Koskettavin elokuvatuokiosi

Foorumin päävalikkoonLeffat yleisesti › Koskettavin elokuvatuokiosi

Paulette
Käyttäjä
16 viestiä

18.04.10 klo 14:58 - linkitä tähän kommenttiin: #

Voi, niitä on monia!
Armageddon oli ensimmäinen elokuva, jonka aikana itkin.
Koskettavin muuten vain on varmaan ollut Chaplinin Parrasvalot. Se oli aivan mahtava!
Pakko sanoa, että Avatar oli koskettava, koska se oli upea ja vahva elokuva, mikä veti aika hiljaiseksi. :) Tuli siinä taas todistettua ihmiskunnan raakuus...

Tiiviste
Käyttäjä
558 viestiä

18.04.10 klo 17:06 - linkitä tähän kommenttiin: #

Tasan kolme elokuvaa tähän mennessä:

The Wrestlerin loppukohtaus on jotenkin niin liikuttava. Se puhe on niin :')

Forrest Gump on myös yksi sellaisia mikä ehdottomasti saa kyyneleen kasvoihin. Koko elokuva on todella liikuttava.

Asema 49 elokuva on myös uskomattoman liikuttava. Elokuvana ehkä keskinkertainen mutta se loppu on vain niin surullinen.

seew
Käyttäjä
39 viestiä

18.04.10 klo 17:57 - linkitä tähän kommenttiin: #

Forrest Gump, Green Mile, Shawshank Redemption, siinä on elokuvat jotka saavat minut itkemään kerta toisensa jälkeen.

ottowW
Käyttäjä
409 viestiä

18.04.10 klo 18:36 - linkitä tähän kommenttiin: #

Meikäläinen on kylmäsydämminen paska joka harvoin tuntee surua mistään pienestä. Pedon Sydän oli kuitenkin erittäin koskettava elokuva. Hopkins on vedossa ja lapsinäyttelijät taidokkaita. Tunnelma ja erityisesti koskettava loppu välittyy katsojalle mitä hienoimmalla tavalla. Kaikessa haikeudessaan erittäin upea elokuva.

Toinen erityisen koskettava elokuva on Philadelphia. En ala juonesta sen enempää spoilereiden takia kertomaan, mutta tässäkin loppua kohden latautuva juoni saa kyllä sydämen kiemuralle. Molemmissa pätkissä musiikki on tärkeässä roolissa tunnelman luomisessa.

Onhan näitä tietysti lisää, mutta siinä ehkä ne tärkeimmät.

McLovin
Käyttäjä
10 viestiä

24.04.10 klo 01:00 - linkitä tähän kommenttiin: #

Lapsuuteni suosikki: Turner ja täystuho.

En tiedä onko mikään muu elokuva saanut minuun aikaiseksi niin paljon iloa ja hauskuutta, mutta samalla surua ja haikeutta.

Elokuvat yleensäkin missä ihmisen ja eläimen väliset siteet katkeavat saavat minut tähän surun ja haikeuden psyykkiseen tilaan.
Ehkä se johtuu lapsuusvuosistani kun äiti ja isi ei ikinä ostanut minulle sitä ikiomaa "WiFi" puudelia.

machine
Käyttäjä
268 viestiä

24.04.10 klo 15:41 - linkitä tähän kommenttiin: #

Sademies: Kyllä on tekijöillä ollut pokkaa lopettaa elokuva noin surullisesti. Realistinen ja koskettava loppu.

Once Upon A Time In America: Kun Noodles muistelee menneitä. Ennio Morriconen musiikki tekee tästä kohtauksesta vain niin pirun koskettava, että meinas tulla tippa linssiin.

Millenium Actress: Voin rehellisesti sanoa, että itkin. Hävettää myöntää, mutta tämä mies itki... animelle. Todella surullinen ja Hirasawa Susumun musiikki vain voimistaa tätä tunnetta.

angakok
Käyttäjä
41 viestiä

13.06.10 klo 23:05 - linkitä tähän kommenttiin: #

Lapsuuden Disneyn klassikot, mm. Leijonakuningas, Dumbo, Pinocchio, Kaunotar ja kulkuri, 101 dalmatialaista, Aristokatit, Topi ja Tessu, Kaunotar ja hirviö, Notre Damen kellonsoittaja... ja niihin liittyvät todella itkuiset, vahvat ja unohtumattomat katselukerrat. Suoraan sanottuna poraan nykyäänkin niitä katsottaessa. Siitä alkoi elokuvafriikkeyteni.
American Beautyn muovipussin leijailu kohtaus. Ei sitä tajua, jos ei ole nähnyt. Upeimpia ja vaikuttavimpia kohtauksia ikinä.

