Arvostele edellinen biisi

Suht outo fiilis, kun eteen tulee Maidenin biisi, vieläpä Brucen laulama, jota en ole koskaan ennen kuullut. Parin kuuntelun jälkeen Apparition ei ainakaan tarjonnut mitään tajunnanräjäytäävää. Lähinnä tulee mieleen, että siihen on vaan liitetty yhteen Maidenin tavaramerkit - erottuva basso sekä laukkakomppi - varsin keskinkertaisella lopputuloksella ja liian vähillä variaatioilla. Ehkä albumikontekstista saisi enemmän irti?

Epica - Second Stone [www.youtube.com]

Jotenkin tuntuu moderni eeppisyyteen nojaava sanotaanko nyt sitten vaikka post-powermetalli* kärsivän inflaatiosta. Erottautuminen edukseen käytännössä mahdotonta ja tuo biisi Epican uudelta lätyltä ei omaan korvaan tee poikkeusta. Kliiniseksi miksattua, kiintiö-kimuranttia sovitusta, tuplabasari pörähdyksiä täynnä olevaa elokuvamaista ilotulitusta kuorojen kera. Lyhykäisyydessään korni örinä-osuus kuulosti tässä keississä lähes naurettavalta ja irtonaiselta. Vaikka paljon haukuinkin niin suurin heikkous on vain ja ainostaan se, ettei se eroa muusta vastaavanlaisesta materiaalista. Jännä muuten, että aiemmin tänään tuo pirun siisti albumin kansi kummitteli Youtuben "Mitä kannattaa katsoa" listalla.

*([edit] No sinfoninen metalli, mutta oli tulla ähky modernista soundista, joten siksi heitin keksityn genren post-powermetal)

Kuulokkeet korville:
Khuda - Raekoja Plats [khuda.bandcamp.com]

Raskasta, mutta erittäin tylsistyttävää. Osaavat soittaa, mutta siihen se jää.

Nyt hieman erilaista: Dropkick Murphys - Rose Tattoo [www.youtube.com].

Dropkick Murphys - Rose Tattoo* Ihan rento biisi jonka jaksaa helposti kuunnella joskus uudestaankin. Dropkick Murphysiä ei ole sen enempää tullut kuunneltua, mutta nyt löytyi ainakin toinen hyvä biisi "I'm Shipping Up to Bostonin" lisäksi.

Seuraavaksi vähemmälle huomiolle jäänyttä raskasta kotimaista:
https://www.youtube.com/watch?v=gJU96Q9X1cg

Noh. Kyseisen genren musiikin olen pitänyt jo jonkin aikaa kaukana korvistani, mutta silloin tällöin myös raskas kama miellyttää edelleen. Tämä Amoraalin rallattelu oli aluksi hyvä, mutta alkoi toistamaan itseään jo aikaisessa vaiheessa olemalla lähinnä muutaman erilaisen riffin välillä vaihtelua. En ole juuri koskaan sietänyt tuplabasareita.. mikäli ne edes ovat sitä mitä luulen.
Sanoituksiin en kiinnittänyt missään vaiheessa huomiota, vaan annoin vaan soida taustalla Travolta-elokuvan arvostelua lukiessa. Sellaiseen puuhaan tällainen musiikki itselläni saattaa joskus toimia.

Ja sitten taas kevyempää: 80-luvun alun turhautunein kappale humoristisella videolla näiden brittiveijareiden loisteliaalta debyyttilevyltä:
https://www.youtube.com/watch?v=RKaM9pPwZmM

WTF was that? Tuntui jotenkin yhdistelmältä Douglas Adamsia ja kuka ties mitä? Alkoi kuitenkin aika nopeasti uuvuttamaan.

Samalta vuosikymmeneltä, mutta entisestä siirtokunnasta: Icehouse - Great Southern Land [www.youtube.com].

Aikas yksitoikkoista syntikkapoppia, jonka voisin kyllä hyvin kuvitella jonkun juustoisen kasariactionin tissibaarikohtaukseen. Futuristinen syntikkasaundi kertsissä tuo yllättävän paljon sävyä kokonaisuuteen. Videon kalliomuodostelmat tuo etäisesti mieleen Helloweenin I want outin vastaavat.

Sitten erään tuttuni luotsaamaa punkkiorkesteria:

Shades of nowhere - Take you out tonight
https://www.youtube.com/watch?v=40sXUv9MwBg

Sopivan lyhyt ja ytimekäs veto. Riffi toimii, samoin sanat. Eipä siinä kai enempää selittelyjä tarvita, hyvä biisi.

Seuraavaksi kovaa kamaa kasarilta:

Whitesnake - Still Of The Night
https://www.youtube.com/watch?v=a_tfq0qTDDE

Ei ihan Whitesnaken paras biisi, sillä mielestäni Here I Go Again ja Is This Love ovat aika paljon parempia. Ihan hyvä biisi kuitenkin ja hyvä riffi. 3/5

Lisää kasarirokkia: https://www.youtube.com/watch?v=o1tj2zJ2Wvg

Yksi meikän ehdottomista suosikkibiiseistä Gunnareilta - ehkä jopa kyseisen bändin paras biisi. Riffi on yksi iskevimpiä mitä oon koskaan kuullut. Klassikkohan tuo on, ei siitä mihinkään pääse.

