Arvostelu

Nolan on pyrkinyt koko ajan säilyttämään tietyn realistisuuden elokuvissaan, eikä Yön ritarin paluu ole poikkeus.

Christopher Nolan on jokaisen Batman-fanin suuri sankari. Mies on tuonut 2000-luvulla Lepakkomiehen elokuviin erittäin tasokkaasti Tim Burtonin ja Joel Schumacherin pätkien jälkeen. Nolan (Memento, The Prestige ja Inception) on juuri oikea henkilö Batman-elokuvan peräsimeen. Hän on löytänyt täydellisen tasapainon Burtonin goottimaisen sekä Schumacherin löperön sävyn väliltä ja pysynyt (jotakuinkin) realismin rajoissa. Hyvän Batman Beginsin (2005) ja erittäin hyvän Yön ritarin (2008) jälkeen Nolan on betonoinut asemansa jokaisen viittasankarin, ja miksei elokuvien ystävien yleensä, sydämessä.

Vuoden kuumimpiin ensi-iltanimiin lukeutuva Yön ritarin paluu kannattelee aivan tolkuttomia paineita harteillaan. Ennakkohypetys on ollut aivan posketonta edeltäjiensä (todella) suuren suosion vuoksi. Itse kukin (kuten allekirjoittanut) odottikin ensi-iltaa kieli pitkällä monta luvattoman pitkää kuukautta. Parasta toivoen ja pahinta peläten astuin teatteriin ylitsevuotavien odotusten kera. Kunhan nyt ei vain kolmannen leffan kirous onnistuisi rampauttamaan tätäkin (X-Men ja Sam Raimin Spider-Man) supersankaritrilogiaa!

Eikä niin käykään. Yön ritarin paluu paketoi mainiosti Nolanin Batman-trilogian. Yllättävän nopeasti lähes kolmituntinen vierähtää tämän elokuvan parissa. Edellisiin osiin verraten skaala on tällä kertaa paljon eeppisempi.

Yön ritarin paluu alkaa kahdeksan vuotta edeltäjänsä jälkeen. Bruce Wayne (Christian Bale) on traumatisoitunut Jokeria vastaan käydyn taistelun tapahtumien vuoksi. Hän (Batman) otti syyt niskoilleen Harvey Dentin rikoksista, jotta tämä säilyisi Gothamin asukkaiden toivon symbolina. Kaupungissa on kaikki hyvin: organisoitunut rikollisuus on onnistuttu kitkemään juurineen pois, joten Batmania ei enää tarvita. Bruce on erakoitunut kartanoonsa epäonnistumistaan märehtimään, mutta päättää palata naamioidun terroristi Banen (Tom Hardy) uhatessa Gothamia.

Nolan on pyrkinyt koko ajan säilyttämään tietyn realistisuuden elokuvissaan, eikä Yön ritarin paluu ole poikkeus. Edellisosien tapahtumilla on seuraukset, ja ne heijastuvat myös tähän elokuvaan. Kahdeksan vuoden tauko viittahommista ei luonnollisesti ole tehnyt Brucelle hyvää, mutta nyt ei vain yksinkertaisesti voi olla rapakunnossa. Lihaskimppu Bane on Lepakkomiehelle täysin ennennäkemätön vastus. Näin saadaan aikaan realistista oikean maailman tuntua.

Jokaisessa osassa Batman on haastettu eri tavalla. Batman Beginsissa hän joutui kohtaamaan oman elämänsä luurangot. Yön ritarissa Jokeri koetteli Batmanin moraalia ja sääntöjä. Yön ritarin paluussa viittasankari joutuu koetukselle sekä fyysisesti että henkisesti. Hardyn upeasti tulkitsema maskimies Bane ymmärtää yhteiskunnan sisäiset ristiriidat ja miten hän pystyy käyttämään niitä hyväkseen Gothamin tuhoamisessa. Näin hän pystyy haastamaan Batmanin ennennäkemättömällä tavalla sekä henkisesti että fyysisesti.

Avukseen Batman saa tällä kertaa murtovaras Selina Kylen (Anne Hathaway), joka tunnetaan myös alter egolla Kissanainen. Hän ei ole elokuvassa mukana vain silmänruokana (vaikka onhan hän kieltämättä sitäkin), vaan tarinan kannalta tärkeä hahmo. Batman tarvitsee juuri Kissanaisen apua, koska tällä ei ole samanlaisia sääntöjä kuin viittasankarillamme. Hathaway tuo onnistuneesti kaikki hahmon piirteet valkokankaalle. Sopivampaa näyttelijää rooliin tuskin voisi enää löytää.

Näytteleminen on muutenkin sarjan edellisistä osista tottua A-luokkaa. Vanhat tekijät Bale, Caine, Oldman ja Freeman panevat parastaan sarjan päätösfilmiä varten, eivätkä uudet tulokkaat Hardyn ja Hathawayn johdolla jää heidän varjoonsa. Erityisesti Joseph Gordon-Levitt konstaapeli John Blakena jää mieleen. Ilmeisen lahjakas Gordon-Levitt tulkitsee hienosti idealistista Blakea.

Virheetön ei Yön ritarin paluu ole. Toimintaa on edellisosiin verraten paljon ja varsinkin lopussa actionia ei säästellä. Osalle faneista näin eeppisiin mittasuhteisiin kohoava toiminta voi olla pettymys. Pari ”plääh”-elämyksen aiheuttavaa käännettäkin löytyy. Paikoitellen elokuva tuntuu hienoisesti hätäillyltä. Näiden hiomattomien särmien johdosta se ei jätä samanlaista täydellisyyden tunnetta kuin kaikin puolin hiottu Yön ritari.

Yhtä kaikki, Yön ritarin paluu on hieno päätös ensimmäiselle Batman-trilogialle. Nolan on tuonut valkokankaalle kolme hyvää, täysin erilaiselta tuntuvaa elokuvaa. Näin hienon trilogian on viittasankarimme ansainnut.

Pisteet: rating 80,000

turky
Käyttäjä, 11 arvostelua
Arvosteltu: 21.07.2012
Katsottu: Teatterissa

rating 80,000

Kiiltävän ulkokuoren alta paljastuu ajatuksenmentäviä aukkoja.

Kiiltävän ulkokuoren alta paljastuu ajatuksenmentäviä aukkoja.

SuKuNa 02.08.2012

rating 60,000

Saman kategorian TOP-leffoja

Once Upon a Time in America - suuri gangsterisota
Once Upon a Time in America - suuri gangsterisota arvosana 4,31
Once Upon a Time in America - suuri gangsterisota
Blade Runner 2049
Blade Runner 2049 arvosana 4,01
Blade Runner 2049
Rita Hayworth - avain pakoon
Rita Hayworth - avain pakoon arvosana 4,54
Rita Hayworth - avain pakoon
Kadonneen aarteen metsästäjät
Kadonneen aarteen metsästäjät arvosana 4,20
Kadonneen aarteen metsästäjät

Elokuvan tiedot

Yön ritarin paluu
Yön ritarin paluu arvosana 3,91

Yön ritarin paluu (2012)

Alkuperäinen nimi: The Dark Knight Rises

Genret:
Toiminta,
Valmistusvuosi:
2012
Pituus:
164 min
Ohjaajat:
Christopher Nolan
Käsikirjoittajat:
Christopher Nolan, David S. Goyer, Jonathan Nolan
Pääosanäyttelijät:
Anne Hathaway, Christian Bale, Gary Oldman, Joseph Gordon-Levitt, Marion Cotillard, Michael Caine, Morgan Freeman, Tom Hardy
Maat:
USA, Iso-Britannia
Kielet:
englanti