Leffat yleisesti

Homman nimihän on, että pistetään jonkun tietyn ohjaajan leffat paremmuusjärjestykseen. Aloitetaan nyt vaikka Dario Argentosta, kun giallot ovat minulle niin läheisiä.

01. Deep Red 5/5
02. Tenebre 5/5
03. Suspiria 4/5
04. Four Flies on Grey Velvet 4/5
05. The Bird with the Crystal Plumage 4/5
06. Opera 4/5
07. The Cat o' Nine Tail 3½5
09. Phenomena 3/5
10. The Stendhal Syndrome 2/5
11. The Phantom of the Opera 1½/5

Aika vähän nähtynä:

1. Phenomena 4/5
2. Bird with the Crystal Plumage 3/5
3. Suspiria 3/5

1. Suspiria 4/5
2. Cat o' Nine Tails 3/5
3. Phenomena 2/5

Argenton leffojen kohdalla mielipiteeni vaihtuvat lähes joka katselukerralla, mutta tällä hetkellä (kopioin leffalistan IMDB:stä, joten leffat ovat alkuperäisnimillä):

1. Uccello dalle piume di cristallo, L' (1970) 5/5
2. Profondo rosso (1975) 5/5
3. Tenebre (1982) 4,5/5
4. Suspiria (1977) 4,5/5
5. Non ho sonno (2001) 4,5/5
6. Opera (1987) 4/5
7. Sindrome di Stendhal, La (1996) 3,5/5
8. Gatto a nove code, Il (1971) 3,5/5
9. Inferno (1980) 3/5
10. Phenomena (1985) 3/5
11. Cartaio, Il (2004) 2/5
12. Fantasma dell'opera, Il (1998) 2/5
13. Trauma (1993) 1,5/5
14. Due occhi diabolici (1990) 1/5

mbay kirjoitti:

Aika vähän nähtynä:

Siltä näyttää. Kannattaa ehdottomasti tsekata Tenebre, jonka sai taannoin halvalla anttilasta. Ehkä niitä vieläkin on jossain Suomessa myynnissä.

Tumppimies kirjoitti:

mbay kirjoitti:

Aika vähän nähtynä:

Siltä näyttää. Kannattaa ehdottomasti tsekata Tenebre, jonka sai taannoin halvalla anttilasta. Ehkä niitä vieläkin on jossain Suomessa myynnissä.

Itse asiassa se onkin jo jonkun aikaa kiinnostanut nähdä Stendhal Syndromen ohella. Ainakin Filmifriikissä taisi tuota Tenebrea olla alle vitosella. Ja yleensäkin pitäisi katsoa vielä paljon tältä ohjaajalta.

Tähän mennessä nähtynä:

Phenomena - 4.5/5
Suspiria - 4.5/5
Bird With The Crystal Plumage - 4/5
Tenebre - 4/5
Cat O'Nine Tails - 3.5/5
Phantom Of The Opera - 3/5

Kuhan nyt ne Profondo ja Inferno saapuisi sieltä Atlantilta seilaamasta...

The Bird with the Crystal Plumage 4/5
The Cat o' Nine Tails 3,5/5
Suspiria 4/5
Inferno 2/5
Tenebre 3,5/5
The Stendhal Syndrome 3/5
The Phantom of the Opera 2/5

Yllättävän paljon olenkin saanut katsastaa Argentoa. Pheonomena, Opera ja Deep Red pitäisi saada vielä hyllyyn. Noista on kaikki paitsi Inferno ja Phantomi. Niitä ei tarvitsekaan saada, koska ne ovat aika huonoja pätkiä. Varsinkin Inferno, joka ei iskenyt oikein millään tasolla. Suspiriasta tuttu punaisella ja sinisellä valolla toteutettu visuaalinen ilme oli tietysti mukavan näköistä sekä pari hauskaa veriefektiä, mutta muuten meno oli laimeaa. Phantomissa oli jänniä juttuja mukana kuten pedofiili sekä veriefektit. Tylsähän Phantomi ei todellakaan ole, mutta aika urpo leffa kuitenkin. Muuten Argenton leffat iskevät hyvin ja giallot varsinkin ovat mukavaa katseltavaa.

