Leffagenre joka ei vaan iske?

Foorumin päävalikkoonLeffat yleisesti › Leffagenre joka ei vaan iske?

Nutipää pohjolasta
Käyttäjä
248 viestiä

08.02.13 klo 10:46 - linkitä tähän kommenttiin: #

^Juoneton toiminta nappaa minullekin aivovammakauhua paremmin, mutta olen niin monenlaisen roskan ystävä, että en fiiliksestä riippuen ole niin tarkka siitä mitä katson. No okei jotkut turkkilaiset leffat ovatkin sitten aivan oma lukunsa ja vaativatkin jo aivan oman mielentilansa. Asiantuntijat Tumppimies ja Kurkkuharja voivat kai valaista tästä asiasta enemmän. :)

misakorp
Käyttäjä
1 viestiä

19.02.13 klo 18:35 - linkitä tähän kommenttiin: #

Mikä leffagenre ei iske?

Kaikkien genrejen alla on mahdollista tehdä hyviä elokuvia. Genre on resepti, jota sopivasti muokkaamalla taitajat tekijät leipovat maistuvia mustikkapiirakoita ja lahjattomat tahi rahoittajien täydellisessä lieassa marssivat tekijät saavat aikaan aina vain sitä iänikuista kaurapuuroa.

Romanttisen komedian resepti on yksi vähiten ruokahalua herättävistä. Romanttiset komediathan tehdään usein treffien kanssa nautittaviksi ja kliseisyys oikein kuuluu perinteisen romanttisen komedian turvalliseen maailmaan. Eskapisminahan nämä joskus toimivat, mutta silloinkin hahmojen muovisuus etäännyttää nopeasti. Romanttisissa komedioissa ei ole elämän makua, vaikka niissä usein kerrotaankin "se tavallinen tarina kuinka poika tapaa tytön" ja päähenkilöt ovat "kuin kuka tahansa meistä". Vitsit ovat liian vähän härskejä, hahmojen rakastuminen perustuu siihen, kun tyttö heilauttaa tukkaansa, päähenkilön sympaattinen kaveri ei saa koskaan pesää, eikä ikinä näytetä sitä, mitä tapahtuu häämatkan jälkeen.

Kyseisen genren kliseisyyden vuoksi muutamassa elokuvassa, kuten 500 days of Summer tahi Love Actually, tästä kaikkien tuntemasta muotokielestä onkin puristettu jotain oikeasti tuntuvaa ja samaistuttavaa, osin juuri kliseiden hallinnan johdosta.

Ehkä rakkaus tunteena on myös niin yksilöllinen ja vaikea, että olisi ihmeellistä, jos jokainen rakkauselokuva pystyisi herättämään perhosia vatsanpohjassa. Kauhu tunnegenrenä on huomattavasti biologisesti simppelimpi ja sen vastakohtana toimii rakkauspuolella tietenkin Redtuben jumppavideot.

Jaws

22.02.13 klo 21:03 - linkitä tähän kommenttiin: #

Musikaaleista en pidä juuri ollenkaan ja pakko sanoo komediatkin on mielestäni aika huonoja...

Grinch
Käyttäjä
446 viestiä

24.02.13 klo 02:25 - linkitä tähän kommenttiin: #

Enimmäkseen rikos- ja fantasiaelokuvat ei houkuttele. Kauhun voisi myös lisätä mukaan, varsinkin jos kyseessä on joku yli-inhimillinen pahis riehumassa. Tosin niitä tulee katsottua jonkun verran, kun ovat ns. sivugenrenä. Tunnelma yleensä varsinkin rikoselokuvissa on usein tylsistyttävä, ellei mukana ole jotain muuta merkittävää genreä. Ei vaan saa pidettyä mielenkiintoa yllä. Kauhussa vain ärsyttää, että uhka on usein lähes yli-inhimillinen, ettei "sankarilla" ole mitään mahdollisuutta kukistaa tätä. Lopussa tietenkin joskus löytyy se sankari, tai onnistuu vain pakenemaan ja tarina jää ikään kuin elämään. Siitä huolimatta yritän aina antaa mahdollisuuksia näillekkin genreille, jos siellä sattuisi löytymään joku omaan mieleen.