WreckMe666
Käyttäjä
654 viestiä

13.06.10 klo 23:56 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kummisetä
Don Vito "Kummisetä" Corleonen pois meno appelsiinitarhassa vuonna 1955, sekä saman miehen hautajaisissa. Kuinka kauniisti nämä kaksi voimakastunteista kohtausta (ja koko muu elokuva) ovatkaan ohjattu, ehdottomasti pisteet Marlon Brandon lisäksi myös ohjaajalla Francis Ford Coppolalle.

Leijonakuningas
Pieni leijonanpentu, Simba juoksee kallioilta kuivan joenuoman pohjalle, jossa tämän isä makaa elottomana kuin kivi.

Marley & Me
Melkein koko elokuvan loppu. Kauniisti toteutetut viimeiset 20 minuuttia olivat suorastaan niin surulliset, että kyyneleet vuotivat silmistä.

Hachiko - tarina uskollisuudesta
Suunnilleen elokuvan viimeiset 25 minuuttia kun Hachi palaa päivä toisensa jälkeen odottamaan sille samalla tutlle paikalle isäntäänsä, joka ei koskaan tule palaamaan.

barros
Käyttäjä
1279 viestiä

14.06.10 klo 01:45 - linkitä tähän kommenttiin: #

Seuraavassa varmasti tyhjentävänä pidettävä listaus, jonka koostumuksen saattaminen samaan viestiin on sekin melkoinen urakka:

Star Wars - Koskettavaa tykitystä koko scifi-toiminta-fantasia tietysti.

K-Pax - Jälleen eräs scifi-leffan loppuhuipennus ja tapahtumien kietoutuminen ja jota en valitettavasti muista silloisen myöhäisen esitysajan takia.

Highlander - Queenin sävelten saattamana Connor 'The Highlander' MacLeodin vaimon kuolema vaikutti syvästi ja jätti pysyvät jäljet silloiseen verkkahousuteiniin. (yleensäkin, missä löytyy paljon miekkoja ja seipäitä)

Kuninkaan paluu - Saagan ehkä sittemmin heikoin osa, mutta sananmukaisesti; sain vastinetta ensi-ilta päivänä rahoilleni.

Jaaha
Käyttäjä
311 viestiä

14.06.10 klo 18:38 - linkitä tähän kommenttiin: #

Hellblazer
Käyttäjä
131 viestiä

14.06.10 klo 19:51 - linkitä tähän kommenttiin: #

Pitkään aikaan en ole oikeastaan elokuvaa katsoessani liikuttunut, mutta Inglourious Basterdsissa hyvin odottamaton

Spoileri: näytä
sai vanhan kyynikonkin kivikovan sydämen hieman liikahtamaan. Loistavaa kameratyöskentelyä ja täydellisin näkemäni hidastus. Niin kaunista, niin raakaa, ja kohtauksen musiikki oli tärkein seikka, joka sai sen olemaan niin vaikuttava. Toivottavasti tämä nyt ei kuulostanut hirveän häiriintyneltä : D

EDIT: Ai niin, ja se biisihän oli Ennio Morricone: Un Amico http://www.youtube.com/wa...GAxqY&feature=related So beautiful...

HorrorFreak
Käyttäjä
274 viestiä

04.07.10 klo 19:52 - linkitä tähän kommenttiin: #

Saattaa kuulostaa oudolta, mutta olen kokenut erään liikuttavimmista hetkistäni leffojen parissa kauhuelokuvaa katsellessani. Stephen Kingin kirjaan pohjautuvassa Pet Semataryssa oli eräs äärimmäisen traaginen ja surullinen kohtaus: Creedien perheen iloinen ja huoleton leikkituokio ulkona päättyy perheen pienen pojan kuolemaan. Gage Creed lähtee juoksemaan karanneen leijan perässä, ja vanhemmat ovat hetkeksi keskittyneet perheen tyttöön. Petollisella autotiellä lähestyy rekka, lopun voikin arvata... Kohtauksen liikuttavuus on sinetöity viimeistään kun pienen Gagen kenkä lentää tielle hidastuksen saattelemana, tätä seuraa Louis Creedin sydäntäsärkevä tuskanhuuto.

vasara88
Käyttäjä
581 viestiä

04.07.10 klo 21:07 - linkitä tähän kommenttiin: #

Harvoin mikään elokuva minua liikuttaa mutta tuossa tuli muutama pätkä mieleen jotka on joskus koskettanut jollakin tapaa.