Argento kiinnostaa kovasti, mutta en nyt tiedä kuinka hyväksi ohjaajaksi häntä voi sanoa. Onhan hänellä tyyliseikat melko hyvin hallussa, erityisesti listani kolmen kärkielokuvan osalta, joissa kuvaus on hienoa, tappokohtaukset tyylikkäitä ja tarinatkin toimivat (myös Operassa, vaikka tarina onkin melko päätön tässäkin). Myös listan neljännessä tarina toimii, ja saattaa olla jopa paras näkemistäni Argenton elokuvista, mutta tyyli ei ole mitenkään kovin erikoista, mikä rokottaa pisteitä. Deep Red pitää kärkipaikkaa, koska siinä toimii sekä tarina että tyyli poikkeuksellisen hyvin. Arvosana saattaa kyseisen elokuvan osalta olla jopa hieman alakanttiin. Cat O' Nine Tails on muuten muistikuvieni mukaan erittäin tyylikkäästi kuvattu, harmi vain että tarina voisi olla parempikin, vaikkei huonokaan varsinaisesti ole. Suspiriassa on upeaa värienkäyttöä, mutta muuten en sen kuvausta pidä mitenkään kovin hienona.

Argentoa muuten usein verrataan Hitchcockiin, ja jotain samaa heissä ehdottomasti onkin. Monet jännityskohtaukset esim. ovat kovin Hitchcock-vaikutteisia ja lopetukset ovat molemmilla ohjaajilla usein yhtä äkkinäisiä ja jopa töksähtäviä. Ja Argenton debyyttiohjaushan voisi käytännössä melkeinpä olla Hitchcockin ohjaama, niin samantyylinen se on, ja ainoastaan hieman väkivaltaisempi.

1. Deep Red 4/5
2. Tenebre 3½/5
3. Opera 3½/5
4. The Bird with the Crystal Plumage 3/5
5. Suspiria 3/5
6. Cat O' Nine Tails 3/5
7. Phenomena 2/5

Phenomena pitäisi katsella uudelleen. Viime kerralla annoin pisteet pitkälti idioottimaisen tarinan perusteella, vaikka nämä Argenton päättömimmät elokuvat kai olisi tarkoitus katsoa tarina sivuuttaen, keskittyen tyyliseikkoihin. Eli arvosana ainakin saattaa nousta vielä, onhan elokuvassa ainakin muistikuvien perusteella oma viehätyksensä. Ja miksei myös samalla perusteella Suspirian arvosana saata nousta vielä hieman, mutta epäilen ettei kuitenkaan, tämän kun olen jo katsellut kahdesti.

Toistaiseksi vain kolme Argentoa. Genrenä giallot kiehtovat enemmän kuin kauhu.

1. Tenebre 4/10
2. Cat O'Nine Tails 3,5/10
3. Suspiria 2/10

Näinkin vähäisellä otoksella Dario Argenton voi nähdä Brian De Palman ohella Hitchcockin viitoittaman tien kulkijana. Darion kuvaustekniikka on metodeiltaan aivan Alfredmaista; POV, lähikuvat ja erikoislähikuvat muodostavat elokuvallisen kieliopin, joka toistuu elokuvasta toiseen. Brianilla tosin on lisänä paljon muutakin.

Dario Argento

Vaikka ulkopuolisesti voisi sanoa Argenton alkutaipaleen muistuttavan paljon Hitchcockia, hänen myöhemmät elokuvat ovat täysin erilaisia, jopa melkein täysin päinvastaisia, kuin esikuvallaan. Argento painottaa enemmän tunnelmaan ja audiovisuaalisuuteen eikä niinkään tarinaan, mikä miellyttää erityisesti minua hänen tyylissään. Hän on saanut lukuisiin elokuviinsa unohtumattomia, pirullisen tehokkaita otoksia, jotka ovat syöpyneet verkkokalvolle ikuisesti. Nerokas tunnelmanluoja, joka on kuitenkin täysin ainutlaatuista ja erilaista verrattuna muihin kauhuohjaajiin.

1. Suspiria (1977)
Kaunista värienkäyttöä, kieroutunutta tunnelmaa, joka saa aikaan täysin ainutlaatuisen fiiliksen elokuvaan. Muutamia tahattomia koomisuuksia, mutta ne keventävät sopivasti tunnelmaa. Goblinin karmaisevat sävellykset kruunaavat tämän audiovisuaalisen häröilyn. 4/5

2. Inferno (1980)
Jumalauta, mitä settiä! Aivan mielipuolisen kaunista värien- ja valojenkäyttöä, jotka saavat aikaan huurteisen, lähes painajaismaisen tunnelman, jota ei pääse pakoon. Audiovisuaalinen, täysin järjetön trippi pimeyteen ja pahuuteen. Välillä menee ehkä lieväksi perseilyksi, mutta muuten filmi iskee suoraan mielihyvän keskukseen. Emersonilta erilaiset, mutta yhtälailla toimivat sävellykset. 4/5