MAV
Käyttäjä
59 viestiä

25.02.13 klo 20:34 - linkitä tähän kommenttiin: #

Yleensä pyrin antamaan leffalla aina mahdollisuuden genrestä huolimatta, mutta on kyllä kaksi genreä, jotka laskevat kiinnostusta samantien.

Ensinnäkin musikaalit. En ole muutenkaan erityisen suuri musiikin - ystävä (ainoa ihminen koko planeetalla, joka ei ikinä kuuntele musiikkia ihan vain ilokseen), joten leffat jotka pyörivät musiikin ympärillä eivät ole minun kuppi teetä. Lisäksi leffan rytmi kärsii ja tunnelma romahtaa, kun hahmot irrottautuvat hetkestä ja alkavat laulaa. Myönnän kyllä yleensä pitäväni pahisten lauluista (Joel Schumacherin Oopperan Kummituksen teemakappale on etenkin jotain niin eeppistä), mutta se ei yleensä riitä tekemään koko leffasta katsomisen arvoista.

Toisena on sitten romanttiset komediat. Ennalta arvattavat juonenkäänteet, yksiulotteiset hahmot, huonot vitsit ja ärsyttävät näyttelijät pitävät huolen, että näihin ei halua koskea pitkällä tikullakaan.

WillFilm2001
Käyttäjä
109 viestiä

27.08.13 klo 18:42 - linkitä tähän kommenttiin: #

Hömppäkomediat ja verimättökauhu

metalhead90
Käyttäjä
51 viestiä

28.08.13 klo 02:45 - linkitä tähän kommenttiin: #

Sama kaiku on askelten: Musikaalit ei vain iske sitten yhtään. Sweeney Todd on varmaan ainoa, minkä olen jaksanut katsoa alusta loppuun asti, enkä pitänyt siitäkään. Isoin syy on ehkä siinä, että yleensä tarkkaillen henkilöhahmojen käyttäytymistä elokuvan tilanteisiin. Jos käyttäytyminen sotii totaalisesti tavallisten käyttäytymistapojen kanssa, alkaa minulla potkia vastaan. Esimerkiksi, jos elokuvassa on jotain mörrimöykkyjä ja kummituksia, se ei haittaa. Sitten, jos elokuvassa päähenkilö, joka ei pelkää näitä mörrimöykkyjä, eikä esim. näytä mitään tunteita, vaikka koko perhe kuolisi, niin sitten alkaa teevesi keittää. Se ei ole tilanteeseen nähden realistista!

Siitä päästäänkin siihen, että jos elokuvassa päähenkilö alkaa yhtäkkiä laulamaan ja tanssimaan keskellä katuja ja joukko tuntemattomia ihmisiä liittyy siihen mukaan, niin missä on se auto matkalla hullujenhuoneelle? Saattaa joidenkin mielestä kuulostaa todella typerältä, mutta kyllä jokainen hyvä elokuva vaatii näyttelijöiltään ja henkilöhahmoiltaan tietyn realismin touhuun. Sillä tavalla pystyy samaistumaan hahmoihin ja pääsemään elokuvan sisälle. On todella vaikeaa samaistua henkilöihin, jotka laulavat puolet ajastaan. Varmasti tallaan koko musikaalien idean päälle ajattelutavallani, mutta tämä on vain henkilökohtainen näkemys asiasta.

Toinen genre, jota alitajuisesti (mutta tiedostaen) välttelen on western. Se on ihmeellinen juttu, koska Hyvät, pahat ja rumat, sekä Armoton ovat mielestäni koko elokuvahistorian parhaimmistoa. Western-genrestä löytyy myös muita uskomattoman hyviä filmatisointeja. Pääasiallisesti Clint Eastwoodin ja Sergio Leonen ansiosta, mutta on niitä muitakin.

