Huimassa nousussa oleva koomikko Will Ferrell on päätynyt esittämään tässä huonossa komediatekeleessä kilpailuhenkisen isän (Robert Duvall) kasvattamaa poikaa Philiä. Phil päätyy eräänä päivänä valmentamaan poikansa nappulaliigajoukkueta, joka on sarjan hännillä ja isukki valmentaa tietenkin sarjan ykkösjoukkueta. Pian Phil saa joukkueensa pärjäämään, mutta sitten hän alkaa hiljalleen muistuttaa yhä enemmän omaa isäänsä.
Pelkoa ja inhoa nappulaliigassa on väsähtänyt komedia, joka tarjoaa parissa kohdassa pienet naurut, mutta muuten meininki on aika tylsää. Ferrell osaa parhaimmillaan olla hauska (Old School, Uutisankkuri), mutta tässä hän vain meuhkaa ärsyttävästi. Mistään uudesta Jim Carreystä ei voida missään nimessä puhua. Yksi omista suosikeistani, Robert Duvall vetää roolisuorituksensa varsin rutiinilla. Ei jätkä puristanut nyt kyllä itsestään kaikkea. Katsomisnautintoa ei lisää ollenkaan mukamoderni kamerakikkailu.
Vikaa löytyy myös aika paljon ohjaajasta. Epäonnistuneen pössyttelykomedian Pilvessä ja edeltäjiensä varjoon pahasti jäävän American Pie 3:n ohjannut Jesse Dylan ei selvästi ole mikään mestariohjaaja. En tiedä mistä johtuu, mutta hänen elokuvissaan on aina ollut jotenkin aika vastenmielinen tunnelma, niin kuin tässäkin pläjäyksessä. Muutama ihan hauska juttu on mukana, mutta se ei oikein riitä, kun muu aika on tylsää puppua.
Pisteet tulevat niistä muutamasta hauskasta hetkestä ja siitä, että elokuvassa pelataan ”sitä oikeaa” jalkapalloa eikä amerikkalaista.