3. Profondo Rosso / Deep Red (1975)
Ovelasti kirjoitettu, mielenkiintoinen ja jännittävä giallo, jossa myös hienoja kamera-ajoja ja makro-otoksia. Goblinin musiikit ovat legendaariset. 4/5

4. Tenebre (1982)
Tyylikkäästi kuvattu, pirullisen jännittävä giallo, joka on yllättävyydessään ylittämätön. Ehkä ohjaajansa graafisin teos ja filmin loppu meneekin aikamoiseksi perseilyksi, mikä vähentää pisteitä. Sisältää myös ohjaajalta muutamia osuvia montaasiotoksia. 3½/5

5. Phenomena (1985)
Tunnelmallinen ja tarinaltaan aika naurettava, mutta mielenkiintoinen kokeilu. Yksi ohjaajansa karmivimmista filmeistä. 3½/5

6. L' Uccello dalle piume di cristallo / The Bird with the Crystal Plumage (1970)
Varsin perushyvä ja toimiva varhainen giallo. Erittäin Hitchcockmainen runsaammalla graafisuudella vain. Muutamia ovelia käänteitä. 3/5

7. Il Gatto a nove code / The Cat o' Nine Tails (1971)
Edelleen varsin perushyvä giallo ehkä vähän poikkeavilla teemoilla, jotka miellytti. Hienoa kuvausta ja jännitystä. 3/5

8. La Sindrome di Stendhal / The Stendhal Syndrome (1996)
Ajoittain onnistunut ja tunnelmallinen, mutta painotuksiltaan epätasainen. Toteutus hieman puolivillainen ja sisältää myös pari täysin anteeksiantamatonta CGI-efektipökälettä. 2½/5

Harman kirjoitti:

Vielä aika vähäsen nähtynä ja tuo La Sindrome di Stendhalkin tuolla hyllyssä odottaa katsastusta

Kannattaa miettiä tarkaan ennen kuin katsoo La Sindrome di Stendhalin.

Tumppimies kirjoitti:

Harman kirjoitti:

Vielä aika vähäsen nähtynä ja tuo La Sindrome di Stendhalkin tuolla hyllyssä odottaa katsastusta

Kannattaa miettiä tarkaan ennen kuin katsoo La Sindrome di Stendhalin.

Kyllä se tulee miettimättäkin katottua kun kerran hankittukin on. Eihän sitä voi tietää ennen kuin katsoo.

Harman kirjoitti:

Tumppimies kirjoitti:

Harman kirjoitti:

Vielä aika vähäsen nähtynä ja tuo La Sindrome di Stendhalkin tuolla hyllyssä odottaa katsastusta

Kannattaa miettiä tarkaan ennen kuin katsoo La Sindrome di Stendhalin.

Kyllä se tulee miettimättäkin katottua kun kerran hankittukin on. Eihän sitä voi tietää ennen kuin katsoo.

Hunompaa Argentoa se edustaa, ihan selvästi.

Tuli vain mieleen, että millon tässä olisi tarkoitus vaihtaa ohjaajaa? Tuleeko tähän samanlainen järjestys käyttäjille jotka laittavat uuden ohjaajan kuin esim. Hahmosodassa, vai? Ja olisiko jokin aikaraja sopiva?

mbay kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että millon tässä olisi tarkoitus vaihtaa ohjaajaa? Tuleeko tähän samanlainen järjestys käyttäjille jotka laittavat uuden ohjaajan kuin esim. Hahmosodassa, vai? Ja olisiko jokin aikaraja sopiva?

Kyllähän tässä joku aikaraja olisi ihan järkevä. Vaikka viikko per ohjaaja, eli seuraava ohjaaja sitten ensi perjantaina.

Aikarajasta en tiedä. Kai sitä voisi jo kohta joku toinen laittaa toisen ohjaajan leffat järjestykeen. Pitäisiköhän tuosta sitten tehdä lopullinen järjestys keskiarvon perusteella?

Vihdoin sain Tenebrenkin katottua.

Suspiria 4/5
Tenebre 3½/5
Cat 'O Nine Tails 3/5
Stendhal Syndrome 2½/5

Kiinnostaisi kyllä nähdä enemmänkin Argenton leffoja.

Pitäisikö jonkun pistää tänään uusi ohjaaja kehiin? Nyt kun on viikko kerran kulunut?

Okei. Jatketaan italialaisilla. Nyt vuorossa Sergio Leone.

Once Upon a Time in the West 5/5
The Good, the Bad and the Ugly 5/5
Once Upon a Time in America 5/5
For a Few Dollars More 4,5/5
A Fistful of Dynamite 4/5
A Fistful of Dollars 4/5