Leffat yleisesti

HohtoEpisodista oli muuan tälläinen kysely ja ajattelimpas kysyskellä sitä täälläkin, kun ei tässä mökiltä tullessa muutakaan mielessäni ole. Eli mikä tai mitkä ovat olleet sydäntäpysäyttävimmän, karvat pystyyn nostattavimmat ja äänihuulianne refleksin omaisesti eniten aukoneet elokuvahetket, jotka olette koskaan nähneet tai kokeneet?

En nyt tiedä ajaako tämä [forum.leffatykki.com] saman asian, mutta läheltä liippaa ainakin.

Itse topiikkiin löytäisin varmaan paljon vaihtoehtoja, koska kauhuleffoja on tullut katsottua jo kolmannesta luokasta lähtien. Esim. Psychon suihkukohtaus. No okei, ei tuo nyt niin säikäyttävä ole, mutta klassikko kuitenkin. Ja vaikkapa Hohdon "Heeeeerees Johnny!!!"-kohtaus, eli se kun Jack tulee kirveineen läpi ovesta. Ja sitten muistan jostain syystä säikähtäneeni Elm Streetin eräässä kohtauksessa, kun kaikkein vähiten odottaa Freddyn ilmestymistä, niin yhtäkkiä se tuleekin sängyn alta. Ja... no onhan näitä vaikka muille jakaa.

Tolppanen kirjoitti:

En nyt tiedä ajaako tämä [forum.leffatykki.com] saman asian, mutta läheltä liippaa ainakin.

Liippaa joo, mutta ei. Nyt ei haeta "kauheinta" leffakohtausta, vaan pahinta säikäytystä. Esimerkiksi Cannibal Feroxin topicissa mainittu kohtaus ei ole säikäytys, ainoastaan kauhea. Enemmän jotain "Pöö!" -kaltaista jutskaa haetaan.

Monta kertaa on tullut elokuvateatterissa säikähdettyä, kun leffoja on ollut katsomassa. Pahimpia ovat klassiset "käsi sängyn alta" tai "enpäs olekkaan kuollut vielä" -säikäytykset. Ja ne toimivat meikäläiselle.

Pahin säikyttely mitä viime vuosina on mielestäni tullut, on ehdottomasti Jenkki versio Crudgesta. Elokuvateatteriin mennessä en tiennyt leffasta paljoa ja hyvä niin. Tuli säikähdettyä muutaman kerran todella pahasti. Toinen samanlainen säikyttely, hieman kliseisempi tosin, on Salaisuus pinnan alla. Nämä molemmat toimivat edelleen dvd:ltä, Kauna tosin vielä hieman paremmin. Muistan myös säikähtäneeni Shyamalanin Signsia katsoessa ensimmäistä kertaa jossain kohtauksessa todella pahasti.

Kyllähän hyvä säikyttely on välillä todella mukavaa. Kunnon säikähdyksen jälkeen olo on todella energinen, kun adrenaliiniryöppy menee läpi kehon. Ehkä juuri siksi ihmiset, ainakin jotkut, pitävät säikyttely leffoista.

OutlawPuppet kirjoitti:

Kyllähän hyvä säikyttely on välillä todella mukavaa. Kunnon säikähdyksen jälkeen olo on todella energinen, kun adrenaliiniryöppy menee läpi kehon. Ehkä juuri siksi ihmiset, ainakin jotkut, pitävät säikyttely leffoista.

Kyllä, minäkin pidän. Ja minua vähän ihmetyttää, miten säikyttelyelokuva on niin huonossa valossa nykypäivänä. Toki pitkitetty, laukeamaton ja ahdistava psykologinen kauhu on edelleen se paras, mutta kyllä säikyilläkin kiksejä saa. Kauna on siinä mielessä miltein mestariteos, vaikkei sinäänsä ole erityisen karmiva.

Mieleenpainuvin on kyllä "Heeeeeeere's Johnny!". Ei nyt tältä istumalta tule muita yksittäisiä säikytyksiä mieleen, lisäillään sitten joskus.
Tuosta Kaunasta, josta oli puhe; kun sen joskus elokuvissa kävin katsomassa, muutamat kovat säikäytykset toimivat ja pidin itse elokuvastakin. Mutta myöhemmin kotiteatterin puolelta mitkään osa-alueet ei tuntunet toimivan. Ei säikyttänyt, enkä tykännyt koko pätkästä.

Hmm. Eikös tätäkin topikkia vaivaa vähän sama ongelma kun "Parhaat yllätysleffat" eli säikähdys ei enää olekaan säikähdys jos sitä osaa odottaa?