Silti tulee välteltyä western elokuvia. Siihen on vaikea keksiä mitään syytä; ehkä koen länkkärit jollain tapaa pitkästyttäviksi. Paha sanoa.

Hobbes
Käyttäjä
22 viestiä

28.08.13 klo 08:43 - linkitä tähän kommenttiin: #

Scary Movien kaltaiset hittikimaraparodiat joutavat romukoppaan. Eihän ne ole edes hauskoja, vaikka kuinka yrittävät olla.

Muuten olen kyllä kovin kaikkiruokainen. Musikaaleissa on toki monesti se ongelma, mitä muutkin ovat valitelleet, että ne laulunumerot yksinkertaisesti pilaavat elokuvan tunnelman. Silti jotkut senkin genren elokuvat toimivat, ensimmäisenä sellaisista tulee mieleen Laulavat sadepisarat. Cherbourgin sateenvarjoista taas olisin ehkä pitänyt enemmän, jos se olisi ollut ihan puhuttu elokuva, vaikka varsinkin elokuvan nimikappale on upea.

schwartzy
Käyttäjä
104 viestiä

28.08.13 klo 16:52 - linkitä tähän kommenttiin: #

jos genrenä olisi "liika cgi" niin sitten se... esim nykyään nämä action leffojen korvikkeet superheroista on vähän sellaisia vaikka joukkoon mahtuu ihan hyviäkin (iron man) ja tietenkin remaket kun ne nykyään on oma genre:D

lällälää79
Käyttäjä
9 viestiä

14.12.15 klo 02:21 - linkitä tähän kommenttiin: #

biko kirjoitti:

Itsehän yritän katsoa erillaisia elokuvia niiden tyylilajeista välittämättä, mutta on yksi genre jota en vaan pysty katsomaan. Musikaalit.

Ainoa musikikaali minkä olen katsonut alusta loppuun on The Rocky Horror Picture Show. Pidin siitä ja se oli hauska, mutta poikkeus taitaa tässäkin vahvistaa säännön. Elikkä musiikaalia alkaessani katsomaan (viimeksi paholaisparturia) ensimmäisen lauletun repliikin kohdalla alan miettimään aina ankarasti että miksi ne laulaa eikä puhu kuin muissa elokuvissa? Joihinkin elokuviin sopii mielestäni mainiosti joku laulu kohtaus jossa esitetään joku laulu tai vastaava musiikkiesitys, mutta kun vaikka kaksi henkilöä tepastelee lavasteissa ja keskustelevat laulamalla niin ei ei ei ja stopnappi.

Ja musikaaleista tykkäävien ei pidä pidä hermostua tämä kertoo vain minun henk.koht rajoittuneisuudesta.

Elikkä onko muilla tyylilajeja jotka ei vaan iske?

Itselle ei oikein iske vanhan ajan elokuvat. Mustavalkoinen kuva on vain niin auttamattoman masentava näky:(

Samoin kaikki mafialeffat sekä hallitus vs päähenkilö on niin rasittavia/tylsiä. Yritin katsoa Kummisetiä, mutta ei vaan jaksa 5 minuuttia enempää..... minussa on selvästi jotain vikaa;D

Dekkari
Käyttäjä
151 viestiä

16.12.15 klo 11:23 - linkitä tähän kommenttiin: #

Elokuvat jotka ovat pelkkää toimintaa. Esimerkiksi sellainen, että ammuskellaan, mennään toiseen paikkaan jossa on vihollisia ja aletaan taas ammuskelemaan. Lisäksi elokuvissa on viellä ärsyttävänä piirteenä päähenkilön uskomaton ampumataito ja se että yksikään vihollisista ei pysty osumaan. Toimintaelokuvat ovat mielestäni silloin hyviä kun niissä on muutakin kuin toimintaa esim. Leon (1994).

