitkää viikonloppua vanhempieni luokse. Veli ja sisko jälkikasvuineen tulevat paikalle myös. Kuulostaa kaiken kaikkiaan mukavalta.

Itse kun hoitoalalla työskentelen, niin karanteeni tarkoitti melkein täydellistä töiden päättymistä: vain noin 20 tuntia kuukaudessa. Onneksi Suomessa on hyvät tukijärjestelmät, niin ei ole tarvinnut säästöjen varassa elää. Ostin tosin itselleni Nordin Electro 6 HP 73 -digitaalipianon, siihen ne säästöt sitten menivätkin. Monta vuotta olin sitä ihastellut ja kyllähän se on melkoisen hieno peli. Niin hieno, ettei varmaan tarvitse enää koskaan parempaan vaihtaa, ellei sitten joskus muuta omakotitaloon ja hanki ihan oikeaa pianoa.

Ensimmäiset pari viikkoa otin karanteenin loman kannalta, mutta sen jälkeen toimettomuus alkoi kyllä käydä kunnon päälle. Omalle henkiselle hyvinvoinnilleni on tärkeää, että on paljon puuhaa. Asiaa on vielä pahentanut se, että kaikki opiskelu tapahtuu tietokoneella. Siinä menee pää sekaisin ja paikat kipeäksi. Opiskelujen peruuntuminen harmittaa siksikin, että minulla on nyt loppurutistus menossa. Piti pitkästä aikaa olla kevät, johon kuuluisi pelkkää kontaktiopetusta ja seminaareja, iänikuisten kirjatenttien ja esseiden sijaan. Ja sitten iski korona ja kävi niin, että koko kevät oli pelkkää esseiden yksin kotona rustaamista.

Olen yrittänyt myös tienata hieman ylimääräistä käteistä tekemällä lehtijuttuja. Toistaiseksi olen saanut peräti kolme myytyä. Lähinnä elokuvista olen kirjoitellut.

Kun ei ole ollut muutakaan tekemistä, niin olen kävellyt paljon. Eilenkin kävelin yhteensä melkein 5 tuntia. Tiedänhän minä, ettei sellaisesta väkisin tahkoamisesta tietyn rajan jälkeen ole mitään liikunnallista hyötyä, mutta jotenkin on vaikea pysyä paikallaan. Ja olen löytänyt kyllä monia hienoja uusia paikkoja Turusta. On täällä aika kauniitakin kulmia, jos onnistuu välttämään kaakelitalot.

Keskustelut