Ja jatketaan kasarilinjalla:
Venom - Welcome To Hell [www.youtube.com]

Klassinen örinärenkutus. Aavistuksen löysästä otteesta huolimatta biisi on melko lähellä täydellistä. Sanat silkkaa rienausta ja riffit tarttuvuudessaan ja järeydessään maailmanluokkaa. Cronoksen laulussa on juuri oikea sekoitus räkää, melodiaa ja raspia, ja Mantasin kitarasoundi on munakas kuin munakas. Hyvä esimerkki siitä, ettei laatubiisi välttämättä tarvitse kuin pari napakkaa riffiä ja oikean asenteen.

Sitten meikäläisen päässä tiukasti viime kuukausina pysynyt ralli:
Chris Rea - Wild Pony [www.youtube.com].

Nostalgia-radion suosikkijätkiin kuuluva herra Rea kuulostaa ko. biisillä oikein erityisen röhöiseltä (?) ja muutenkin koko homma kuulostaa puhelimella äänitetyltä. Paremmilla saundeilla sinänsä tarttuva biisi olisi toiminut paremmin. Sanoitukset ovat sympaattisen yksinkertaiset ja kyllähän Rean röhinä tuollaiseen meininkiin sopii. Kai tämä kolme tähteä ansaitsee.

Sitten jotain värikästä. Äänenlaatu ei pärjää levylle, mutta menkööt nyt videon kera.
https://www.youtube.com/watch?v=XMOA-utA5Bs

Jos ei artistin nimi olisi paljastanut olisi kyseessä ollut vähemmän hyvä CMX:n kappale. Eli ei yhtään kuulosta Ismo Alangolta (Allekirjoittaneelle) ja siitä pitkä miinus. On tämä silti pari suuruusluokkaa parempi moneen kiljukaulaan verrattuna.

Hippiajan ja pnuk-ajan risteyskohdasta The Stooges - I Wanna Be Your Dog [www.youtube.com].

Ei tämä punk ole ihan se minun juttuni. Jatkuvassa toistossa rälläävä likainen riffi kuulosti kivalta, mutta laulu oli aika hirveää ja biisi loppui ennen aikojaan, huonoon kohtaan.

Tässä sitten vähemmän tunnettu fiilistelybiisi kaikille suomalaisista junttimiehistä pitäville. Itse voin myöntää painaneeni tälle joskus tykkäysnappulaa.
https://www.youtube.com/w...=UUPmnb9X804e2NxZXjRqDaCA

Ihanan negatiivista ulosantoa yhdistettynä hempeään rakenteeseen. Huilusoolostakin plussaa. Video hoitaa myöskin hommansa asiaan kuuluvalla tavalla. Annan 3,5 v**u**a haisevaa tähteä.

Sitten tuoreempaa tavaraa: Battle Beast - Touch in the night
https://www.youtube.com/watch?v=enSmON-pcpA

Ihan hauska kipale. Tuli mieleen joku 80 luvun diskomusiikki yhdistettynä vähän raskaampaan soitantaan. Kertsi oli aikas tarttuva ja kyllähän tuo laulajan ääni korvaa miellytti. Annan kolome tähtee.

Seuraavaks yks omista suosikkipändeistä.

https://www.youtube.com/watch?v=s9wo5uqHAHc

Itse en pahemmin ole ikinä punkista välittänyt (ei sillä, että olisin sitä pahemmin kuunnellut), mutta tämä kappale on itse asiassa ihan hyvä. Diggaan siitä, kuinka kertsi lähtee ja tempo moninkertaistuu ja hidastuu sitten taas ja taas nopeutuu jne. Tykkään myös laulajan äänestä, joka sopii mielestäni hyvin musiikkiin.

Sitten vähän aliarvostettua Metallicaa.

https://www.youtube.com/watch?v=hNXmKiEqVx4

Aliarvostettua aiheesta. Jotenkin Metallican yleissoundi ja kappaleen itsensä tyyli eivät pelaa hyvin yhteen ja lopputulos jättää harmillisesti lattean vaikutelman.

Vaihteeksi Juudaspappia ennen kuin Rob Halford ajeli päänsä kaljuksi ja verhoutui nahkaan ja niitteihin.

Judas Priest - Rocka Rolla [www.youtube.com]

Judas Priest - Rocka Rolla

Hassua, että tällä kertaa arvioitavaksi sattui monessa mielessä hyvin samankaltainen biisi kuin edellisessä viestissäni. Silloin arvioin Maidenin Apparitionin. Kappale oli Maidenin mittapuulla melko tylsä eikä ikinä oikein lähtenyt mihinkään. Sama pätee myös Rocka Rollaan. Rock 'n rollin ja laukkakomppihevin yhdistelmä ei oikein toimi.

Xerath - I Hold Dominion [www.youtube.com]

Xerath - I Hold Dominion

Kerrassaan mainio. Sinfoninen metalli on sitä parasta metallia, jos minulta kysytään ja tämä kipale on loistava esimerkki siitä. Devin Townsendin ja Opethin vaikutuksen kuulee selkeästi, mikä ei ole yhtään huono asia. Suorastaan loistava biisi!

Korpiklaani - Pilli on puusta tehty [www.youtube.com]