Bjarska
Käyttäjä
38 viestiä

16.12.15 klo 13:06 - linkitä tähän kommenttiin: #

Itsekään en näin yleisesti ottaen välitä puhtaista ''toiminta''elokuvista hirveästi. Sitten on tietenkin poikkeuksia (esim. juurikin tuo Leon ja muut Luc Bessonin elokuvat, jotka luokitellaan yleensä toiminnaksi), joissa saattaa olla toiminnallisia elementtejä. Mutta esim. hirveästi en näistä Arnold Swarzchdjgbkrnegger one liner muskelimies mätöistä välitä. Kahdesta ensimmäisestä Predatorista (toimintaa?) en välittänyt lähes yhtään. Total Recallista pidän kyllä taas kovasti...

No, genre luokittelut ovatkin hiukan hassuja...

pirpana
Käyttäjä
825 viestiä

14.12.17 klo 17:32 - linkitä tähän kommenttiin: #

Vihaan scifi elokuvia. Vihaan scifielementtejä. Vihaan avaruuselokuvia. Vihaan kyborgeja. Vihaan alieneita. Vihaan lentäviä lautasia.

Vihaan John Wickin kaltaisia elokuvia... gröhöm ATOMIC BLONDE.

Tämän tasoinen vastaus kuvastaa 2010 vuoden räkänokka Pirpanan tyyliä. Joskus yksinkertaisuus on tarpeeksi saadakseen viestin perille.

Silti luokattoman paska teksti...

VITTU!

Miihkali
Moderaattori
2336 viestiä

14.12.17 klo 17:43 - linkitä tähän kommenttiin: #

Rakastan scifi elokuvia. Rakastan scifielementtejä. Rakastan avaruuselokuvia. Rakastan kyborgeja. Rakastan alieneita. Rakastan lentäviä lautasia.

Paras scifi-elokuva: Blade Runner
Paras scifi-elementti: Atlantiksen kostajat
Paras avaruuselokuva: 2001: Avaruusseikkailu
Paras kyborgi: Terminaattori
Paras alieni: Alien - kahdeksas matkustaja
Paras lentävä lautanen: Se toisesta maailmasta

Tällä hetkellä muuten menossa Michael Moorcockin Viimeisten aikojen valtiaat -trilogia.

pirpana
Käyttäjä
825 viestiä

14.12.17 klo 17:45 - linkitä tähän kommenttiin: #

Miihkali kirjoitti:

Rakastan scifi elokuvia. Rakastan scifielementtejä. Rakastan avaruuselokuvia. Rakastan kyborgeja. Rakastan alieneita. Rakastan lentäviä lautasia.

Paras scifi-elokuva: Blade Runner
Paras scifi-elementti: Atlantiksen kostajat
Paras avaruuselokuva: 2001: Avaruusseikkailu
Paras kyborgi: Terminaattori
Paras alieni: Alien - kahdeksas matkustaja
Paras lentävä lautanen: Se toisesta maailmasta

Tällä hetkellä muuten menossa Michael Moorcockin Viimeisten aikojen valtiaat -trilogia.

Sanos nyt vielä, että rakastat John Wick elokuvia ja sen imitaattoreita.... kaupanpäälle rakastat Jason Stathamia. :)

Michael Moorcock... voi että tuota sukunimeä... varmaan on saanut kovaa koulukiusaamista osakseen. :)

Miihkali
Moderaattori
2336 viestiä

14.12.17 klo 17:55 - linkitä tähän kommenttiin: #

En ole nähnyt John Wickiä enkä haluakaan nähdä. Moorcockilla on tosiaan miehekäs nimi. "You could always see him coming," kuului koulukaverien suusta usein.

Stathamista kaverini sanoi kerran seuraavasti: "Hassun näköinen, hassu aksentti. Lihaksia löytyy, mutta osaa myös tapella." Tällä perusteella väitän hänen olevan Dwayne Johnsonin ohella ainoa tämän hetken staroista, joilla olisi edellytyksiä johonkin kasarihenkiseen äksöniin. Harmi vain, että molempien kyvyt on hukattu todella lussuissa jännäreissä. Ronda Rouseyssa olisi myös voinut olla ainesta, mutta hänen uransa ei oikein ole päässyt vauhtiin.