^Kyllähän se vähän näin menee, mutta jos ihmisille kertoo, että elokuvassa on säikäytys, mutta ei kerro missä kohtaa säikäytys on, voi säikähdys olla jopa kaksinveroinen. ;) Ja elokuvan katsomiseen tulee oma jännityksensä lisää, kun odottaa säikäytystä.

John Lennonjohto kirjoitti:

Hmm. Eikös tätäkin topikkia vaivaa vähän sama ongelma kun "Parhaat yllätysleffat" eli säikähdys ei enää olekaan säikähdys jos sitä osaa odottaa?

Aivan totta Johnny, itseasiassa olen tänäpäivänä alkanut katua koko topicin luomista... EpisodiHohtokin spoilasi minulta muutaman kokemattoman säikäytyksen tosi pahasti.

Kyllähän se vähän noin menee. Siksi luin varauksella tuon Episodin osuuden, mutta luin kuitenkin. En osannut pitää näppejäni erossa.

Niin muuten, oli mulla vähän asiaakin. Kotiuduin tuosta juuri Omenin re-maken iltanäytöksestä ja täytyy myöntää, että pari kertaa tuli oikein kunnolla säpsähdettyä penkissä. Kyllähän sitä herkemmin säikähtääkin leffassa, kun istuisi omassa nojatuolissa katsoen telkkaa. Ainakin minä.

Tolppanen kirjoitti:

Niin muuten, oli mulla vähän asiaakin. Kotiuduin tuosta juuri Omenin re-maken iltanäytöksestä ja täytyy myöntää, että pari kertaa tuli oikein kunnolla säpsähdettyä penkissä. Kyllähän sitä herkemmin säikähtääkin leffassa, kun istuisi omassa nojatuolissa katsoen telkkaa. Ainakin minä.

Kyllä säikähtää, vaikka leffa huonohko olisikin.

Eniten olen säikähtänyt elokuvan Ring aikana, kohtauksessa jossa tyttö tulee tv:stä ulos. Katsoin vielä teatterissa, joten äänet ja tunnelma olivat huipussaan.

Minä säikähdin aika rajusti Tappajahain kohtauksessa, jossa SPOILERI(vaikka luultavasti jokainen on tämän jo nähnyt) Hopper tutkii uponnutta laivaa ja kurkkaa sisään samalla kun ruumis syöksähtää eteen.

The Cell oli muutama vuosi sitten aikamoinen säikäyttäjä, tarkemmin sanottuna sen aika alussa oleva kohtaus. Olen ilman muuta nähnyt kamalampiakin juttuja, mutta se säikäytti niin että hyvä ettei tullut paskat housuun. Ei tehnyt mieli katsoa pidemmälle, vaan menin lukemaan Aku Ankkaa keittiönpöydän ääreen.

Mr. MovieMan kirjoitti:

Minä säikähdin aika rajusti Tappajahain kohtauksessa, jossa SPOILERI(vaikka luultavasti jokainen on tämän jo nähnyt) Hopper tutkii uponnutta laivaa ja kurkkaa sisään samalla kun ruumis syöksähtää eteen.

Säikähdin samassa kohdassa kun katsoin ensimmäistä kertaa.
Toisinaan olen säikähtänyt Halloween leffan aikana kun katsoin ensimmäistä kertaa.

Viesti poistettu liian ison spoilerin takia, enkä halua pilata kenenkään säikäytysnautintoa.

Olin saada sydänkohtauksen kun katoin halloweenia äänet täysillä. Kohta jossa se tohtori menee sen kytän kanssa sinne Michaelin taloon, sitte ku ne on siellä, yhtäkkiä joku lauta paukahtaa ikkunaa vasten. Jotenkin vain säikähdin ihan saakelisti tossa.

Kyllä The Descent on niin hemmetin tunnelmallinen ja pelottava että siinä säikkyi pari kertaa ihan mukavasti. Varsinkin kohdat, joissa nähdään vilauksia niistä ennen kuin ne hyökkäävät, tuottaa kylmiä väreitä joka kerta.

Viimeksi säikähdin, kun katsoin Peter Jacksonin King Kongia.

Spoileri - Kun Carl, kuvausryhmineen saapuu sinne saarelle. Kun ne mustaihoiset hyökkäävät. [Muistaakseni] Kun Preston lävistetään teräväpäisellä puulla. Ja Niitä ötököitä. *hush* .
Vaikka ne ötökät oli tehty tietokoneella niin ne oli niin todentuntuisen karmivia. Se Prestonin lävistäminenkin tuli niin yllättäen.

Ehkäpä tuo paras säikäytys löytyy Halloweenista, sehän kerta pursuaa niitä.
Paras saataa olla se kun Michael hyppää alussa auton katolle takaapäin