Kellopeliappelsiinin kohtaus jossa Alex palaa kotiin vankila/aivopesu reissultaan. Varsinkin kun äiti, isä ja uusi "parempi poika" käännyttää Alexin pois kotoa.

Ja toinen joka tulee mieleen on elokuvasta The Chamber (suomeksi mukamas tuomio). Gene Hackman istuu kuolemansellissä ja syö viimeiseksi ateriaksi vanilija eskimoa.

Voisin vielä mainita elokuvan Mist lopun jossa lasketaan pyssynpanoksia ja se mihin ne sitten käytetään. Tuskin muuten ois hetkauttanut ellen itse olisi isäihminen.

HorrorFreak
Käyttäjä
274 viestiä

04.07.10 klo 21:10 - linkitä tähän kommenttiin: #

vasara88 kirjoitti:

Voisin vielä mainita elokuvan Mist lopun jossa lasketaan pyssynpanoksia ja se mihin ne sitten käytetään.


Se oli muuten pirun paha lopetus leffalle! Siis hieno lopetus, mutta voi vaan kuvitella miltä siitä jätkästä tuntu.

biko
Käyttäjä
20 viestiä

05.07.10 klo 02:53 - linkitä tähän kommenttiin: #

Schindlerin lista ja Hyvät, pahat ja rumat saavat loppua kohden molemmat hyvin liikuttuneeseen mielentilaan, mutta on kaksi elokuvaa jotka menevät uskomattoman hysteerisessä tilassa allekirjoittaneelta koko leffan ajan: Pedro Almodóvarin Puhu Hänelle ja Kim Ki-dukin Viisi vuodenaikaa. Elokuvissa onnistutaan ilmeisen hyvin kuvaamaan sukupuoltenvälistä kanssakäymistä. Loput molemmissa ovat tavallaan onnellisia vaikkei niissä tulekkaan lupausta ikuisesta rakkaudesta hääkellojen kumahdellessa.

Ale
Käyttäjä
2246 viestiä

05.07.10 klo 13:28 - linkitä tähän kommenttiin: #

barros kirjoitti:


Highlander - Queenin sävelten saattamana Connor 'The Highlander' MacLeodin vaimon kuolema vaikutti syvästi ja jätti pysyvät jäljet silloiseen verkkahousuteiniin. (yleensäkin, missä löytyy paljon miekkoja ja seipäitä)


Oi joi... Koko leffa on kyllä yhtä koskettavaa leffatuokiota. Mestarillinen hupsuuden, fantasian, 80-lukulaisuuden ja kunnon toiminnan sekoitus. Leffa, joka nostattaa meikäläisen pilviin jokaisella katselukerralla. Kylmiä väreitä menee ihan vaan muistellessa leffan mahtavuutta.
http://www.youtube.com/watch?v=XqFL6IDPTP4

MaidenFani
Käyttäjä
67 viestiä

01.08.10 klo 20:20 - linkitä tähän kommenttiin: #

En ole ruvennut itkemään missään mutta lähellä on ollut näissä leffoissa:

Shawsank Redemption:
Koskettavia kohtauksia on elokuva täynnä mutta loppu jäi silti mieleen.

Million Dollar Baby:
Viimeiset 30 minuuttia olivat todella surullisia esim:

Spoileri: näytä

One Flew Over The Cuckoos Nest:

Spoileri: näytä

Nuo kohtaukset ovat todella olleet liikuttavia ja koskettavia kohtauksia minulle.

Migus
Käyttäjä
37 viestiä

02.08.10 klo 21:49 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kolme surullisinta elokuvaa:
1. Grave of the Fireflies
2. The Green mile
3. The Sixth Sense

WreckMe666
Käyttäjä
654 viestiä

02.08.10 klo 22:04 - linkitä tähän kommenttiin: #

Migus kirjoitti:

Kolme surullisinta elokuvaa:
1. Grave of the Fireflies
2. The Green mile
3. The Sixth Sense

Miksi ne ovat surullisia, kerrohan lisää?

Keskustelut