Joku
Käyttäjä
1006 viestiä

14.12.17 klo 18:09 - linkitä tähän kommenttiin: #

Statham oli mainio Guy Ritchien rikosleffoissa! Ei se ny muutenkaan hassumpi toimintastara ole. Harmi vaan, että nykyään kaikki Statham-filmit on tismalleen samanlaisia keskenään.

Genre joka ei uppoa itelle ollenkaan, siihen onkin sit hankalampi vastata. Tai noh, jos supersankarileffat lasketaan omaksi genrekseen, se on vastaukseni. Toisaalta niissäkin on muutamia poikkeustapauksia jotka on ihan jees. Mutta yleisellä tasolla varsinaista veriripuliahan noi yleensä on. Tai pelkkää ripulia, eihän näissä peegee-leffoissa edes verta saa suurinpiirtein ollakaan.

Brutus
Käyttäjä
651 viestiä

18.12.17 klo 19:16 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kaksi genreä saa tai ehkä tarkemmin alagenreä saa itsellä aina karvat nousemaan pystyyn puistatuksesta: romanttinen komedia ja supersankarit.

Supersankarileffat on vähän kuin yhtä ainutta vähä-älyistä ryminäleffaa, josta vaan on miljoona erilaista vähän erilaista variaatiota ja kun on muutaman nähnyt, on käytännössä nähnyt ne kaikki. Henk. koht. kyllästyin niihin ja Sam Raimin Spidermanien ja ensimmäisten X-Menien aikaan.

Jos kyseessä on supersankarisarjan ensimmäinen osa, kuvataan jotain teiniä tai teinejä jotka saa taikamömmöstä supervoimat ja loppuun on laitettu joku geneerinen pikkumörkö jolle sitten annetaan vähän lättyyn. Sarjan lopuissa osissa taikamörkö tai hullu tiedemies haluaa valloittaa/tuhota maailman/suurkaupungin, mutta tarvitsee esineen x ja supersankarit yrittävät estää mörköä saamasta x:sää. Jos supersankareita on useita, seuraa matkan varrella vähän riitaa, mutta lopussa nekin sovitaan ja mörkö ajetaan yhteistuumin pois. Jos supersankari toimii yksin, niin mörkö kidnappaa supersankarin tyttöystävän.

Olen vakaasti päättänyt etten katso tai arvostele enää ainuttakaan supersankarituhnua muuten kuin äärimmäisissä erikoistapauksissa tyyliin Guardians. Joku muu ottakoon hoitaakseen, joku joka niistä ei vielä ole saanut tarpeekseen.

Ja sitten on romanttinen komedia... hyi olkoon. En ihan heti keksi ainuttakaan romanttista komediaa, mille voisi antaa paria tähteä enempää. Hienoja romanttisia draamoja sun muita on tehty menestyksellä vaikka kuinka paljon, mutta komediat on keskimäärin sisällöltään niin mauttomia ja hajuttomia, ettei niistä saa kyynisesti maailmanmenoa seuraava raavas ja läpeensä karvainen apinamies mitään irti. Nykyään miehen ja naisen välinen rakkaus ja jotenkuten normaalit ihmissuhteet on näköjään vielä sen verran poissa muodista, että hyvät romanttiset leffatkin alkaa olla jo kortilla.

Joku
Käyttäjä
1006 viestiä

19.12.17 klo 12:53 - linkitä tähän kommenttiin: #

Brutus kirjoitti:

En ihan heti keksi ainuttakaan romanttista komediaa, mille voisi antaa paria tähteä enempää.

Putoaisikohan Harold Ramisin ohjaama Groundhog Day - Päiväni murmelina tähän alakategoriaan? Itelle ei tuu mitään muuta hyvää romanttista komediaa mieleen. :D

Keskustelut